Raakaa ja paahdettua papua säkin täydeltä

Kahvipapuja tuotiin Suomeen juuttisäkeissä.
Kahvisäkki saattoi painaa jopa 90 kg.
Kuvassa oikealla on raakoja papuja.
Paahtamaton papu on vaalea ja vihertävä.
Kahvi säilyy raakana paremmin,
joten ennen kahvi myytiin asiakkaille raakoina papuina.
Paahtamatonta kahvia myytiin kaupoissa
1950-luvulle saakka.
Kuvassa keskellä olevat pavut
on paahdettu kotona prännärillä.
Sen vuoksi ne ovat paahtuneet epätasaisesti.
Liian tummaksi paahdetuista pavuista
keitetty kahvi maistui kitkerältä.
Kuvassa vasemmalla on papuja,
jotka on paahdettu paahtimossa.
Valmiiksi paahdetun kahvin laatu oli tasaisempi.
Gustav Paulig perusti ensimmäisen
teollisen kahvipaahtimon Suomeen vuonna 1904.
Paulig möi kauppoihin paahdettuja kahvipapuja
10 kilon metallipöntöissä ja säkeissä.
Millaisia kokemuksia sinulla on kahvipapujen paahtamisesta?
Mitä mieltä olet paahdetun kahvin tuoksusta?
Kuva kuuluu sarjaan Kahvimuseon aarteita.
Kahviaiheista mielen ja muistin virkistystä:
Kuvasarja videona (5:36 min) Kupillinen nostalgiaa.
Video Paula-tytöistä vuosilta 1950–2015.
Linkkiluettelo lauluista,joissa nautitaan ja lauletaan kahvista tai kahviloista.
Vanhoja mainoksia,jotka liittyvät höyryävän lämpimiin juomiin.
Kuva © Kirsi Alastalo 2015. Kuvauspaikka Vilkkimäen kahvimuseo, Lieto.