• Hevonen metsätöissä

    Kirsi Nuutinen on tehnyt Metsätalouden opinnäytetyön (2011)Suomenhevonen metsätyössä – matka historiasta nykypäivään.Se kertoo miehen ja suomenhevosen yhteistyöstä savotoilla ja sodassa.

    Lue artikkeli: Hevonen metsätöissä

  • Hevonen vetää niittokonetta

    Hevonen vetää niittokonetta.Sadonkorjuu alkamassa1940-luvulla. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

    Lue artikkeli: Hevonen vetää niittokonetta

  • Hevosen rattaat Helsingissä 60-luvulla

    Pihaidylliä Helsingin vanhassa HermannissaViolankadulla (Violankatu 2) vuonna 1961.Tallissa hirnui hevonen, rattaat odottivat pihalla. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

    Lue artikkeli: Hevosen rattaat Helsingissä 60-luvulla

  • Hevosen valjaat

    Museoilla on netissä hyvä kokoelma esineiden kuvia,joukossa erilaisia hevosten valjaita. SananlaskuKerran ne kiesitkin keikahtaa. Tarkoittaa epäonnistumista Kuvia kieseistä. Sanastoa kuolaimet, luokki, suitset, länget, mahavyö, työvaljaat,ravivaljaat, aisaremmi, silmälaput, alaremmi, rintaremmi

    Lue artikkeli: Hevosen valjaat

  • Hiekkaranta

    Tyhjäkin hiekkaranta kuhisee elämää: muurahaisia, hyppyhäntäisiä, hämähäkkejä, surviaisia, hyttysiä, mäkäräisiä ja kovakuoriaisia. Monesta kansallismaisemasta löytyy hiekkaranta: Kalajoen hiekkasärkät, Yyteri Porissa,Ruokolahden Huuhanranta Saimaan rannalla, Kokkolan Vattajanniemi Itämeren rannalla,Pielisen hiekkasaaret Kolilla, Bealdojávri Muotkan erämaassa Inarissa,Patvinsuon kansallispuiston Suomujärvi Lieksassa (24 km hiekkarantaa),Hietajärvi Enontekiöllä Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa,Venäjänhiekka Tiilikkajärven kansallispuistossa. Rantakasveista kuivattaviksi sopivat monet heinät ja osmankäämit. Laulu Katson autiota hiekkarantaa…

    Lue artikkeli: Hiekkaranta

  • Hiekkakakkuja rannalla

    Lue artikkeli: Hiekkakakkuja rannalla

  • Heiniä seipäillä 4/6

    Heinäseipäitä käytettiin heinien ja viljan ulkokuivatukseen. Heinäseiväs (noin 2,5 metriä pitkä ja 7–9 cm halkaisijaltaan) vuoltiin havupuusta– usein kuusesta – ja teroitettiin molemmista päistään.Seipääseen porattiin pari reikää poikittaisia tappeja varten. Heinäseipäitä käytettiin Suomessa 1900-luvun alusta noin 1980-luvulle saakka.

    Lue artikkeli: Heiniä seipäillä 4/6

  • Heiniä seipäille Vantaalla 1960-luvulla

    Heinäpoudat ovat alkaneet, niin myös heinätyöt Vantaan Hämeenkylässä Toivolan tilalla. Heinä nousee seipäälle, kun haravalla nostaa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelmaVantaa 29.6.1960.Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-21802_8.tif

    Lue artikkeli: Heiniä seipäille Vantaalla 1960-luvulla

  • Heiniä seipäillä 5/6

    Lue artikkeli: Heiniä seipäillä 5/6

  • Heiniä seipäillä 6/6

    HEINISSÄ KEITTÄMINEN Kun pula-aikana haluttiin säästää puita, ruokaa kypsennettiin heinissä.Ruoka-aineet pantiin kattilaan, jossa oli tiivis kansi.Kat­tila kuumennettiin hellalla kiehuvaksi ja nostettiin puu­laatikkoon.Laatikko täytettiin heinillä ja laatikon puinen kansi painettiin tii­vi­isti päälle.Näin haudutettiin lihakeittoa, vatkulia ja puuroja.Puuro valmistui 3–4 tunnissa.

    Lue artikkeli: Heiniä seipäillä 6/6