• Kahvin lisäkkeitä, voimikkeita ja mustaa pörssiä

    Kahvia säännösteltiin 15 vuoden ajan.Kahvia sai yleensä kortilla 250 grammaa kuussa.Kahvi oli tärkeimpiä tuotteita mustanpörssin kaupassa.Sitä myytiin usein tiskin alta valikoiduille asiakkaille.Säännöstelyn aikana myytiin myöskahvin lisäkkeitä ja voimikkeita. Kahvinlisäkkeet olivat sekoituksia,joissa oli tavallisia kahvin korvikkeitamutta myös eksoottisia, ulkomaisia aineita. Ohje lisäkepaketin kyljessä:”Tätä, etevämmän ulkomaisen tavan mukaanvalmistettua kahvinlisäkettä ei pidä vaihtaa sikuriin.Standard-lisäkettä voidaan käyttää lisäkkeenä kahvin…

    Lue artikkeli: Kahvin lisäkkeitä, voimikkeita ja mustaa pörssiä

  • Kahvinjuojien kultainen 50-luku

    Säännöstely päättyi 1950-luvulla.Ei kestänyt kauan, kun kahvia juotiinyhtä paljon kuin ennen säännöstelyä.Suomalaiset käyttivät tuolloin noin 7 kiloakahvia henkeä kohti vuodessa. Säännöstelyn jälkeen Suomi on ollutmaailman johtavia kahvinjuojamaita.Nykyään kahvia kuluu noin 10 kiloahenkeä kohti vuodessa.Tämä tarkoittaa noin 5 kuppia kahvia joka päivä.Kovimpia kilpailijoitamme ovat Ruotsi, Norja ja Tanska. Kaupungeissa kahvi ostettiin yleensäsiirtomaatavarakaupasta ja maaseudullasekatavarakaupasta.Tavallisesti kahvia ostettiin…

    Lue artikkeli: Kahvinjuojien kultainen 50-luku

  • Kahvin valkaisee kerma, kermake, rasvasekoite tai maito

    Kun kahvi yleistyi, sen sekaan alettiin kaataa maitoa tai kermaa.Myynnissä oli myös kermakkeita ja rasvasekoitteita.Kuvan kermapullot ovat 50–60-luvuilta.Ruskeissa 2 desin pulloissa myytiin Valion kermaa. Kahvia annettiin lapsille harvoin, esimerkiksi sunnuntaisin.Silloin kahvissa oli puolet maitoa.Kahvinjuojien joukkoon pääsi tavallisesti vasta rippikoulun jälkeen. Kun kahviin, maitoon ja sokeriin sekoitettiin pullanpaloja, syntyi pullamössöä.Pullamössö oli herkkua, jota syötiin sodan jälkeen…

    Lue artikkeli: Kahvin valkaisee kerma, kermake, rasvasekoite tai maito

  • Kahvinkeittimet porisivat 1970-luvulla

    Kahvinkeittimet ja suodattimetyleistyivät kodeissa 70-luvulla. Suosittuja kahvimerkkejä 70-luvun Suomessaolivat esimerkiksi Juhla Mokka, Kulta Katriina,Presidentti, Café Hieno, Costa Rica, Columbia ja Saludo. Koska sinun kotiisi hankittiin kahvinkeitin? Millainen se oli?Kumpi maistuu mielestäsi paremmalta: suodatinkahvi vai pannukahvi?Milloin aloit ostaa kaupasta puolen kilon kahvipaketteja? Kuva kuuluu sarjaanKahvimuseon aarteita.

    Lue artikkeli: Kahvinkeittimet porisivat 1970-luvulla

  • Kahvinvastikkeita

    Maailman ahkerimmat kahvinjuojat löytyvät Pohjoismaista.Suomalainen juo keskimäärin 4,8 kupillista päivässä(melkein 10 kg kahvijauhoa vuodessa).Ruotsalainenkin juo päivittäin 4,4 kupillista. Sota-aikana Suomessa jouduttiin kahvin tilalla juomaan korviketta.Lokakuusta 1939 alkaen paahtimot saivat valmistaa korviketta.Se sisälsi pääasiassa ruista, ohraa, lanttua ja voikukan juurta,mutta joukossa piti olla myös noin 25 % aitoa kahvia. Myöhemmin kahvi loppui kokonaan.Huhtikuusta 1943 eteenpäin myytiin…

    Lue artikkeli: Kahvinvastikkeita

  • Kahvinvastiketta ja kahvinlisäkettä

    Kun sota katkaisi useimpien jokapäiväisten kulutustarvikkeiden tuonnin Suomeen,oli mietittävä vastaavia tuotteita kotimaasta.Kahvillekin kehitettiin korvikeaineita.Korviketta on tehty sikurista, sokerijuurikkaasta, punajuuresta, rehujuurikkaasta,porkkanasta ja muista juureksista, pavuista, herneistä sekä voikukan juurista,tammenterhoista, hiirenvirnan ja niittynätkelmän herneistä, paahdetusta leivästä,maltaista, ryyneistä, keitetyistä lupiinin siemenistä ja jopa perunasta.Sota-aikana ja sen jälkeen sanaa korvike käytettiin erityisesti kahvinkorvikkeista.Ulkomaisia kahvinkorvikkeena käytettyjä aineita olivat taatelit, viikunat,…

    Lue artikkeli: Kahvinvastiketta ja kahvinlisäkettä

  • Joutsenpariskunta

    Lue artikkeli: Joutsenpariskunta

  • Joutsenperhe

    Joutsenta kutsutaan myös laulujoutseneksi. On olemassa myös kyhmyjoutsen, pikkujoutsen, mustajoutsen, trumpettijoutsen ja mustakaulajoutsen. Kalevalassa Lemminkäinen saa tehtäväkseen ampua Tuonen joutsenen.Hän lähtee suorittamaan tehtävää jousi ja nuolet mukanaan.Lemminkäinen kuitenkin joutuu virtaan ja hänet isketään palasiksi.Lemminkäisen äiti nostaa poikansa palat joesta ja elvyttää hänet henkiin. Akseli Gallen-Kallelan maalauksessa Lemminkäisen äiti näkyy taustalla tuonen joutsen.

    Lue artikkeli: Joutsenperhe

  • Juhannusruusu

    Perinteinen, voimakkaasti tuoksuva juhannusruusu kukkii todella runsaasti vuoden valoisimpaan aikaaneli juhannuksen tienoilla.Se on erittäin helppohoitoinen ja leviää nopeasti juurivesojen avulla. Juhannusruusussa on kermanvalkoiset kukat ja tiheäpiikkiset varret.Se menestyy vaatimattomillakin kasvupaikoilla ja kestää hyvin pakkasia. Juhannusruusua kutsutaan myös suomenruusuksi ja pimpinellaruusuksi. Tietoa juhannusruususta (Rosa pimpinellifolia) Luontoportissa

    Lue artikkeli: Juhannusruusu

  • Juhannuskokko Ellivuoressa

    Juhannuskokkoja poltetaan rannoilla juhannusyönä.Keskikesällä ne eivät muuna vuorokauden aikana erottuisikaan,sillä kesäpäivänseisauksen aikaan päivä on pisin.Napapiirin pohjoispuolella aurinko ei laske ollenkaan. Kristityt viettävät juhannusta Johannes Kastajan syntymäpäivän muistoksi.Kesäpäivänseisaukseen on liitetty monenlaisia valon ja hedelmällisyyden juhlinnan perinteitäsadon ja naimaonnen ennustamisineen ja taikoineen. Aiemmin juhannus oli aina 24. kesäkuuta, nykyään se on 20. ja 26. päivän väliin jäävänä…

    Lue artikkeli: Juhannuskokko Ellivuoressa