-
Kaupasta tuttu sähkökahvimylly
Lue artikkeli: Kaupasta tuttu sähkökahvimyllyA. Akreniuksen sähkökonepaja Helsingissävalmisti 1950–60-luvuilla erilaisia sähköllä toimivia kahvimyllyjä.Kaikkein tavallisin näistä myllymalleistaoli A. Akreniuksen malli KM-0,5. Lasikupuun mahtui kahvipapuja kilon verran.Kun haluttu määrä kahvia oli jauhettu,myyjä kopautti puukapulalla teräksistä suppiloa.Silloin jauhetun kahvin viimeiset muruttipahtivat alla olevaan pussiin. Kahvinpurujen päälle myyjä asetteli pussin kokoisen pahvikuvanja taitteili reunat sen päälle.Lopuksi hän kasteli ruskean liimapaperin palasen ja sulki…
-
Kaurapelto
Lue artikkeli: KaurapeltoKuva CC0 Pixabay Reijo Telaranta
-
Kauppiaan soittokello
Lue artikkeli: Kauppiaan soittokelloMoni kauppias asui samassa rakennuksessa, jossa hänen kauppapuotinsa sijaitsi.Kauppa oli auki aina, kun kauppias oli kotona, tavallisesti aamukahdeksasta iltakuuteen tai seitsemään.Jos kauppiasta ei näkynyt, kutsukellolla hänet saatiin paikalle. Vielä 1950-luvun alussa kaupassa käytiin myös pyhäpäivisin, koska kodeissa ei ollut jääkaappeja. Designmuseo on kerännyt Suomi 100 -itsenäisyysvuoden kunniaksi valokuvanäyttelyn,jokakertoo Suomen tarinan esittelemällä yhden esineen jokaiselta itsenäisyyden…
-
Kehruunäytös
Lue artikkeli: KehruunäytösKehruunäytös Osuusliike Oraan maatalousnäyttelyssäSomerolla, Varsinais-Suomessa 1950-luvulla.
-
Keinuhevonen
Lue artikkeli: KeinuhevonenHarmaatäplikkään keinuhevosen kaviot ovat mustat ja jalakset vihreät.Päitset on tehty ruskeasta nahkasta, häntä meriheinästä.Satula on punaista kloottikangasta. Klootti eli kluutti on pintasuojattua, kulutusta kestävää kangasta,jota käytetään lähinnä kirjansidonnassa. Keinuhevosen pituus on 88 cm, leveys 32 cm ja korkeus 68,5 cm. Tällä hevosella on keinuttu vuosina 1923-1927. Leikkikaluja Finnassa. Kuva CC BY-ND 4.0, Turun museokeskus, TMM18115:20
-
Keittiö 50-luvulla
Lue artikkeli: Keittiö 50-luvullaPuuhelloista siirryttiin vähitellen sähköhelloihin,mutta jonkin aikaa monesta keittiöstä löytyivät molemmat. Esiliina oli kokkaushommissa pakollinen varuste.Se oli helpompi pestä kuin koko mekko,kun pyykkiä pestiin usein käsin. Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 49luvussa 14. Arjen ateriat. Lapsen suusta Vesi viheltää sadassa asteessa. – Matti 9 v.
-
Keittokirjoja
Lue artikkeli: KeittokirjojaAlli Oksasen ja Liisi Harmion Maija keittää on keittokirjaklassikko.Vuonna 2004 siitä julkaistiin jo 14. painos.Kirjasta on kaksi versiota: Maija keittää kotona ja Maija keittää koulussa.Muita klassikoita ovat Kotiruoka ja Ulpu Järvisen Joka kodin keittokirja.Monet muistavat myös Hanna Pukkilan kirjanKisatytön keittiö – Maija Honkasen ruokavuosi 1952. Suosittuja ruokia 50-luvulla olivat läskisoosi, tirripaisti, kesäkeitto,hernekeitto, paistetut silakat, lihakeitto,…
-
Keittiö Helsingissä 1955
Lue artikkeli: Keittiö Helsingissä 1955Tarjoilua kotihipoissa 1955 Helsingin Uuden yhteiskoulun oppilaita vanhojenpäivän iltanaluokkatoverin kotona Katajanokalla.Tarjolla oli nakkeja ja perunasalaattia. Suurissakin kaupungeissa puuhella oli vielä monessa kodissa.Sen tilalla tai lisäksi saattoi olla kaasuliesi.Sähköhellat vakiintuivat vasta myöhemmin. KuvamuistiharjoitusHeijasta kuva seinälle suurena, jos ryhmä on isotai tulosta jokaiselle osallistujalle tai osallistujaparille kuva.Kuvaa katsellaan ja tutkitaan esim. 1-2 minuuttia.Sen jälkeen se poistetaan näkyvistäja…
-
Kansakoulun ruokalassa
Lue artikkeli: Kansakoulun ruokalassaVuonna 1955 Helsingin kansakoulujen ruokailussa siirryttiin uuteen vaiheeseen.Ruokalistoja alettiin suunnitella kahdeksi viikoksi eteenpäinja aterialla tarjottiin lämpimän ruuan lisäksi kaksi desiä maitoa ja pala kovaa leipää. Suomessa toimi 6-vuotinen kansakoulu vuodesta 1866 peruskoulun tuloon eli 1970-luvulle asti.Vuodesta 1948 lähtien kuntien oli järjestettävä kaikille oppilaille maksuton ateria jokaisena koulupäivänä.Siihen asti oppilaat olivat tuoneet kotoa omat eväät.Vähävaraisten perheiden…
-
Kansakoulun ruokalassa
Lue artikkeli: Kansakoulun ruokalassaSormiloruPeukaloputti sai sian hei!Suomensutti sen kotiin vei.Pitkä mies siltä niskat taittoi.Nimetön siitä makkarat laittoi.Pikku Sakari ne suuhunsa söi. Lorun aikana käydään läpi kaikki sormet.Viimeisen lauseen kohdalla viedään lusikka lapsen suuhun.Tämä loru on syntynyt niihin aikoihin,kun joka maatalossa tehtiin makkaratkin itse. Video Kouluruokailun historiaa Youtube (5:30 min) Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 62kappaleessa 17. Koulu.…
