-
Kynsihuoltoa rantakalliolla
Lue artikkeli: Kynsihuoltoa rantakalliollaNainen istuu Pihlajasaaren rantakallioilla. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N92131, Helsingin kaupunginmuseo, 1950 -luku.
-
Kyntäminen ilman hevosta
Lue artikkeli: Kyntäminen ilman hevostaKaksi henkilöä kyntämässä käsiauralla 1950. Taustalla kerrostaloja. Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo,Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_10522P
-
Kypsää viljaa
Lue artikkeli: Kypsää viljaaKataran suora Sastamalassa. Kuvassa näkyvät talot ovat suojelukohde. Kasku – Miksi kutsutaan kanaa, joka ylittää tien katsomatta molempiin suuntiin?– Kuolleeksi. Kuva © Studio-86
-
Kyntökisoissa
Lue artikkeli: KyntökisoissaUudenmaan läänin traktorikyntömestaruus meni syksyllä 1960 jälleen Karjalohjalle. Tuomarinkylän pelloilla käydyn kilpailun voitti Eero Rautiainen. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Eero Häyrinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelmaHelsinki 12.10.1960. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-22810_1.tif
-
Käpylehmät
Lue artikkeli: KäpylehmätKäpylehmät olivat entisaikaan maaseudulla ehkä yleisin lelu.Kuusen käpyjä oli hyvin saatavilla, tikut pysyivät suomujen välissä työntämälläja jos jalka meni poikki, uusia löytyi läheltä. Käpylehmien lisäksi yleisiä leluja olivat pajupillit, puusta veistetyt pyssyt,paperinuket, räsynuket, kiiltokuvat jaritsat. Yleisiä lasten leikkejä olivat kirkonrotta, tervapata, nurkkajussi, kymmenen tikkua laudalla,lankkuhyppy, naruhyppy, piilosilla, majan rakennus, poliisi ja rosvot.Keinulauta tehtiin pitkästä, kapeasta…
-
Käenkaali eli ketunleipä
Lue artikkeli: Käenkaali eli ketunleipäMetsien aluskasvillisuuteen kuuluvakäenkaali on monivuotinen ruoho,jonka korkeus on vain 5–10 cm. Sen maavarsi on hento ja suikertava,yksittäiset kukat valkoisia, sinipunasuonisia,joskus kokonaan punertavia tai sinipunaisia.Käenkaali kukkii varhain keväällä ja alkukesästä.Lehdet säilyvät vihreinä talven yli. Käenkaali kasvaa varjoisissa kuusikoissa,lehtomaisissa metsissä ja lehdoissa. Käenkaali on herkkä kuivumiselle.Se suojautuu laskostamalla lehdykkänsä alaspäin toisiaan vasten.Näin haihduttava pinta pienenee puoleen.Kasvi vetää…
-
Käpytikka
Lue artikkeli: KäpytikkaDendrocopos major Käpytikka pesii kaikenlaisissa metsissä. Sen soidinrummutus on helppo tunnistaa.Käpytikka rummuttaa kuivien oksien lisäksi tolppien metallisuojuksiajalampunkupuja, joissa onhyvä kaikupohja. SananlaskuKyllä luonto tikanpojan puuhun ajaa. Kuva © Studio-86
-
Käpytikka
Lue artikkeli: KäpytikkaDendrocopos major Käpytikka on Suomen yleisin tikka.Ravinnokseen se käyttää hyönteisiä, joskus linnunpoikasia ja -munia. Tikat kiipeilevät puissa etsien hyönteisiä koloista ja kaarnanraoista.Ne pyydystävät hyönteisiä pitkällä kielellään.Talvisaikaan käpytikka syö havupuiden siemeniä tai vierailee ripustetuissa talipalloissa.Kuva on totuuden mukainen eli käpytikka voi yhdellä kerralla tarjoilla näin ison saaliin. Tehometsätalous on vähentänyt tikkojen lukumäärää.Nykyään kaikki tikat on Suomessa…
-
Koulun kevättodistukset
Lue artikkeli: Koulun kevättodistuksetMunkkiniemen kansakoulun pikku oppilaat tutkivat innoissaan todistuksiaan toukokuussa 1961.Lukuvuosi ja kevätjuhla ovat takana päin. Suomen Käsityön Museo lainaa Muistelusalkkua kansakouluajoista.Sen selostusvihko on hyvä muistelun tukimateriaali,josta löytyy aamuhartaus, lukutunti, kaunokirjoitus, laskento, käsityö,voimistelu, laulu, piirustus ja välitunti leikkeineen. SananlaskuMinkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa.Ei niin huonoa, ettei jostakin hyvä. Ei niin hyvä, ettei jostakin huono. Koululaisten hassuja…
-
Koulun polkupyöräretki
Lue artikkeli: Koulun polkupyöräretkiKorkeakosken kansakoulun oppilaat Juupajoella lähdössä polkupyöräretkelle koulun luota vuonna 1955.
