-
Leipien laittaminen uuniin
Lue artikkeli: Leipien laittaminen uuniinLeivinuunissa poltetaan pitkiä halkoja kuivaa puuta, tavallisesti pari pesällistä.Jos leivinuuni seisoo pitkään käyttämättä,kannattaa ensin polttaa nuohousluukussa vähän paperia.Silloin ilma lämpenee ja veto paranee.Jos näin ei toimi, savut pöllähtävät puita sytyttäessä herkästi tupaan.Kahdella pesällisellä puita lämpötila nousee noin 250-280 asteeseen.Mitä kuumemmaksi uuni lämmitetään, sitä kauemmin se on sopivan lämpöinen. Hiiliä sekoitellaan välillä, niin arina kuumenee tasaisesti.Mänty…
-
Leipiä hapanjuuritaikinasta
Lue artikkeli: Leipiä hapanjuuritaikinastaLeivinuunin kokoa on usein kuvailtu kertomalla,kuinka monta leipää siinä mahtuu kerralla paistumaan:5, 6 tai 7 leivän uuni. RunoSoudetaan Sorolaan,pitkä on matka tätilään.Täti leipoi suuren leivän,pani paljo voita päälle. Mummo se herkkuja paistaa,tekisi mieleni maistaa. Kuva cc Outi Mäki
-
Leipiä valmiina uuniin
Lue artikkeli: Leipiä valmiina uuniinKuvan rukiiset reikäleivät on leivottu hapanjuureen,mutta hapanleivän teossa voidaan käyttää myös hiivaa. Hapanleipä hiivallaHämmennä lämpimään veteen puoli kiloa jauhoja hyvin sekaisin.Sekoita siihen hapatus ja aseta astia lämpöiseen paikkaankesällä 20 tunniksi, talvella 40 tunniksi.Lisää 1/4 kiloa jauhoja ja veteen liotettu hiiva. Sekoita hyvin.Anna nousta. Jätä vähän hapatusta seuraavaksi kerraksi.Leivo leiviksi ja paista.
-
Leipiä ja pullia tilauksesta
Lue artikkeli: Leipiä ja pullia tilauksestaJääskestä kotoisin oleva Helena Ikonen leipoi imatralaisille pullat ja leivät asiakkaiden tuomista aineista.Emäntä Ikonen sai 1932 valtakunnan ruoanlaittomestarin arvonimen Viipurin maatalousnäyttelyssä. Kuvassa on tyypillinen oman aikakautensa puuhella.Pöydällä näkyy vesiämpäri.Vesi kannettiin pihakaivosta. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto
-
Leipätaikinaa taikinakaukalossa
Lue artikkeli: Leipätaikinaa taikinakaukalossaVastaleivottu, lämpimänä voilla voideltuleipä katoaa yleensä nopeasti herkuttelijoiden suihin. Kuvassa vanha, yhdestä puusta veistetty taikinakaukalo. Kuva cc Outi Mäki
-
Leipomon myymälä
Lue artikkeli: Leipomon myymäläMyynnissä munkkirinkilöitä, viinereitä ja leipiä. Ruisreikäleipä tehdään perinteisesti taikinajuureen, mutta hiivaakin saatetaan käyttää.Reikä tasoittaa kypsymistä, mutta sitä on tarvittu myös leipien orteen ripustamista varten. Hiivaleipätehdään hiivaleipäjauhoista, nesteenä maitoa tai piimää.Taikinanostatetaan hiivalla. Kakko on ohra- ja vehnäjauhoistaleivottu länsisuomalainen leipä. Pohjois-Suomessa rieska on ohut vaalea leipä, jota ei nostateta lainkaan.Etelä-Savolainen rieska muistuttaa pannukakkua.Kakkois-Suomessa rieskaksi kutsutaan paksuhkoa hiivaleipää.…
-
Leipätaikinan alustaminen
Lue artikkeli: Leipätaikinan alustaminenJauhojen lisäämisen jälkeen juuri aluksi nousee,mutta laskeutuu sitten alas.Silloin se on valmista alustettavaksi. Taikina alustetaan käsin.Huonosti alustettu taikina kohoaa huonosti,lässähtää uunissa ja leivän pinta halkeilee. Pula-aikoina Suomessa lisättiin ruisjauhojen jatkeeksi pettua.Sitä saatiin männyn jälsi- ja nilakerrosta kuivamalla ja jauhamalla.Pettu on tutkimuksissa osoittautunut monessa suhteessajopa ravintorikkaammaksi kuin kotimaiset viljalajimme.Se sisältää runsaasti ravintokuitua, rautaa, mangaania ja sinkkiä.Petussa…
-
Leipätaikinan pyörittelyä
Lue artikkeli: Leipätaikinan pyörittelyäTaikinaa pyöritellään ja käännellään pöydällä,jossa on ohuelti ruisjauhoja,kunnes se ei enää tartu käsiin. Joskus pirteissä on ollut käännettävä pöytälevy.Toisella puolella on leivottu jatoinen puoli on ollut käytössä muuna aikana. Älä koskaan sano, ettet osaa.Sano: Minä opettelen. Kun joku kysyy: Kykenetkö?Vastaa: En tiedä ennen kuin olen yrittänyt. Kuva kuuluu sarjaan Suomi syö ja juo. CC-BY Kuvaaja…
-
Leipää ostamassa
Lue artikkeli: Leipää ostamassaLokakuussa 1958 vehnäjauhot kallistuivat.Leipään hinnannousu ehti jo muutamassa päivässä.Polakka ja ranskanleipä kallistuivat viidellä markalla. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto
-
Leiriläiselle samettivelliä
Lue artikkeli: Leiriläiselle samettivelliäLeiriläinen saa keittäjältä velliä kuppiinsa Pälkäneellä.Kuva on otettu Kulutusosuuskuntien Keskusliiton järjestämällä Sata-Hämeen leirillä. Alkuperäinen kuvateksti:”Samettivelliä – ihanaa!Mistä täti tiesikin, että tämä on mun herkkuani?” (Kuluttaja 33/1962, s. 17)
