• Joulupukki ja perhe

    Jouluaatto Helsingin Tammisalossa, Tammisalontie 12. Kuusessa palavat oikeat kynttilät.Sähkökynttilät alkoivat yleistyä 50-luvulta alkaenmutta edelleen on paljon ihmisiä,jotka ihailisivat kuusessa mieluimmin aitoja kynttilän liekkejä. Suomessa pukilla oli pitkään takkina nurin käännetty turkki.Punaiset pukintakit rantautuivat Amerikasta Suomeen vasta myöhemmin.Joulupukilla on kuvassa naamari. Se oli käytännöllinen,sillä useimmiten joulupukkina toimi isä tai joku muu lähisuvun mies.Ei ollut tarkoitus, että…

    Lue artikkeli: Joulupukki ja perhe

  • Jouluriemua syöttötuolissa

    Pikkutyttö istuu juhlamekossaan syöttötuolista käännetyn pöydän ääressä. Kuusessa palavat elävät kynttilät.

    Lue artikkeli: Jouluriemua syöttötuolissa

  • Joustinpatjan valmistusta 1958

    Opiskelija Ossi Mäntylä valmistaa joustinpatjaaopettaja A. Porkan ohjauksessaAmmattienedistämislaitoksen verhoilijakurssillaHelsingissä 1958. Alkuperäinen kuvateksti:”Opettaja A. Porkka opastaa Ossi Mäntylääverhoilijan ammattiin liittyvissä työharjoituksissa.”Kuluttaja 46/1958, s. 18 Sananlasku– Jopa rupesi Lyyti kirjoittamaan (kun sai oikean osoitteen). Tarkoittaa: Työ alkaa sujua.– Jos ei tämä passaa, niin katsele kintaitasi. Näin sanotaan liian vaativan työn teettäjälle.– Onpa se niin näppimestä tärkkimeen. Tarkoittaa…

    Lue artikkeli: Joustinpatjan valmistusta 1958

  • Joutsen, laulujoutsen

    (Cygnus cygnus) Laulujoutsen on Suomen kansallislintu. Kuuntele laulujoutsenen fanfaari (Suomen luonnonsuojeluliitto).

    Lue artikkeli: Joutsen, laulujoutsen

  • Joutsenpariskunta

    Kuva CC0 Pixabay Zanna-76

    Lue artikkeli: Joutsenpariskunta

  • Joutsenen poikaset

    Kuva CC0 Pixabay Marketa Machova

    Lue artikkeli: Joutsenen poikaset

  • Jääkaappi

    Kylmämuseossa jääkaapin historiaa

    Lue artikkeli: Jääkaappi

  • Järvisimpukka eli näkinkenkä

    Järvisimpukka elää pehmeäpohjaisissa ja runsasravinteisissa järvissä,mutta tulee toimeen myös kivikkopohjalla.Se liikkuu puoliksi pohjaan kaivautuneena – joskus jopa useita metrejä vuorokaudessa.Paljaaseen jalkaan simpukan reunasta voi saada haavan. Järvisimpukan kehitykseen kuuluu loisimisvaihe.Kutuaika on loppukesällä ja alkukehitys tapahtuu emosimpukan sisällä.Keväällä emosimpukka päästää toukat veteen kalan uidessa ohi.Toukat tarttuvat kiinni kalan eviin tai pintaan ja kala erittää toukan ympärille…

    Lue artikkeli: Järvisimpukka eli näkinkenkä

  • Jääpuikkoja

    Nykyään on melko harvinaista nähdä jääpuikkoja roikkumassatalojen räystäistä muulloin kuin kevätauringon sulattassa lunta katolta.Ennentalot eivät olleet niin tiiviitä vaan lämpöä karkasi hirsien välistäja jääpuikot olivat pakkasella yleisiä.Lapset ovat aina taitelleet puikkoja irti,imeskelleet niitä, käyttäneet niitä miekkoina ja lumilinnojen koristeina. SanontaLämpö menee harakoille. ArvoitusMikä talvella syntyy, kesällä kuolee ja juuret ylöspäin kasvaa? (Jääpuikko)

    Lue artikkeli: Jääpuikkoja

  • Jääpuikkoja

    Kuva CC0 Pixabay

    Lue artikkeli: Jääpuikkoja