Talvi

Joulu-, tammi- ja helmikuu                     Talvisia kuvia 

 

JOULUKUU             Kulttuurivuosikellon joulukuu
Kutsu- ja mainospohjia joulunajan tapahtumiin               Liikunnallinen joulukalenteri

Adventti
Sana adventti tulee latinan sanasta adventus, mikä tarkoittaa suomennettuna Herran tulemista. Adventti on joulun odottamista ja siihen valmistautumista. Adventtiaika sisältää joulua edeltävät neljä sunnuntaita ja niitä seuraavat arkipäivät. Ensimmäinen adventtisunnuntai sijoittuu marraskuun 27. ja joulukuun 3. päivän välille riippuen siitä, mihin ajankohtaan joulupäivä osuu.

Ensimmäistä adventtisunnuntaita sävyttää riemu. Kirkoissa lauletaan Hoosianna-virttä ja liturginen väri on valkoinen, ilon väri. Toinen adventtisunnuntai liittyy Jeesuksen paluuseen aikojen lopussa. Kolmas adventtisunnuntai muistuttaa Johannes Kastajasta, parannuksen saarnaajasta. Neljäntenä adventtisunnuntaina muistetaan neitsyt Mariaa, Herran äitiä. Ensimmäisenä adventtisunnuntaina on tapana sytyttää yksi kynttilä ja lisätä kynttilä joka sunnuntai.

 

3.12. Kansainvälinen vammaisten päivä (YK)
Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivaan valtakunnalliseen vammaisneuvostoon (VANE) kuuluu noin 90 vammaisjärjestöä. VANE:n sivustolta löytyy näistä tietoja. Neuvosto on viranomaisten, vammaisjärjestöjen ja omaisjärjestöjen yhteistyöelin, joka seuraa yhteiskunnallista päätöksentekoa, tekee aloitteita ja esityksiä sekä edistää vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien toteutumista.

 

5.12. Kansainvälinen vapaaehtoisten päivä
Kansalaisareena on kaikkien vapaaehtoistoimijoiden edunvalvoja Suomessa. Kansalaisareenan sivustolta löytyy paljon tietoa ja ideoita vapaaehtoistoiminnan organisoimisesta, koulutuksesta ym. Tietoa ja vinkkejä vapaaehtoistoiminnan järjestämisestä myös Vahvikkeen kirjastossa.

 

   6.12. Itsenäisyyspäivä                      vuonna 2017 juhlitaan Suomen 100-vuotissyntymäpäivää

  • Tietoa Suomen lipusta ja liputuspäivistä.
  • Mitä sinulle merkitsee isänmaa?
  • Kuunnellaan Finlandia.                     Esim. YouTubesta.
  • Keskustellaan itsenäisyyspäivästä ja linnan juhlista. Vinkkejä keskusteluun:  Linnan juhlat, muoti ja etiketti 
  • Keskustelukortit naisten muodista  Naisten muoti -kortit
  • Mietteitä suomalaisista presidenttien rouvista ja muista merkittävistä naisvaikuttajista.
  • Keskustellaan presidenteistä ja heidän lapsuudenkodeistaan.
  • Keskustelun aiheena on kallis kotimaamme. Onko edelleen lottovoitto syntyä Suomeen?
  • Mitä antaisit Suomelle syntymäpäivälahjaksi?
  • 100 esinettä Suomesta: yksi esine kultakin itsenäisyyden vuodelta. Selkeä nettisivusto suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja eestiksi.
  • Itsenäisyyspäivän juhlissa nähdään kunniamerkkien kirjoa. Ritarikunnat ovat Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikunnat. Näiden kunniamerkkien lisäksi on erilaisia virallisia tai puolivirallisia ansio- tai muistoristejä ja -mitaleja. Tasavallan presidentti tekee kunniamerkkien myöntämispäätökset ja jakaa ne vuosittain itsenäisyyspäivänä. Presidentti voi jakaa myös arvonimiä. Tunnistatko kunniamerkkejä? Voit tuoda halutessasi hallussasi olevat kunniamerkit muille ryhmäläisille ihailtavaksi. Tietoa kunniamerkeistä Suomi.fi -sivustolla.
  • Mitä perinteitä itsenäisyyspäivämme viettoon kuuluu ja mistä tavat ovat saaneet alkunsa? Itsenäisyyspäivän tunnelmia musiikin ja makujen maailmasta.
  • Isänmaallisia lauluja.  Presidentti Kyösti Kallion puhe itsenäisyyspäivänä 1939. Suomen itsenäisyysjulistus.
  • Markkinoilta löytyy Suomi-aiheisia muistipelejä sekä Suomi-tietopelejä. Tässä yksi Suomi-visa  Suomi-visan kuvat  ja pelin ohjeet  Suomi-visan ohje.
  • Kaksi isänmaallista lauluvisaa: helpompi ja vaikeampi. Molemmissa on samat laulut, mutta eroa on sanojen määrässä. Lisäksi ensimmäisessä visassa on ensimmäisen säkeistön alku ja loppu, toisessa visassa laulun alku ja loppu.
     

Kausipelin Joululahjojen koriin heitto voi ottaa esille joskus itsenäisyyspäivän jälkeen. Joulun jälkeen se pannaan takaisin varastoon. 

 

   8.12. Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä         kuva Sibeliuksesta

  • ”On hanget korkeat nietokset” ja ”En etsi valtaa loistoa” ovat Sibeliuksen säveltämiä perinteisiä joululauluja.
  • Vietetään kerhon omaa pikkujoulua jouluisen musiikin ja tunnelman parissa.
  • Retkikohteet: Sibelius-museo Turussa on Suomen ainoa varsinainen musiikkimuseo. Sibeliuksen koti Ainola Järvenpäässä on Suomen kansainvälisesti tunnetuin kotimuseo.      

Helsingin suomalainen klubi on tuottanut monipuolisen Jean Sibelius –sivuston, joka esittelee säveltäjän elämänhistoriaa, teoksia ja Ainolaa. Sivustolta löytyy myös musiikkinäytteitä. Sibelius syntyi vuonna 1865, joten 2015 oli juhlavuosi: 150 vuotta kansallissäveltäjän syntymästä.
Sibeliuksen musiikkia: Sinfoniat 1-7 (1899-1924), Kullervo (1892), Finlandia (1899), Karelia-sarja, (1893)
Sibeliuksen ja suomalaisen musiikin päivää on liputettu vasta vuodesta 2011.

Pikkujoulukoristelua
Piimällä, jugurtilla tai hammastahnalla voi maalata lumitähtiä ja muita koristekuvioita tai maisemia ikkunoihin ja peileihin. Vesi- ja peitevärit pysyvät lasissa, jos käyttää veden tilalla saippuavettä. Kuvioita voi töpätä superlonsienellä sabluunan läpi tai leimata pahvista  käännetyillä leimasimilla. Rajauksia voi tehdä maalarin teipillä. Kuviot poistetaan märällä rätillä. Lapsenlapsia tai päiväkerhoja voi pyytää koristelemaan palvelutalon ikkunoita. (video)

Ajankulua pimeisiin iltoihin aikuisten värityskirjoista: Virtaa värittämällä ja Tilkkutäkit ja Jouluisia kuvia
Tonttujumppa pikkujouluihin ja joulunalusaikaan.  Tonttuhoroskooppi (tulosta tarvittaessa A3:sena)
Apukortit sen päättämiseen, mitä yhdessä tehtäisiin: Mitä tehdään joulukuussa


10.12. Ihmisoikeuksien päivä (YK)
Ihmisoikeuksia ovat oikeus elämään, syrjinnän kielto, orjuuden ja pakkotyön kielto, oikeus kansalaisuuteen, oikeus turvapaikkaan, kidutuksen kielto, oikeus yksityis- ja perhe-elämän suojaan, oikeus omaisuuteen, oikeus osallistua, mielipiteen- ja sananvapaus oikeus lepoon ja vapaa-aikaan, kokoontumis- ja yhdistymisvapaus, oikeus riittävään elintasoon, liikkumisen vapaus, oikeus osallistua yhteiskunnan sivistyselämään, ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus, mielivaltaisen pidätyksen kielto, oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, oikeus sosiaaliturvaan, oikeus työhön ja opetukseen, oikeus tulla tunnustetuksi henkilönä, oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe sekä oikeus kehitykseen. Näihin oikeuksiin YK on liittänyt myös velvollisuuksia.

  • Tulosta ihmisoikeuskortit tai kirjoita jokainen ihmisoikeus suurin fontein omalla kortilleen. Kortit voidaan levittää pöydälle kaikkien näkyville ja valita niistä yksi kerraallaan yhteisesti keskusteltavaksi. Voidaan käyttää kahta tai useampaa eriväristä otsikoitua paperia, joiden päälle kortit siirretään sen mukaan, miten kukin ihmisoikeus toteutuu Suomessa tai maailmassa tai sen mukaan, miten tärkeinä keskustelijat niitä pitävät.  Ihmisoikeuskortit
  • Joululauluja tavuittain: ohje ja tavujakohotavujakohotavuja 2

 

13.12. Lucian päivä
Lucian päivää vietetään Pyhän Lucian muistoksi ja sitä vietetään ennen kaikkea ruotsinkielisissä piireissä. Lucia-neito pukeutuu valkoisiin vaatteisiin, punaiseen vyöhön ja kynttiläkruunuun ja pitää kädessään kynttilää. Lucia tuo valoa talven pimeyteen. Talvipäivänseisaus osui keskiajalla Lucian päiväksi, minkä vuoksi päivää vietetään valon juhlana. Lucia onkin sokeiden ja näkövammaisten pyhimys.

  • Lauletaan Pyhän Lucian laulu: "Taivaalla tähtivyö kirkkaana loistaa, viestiä jouluyön tuikkeensa toistaa. Taivainen kirkkaus, riemuisa julistus. Kynttilät syttyy, kynttilät syttyy!"
  • Perinnetietoa Luciasta

Palvelutaloissa voi järjestää joulukuusinäyttelyn, johon esim. kerhot, yhdistykset ja yritykset koristelevat oman kuusensa. Kuusista äänestetään kaunein tai arvataan kunkin kuusen koristelijat.

 

Selkokeskus julkaisee jälleen oikeusministeriön kanssa selkokieliset esitteet presidentinvaaleista selkosuomeksi ja -ruotsiksi. Esite sisältää perusohjeet äänestämiseen sekä tietoa presidentin tehtävistä ja vaaleista. Esite ilmestyy joulukuun alussa, ja se on ilmainen. Linkki tulee myös Vahvikkeeseen. Vaalipäivä on tammikuun kolmas sunnuntai.

 

18.12. Kansainvälinen siirtolaisten päivä (YK)
Siirtolaisuusinstituutti kerää ja tallentaa muuttoliikkeisiin ja etnisiin kysymyksiin liittyvää aineistoa. Sieltä löytyvät mm. tilastot maahan ja maastamuutosta 1800-luvun loppupuolelta alkaen, suomalaisten siirtolaisten matkareitit Amerikkaan ym.

  • Keskustelun aiheita: maahanmuutto ja stereotypiat, rasismi, kotoutuminen, etniset vähemmistöt, pakolaisuus, turvapaikan hakija, työperäinen maahanmuutto
  • Hassu matkailumainos Suomesta
     

21.1.2018 Presidentinvaalit
Aiemmat presidentit:

 

21.–22.12. Talvipäivänseisaus  
Talvipäivänseisaus on vuoden pimein päivä. Etelä-Suomessa joulukuussa pimeää aikaa on yli 14 tuntia vuorokaudessa. Pohjoisessa vallitsee kaamos. Utsjoella aurinko ei nouse joulukuussa ollenkaan. Monet kansat ovat vanhoista ajoista viettäneet vuotuista juhlaa talvipäivänseisauksen aikoihin. Samaan aikaan eteläisellä pallonpuoliskolla on kesäpäivänseisaus.

  • Mietitään yhdessä, mitkä asiat tuovat elämään lisää valoa.
  • Tarkastellaan valaistuksen riittävyyttä omassa ympäristössä. Iän myötä myös valon tarve kasvaa. 60-vuotias tarvitsee n. 6 kertaa enemmän valoa kuin 20-vuotias. Sähkö­turvallisuuden edistämis­keskus STEK ry on koonnut hyvän oppaan kodin ja sen lähiympäristön hyvästä ja turvallisesta valaistuksesta.

Ohjelmia pikkujouluihin ja joulujuhliin löytyy mm. Kirsti Koivulan Joulu jokaiselle -oppaasta.
Kun ulkona on kylmää ja pimeää, voi laulaa vanhan lohdullisen lastenlaulun Oravan pesä ja käydä istumatanssina läpi siihen kuuluvat liikkeet.
Hämäräryys haittaa ympäristön värien erottamista. Vastapainoksi voi hyvän lampun valossa värittää Jouluisia värityskuvia.

Joululauluista muokatut anagrammit sopivat pikkujouluohjelmaksi  Joululaulu anagrammit. Tässä leikattavat kortit:  Joululaulu anagrammit leikkaa ja mieti

 

24.-26.12. Joulu: Jouluaatto, Joulupäivä, Tapanin päivä                  jouluaiheisia kuvia   

  • Hetki joulurunoille. (Harvoin lauletut, oudommat joululaulut sopivat lausuttavaksi.)
  • Joulukoristeet kautta aikain. Millaisia joulukoristeita oli lapsuudessasi? Onko itselläsi säilynyt jokin joulukoriste, mikä haluat laittaa esille aina joulusta toiseen?
  • Mikähän mahtaa olla tämän joulun joulukoristemuoti?
  • Mikä joulumuisto on jäänyt sinulle erityisesti mieleen?
  • Joulumusiikkia, joulutarinoita ja jouluisia maistiaisia.
  • Tonttujumppa
  • Nautitaan vuodenajan tunnelmista ja tuoksuista.
  • Keskustellaan muiden maiden jouluperinteistä. Jouluista visailua.
  • Kirjoita korteille tavuja, jotka muodostavat pätkiä tutuista joululauluista (tähän tulee pdf-linkki). Laita kortit epäjärjestyksessä näkyviin pöydälle. Etsitään samaan lauluun kuuluvat tavut.
  • Jouluajan kysymyskortit juhlatunnelman herättelyä ja juhlan suunnittelua varten Joulukysymykset
  • Värityskuvia: Joosef ja Maria, Suojelusenkeli, Maria ja vastasyntynyt, Maria-ikoni,

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on koonnut jouluperinnettä ja -tietoutta.
Joululahjaksi voi antaa tai pyytää lahjakortin, jolla tietotekniikkaa taitava henkilö lupaa opastaa siihen opettelevaa.

 

28.12. Viattomien lasten päivä
Viattomien lasten päivänä muistellaan Herodeksen lastenmurhan uhreja Beetlehemissä sekä Joosefin, Marian ja Jeesus-lapsen pakoa Egyptiin.

  • Jouluksi saatuja kortteja voi käyttää askartelussa.
  • Keskustellaan tiernapoikaperinteestä. YouTubessa on useita Tiernapoikatallennuksia. Tiernapojat eli tähtipojat on vuosisatoja vanha suomalainen perinne. Pohjois-Pohjanmaalla ja muuallakin Suomessa nuoret pojat kiersivät talosta taloon ja esittivät laulunäytelmää, jossa rooleja oli neljä: kuningas Herodes, murjaanien kuningas, Herodeksen sotilas Knihti ja Mänkki eli tähdenpyörittäjä. Nykyään on myös seniori-ikäisiä tiernapoikaryhmiä. Näytelmää esitetään joulu- ja pikkujoulujuhlissa.

 

31.12. Uudenvuoden aatto

Uskomus   Jos uudenvuoden vastaisena yönä näkyy tähtiä, tulee hyvä hillavuosi ja marjakesä.
                 Kun on usva uutena vuotena, niin on halla heinäkuussa ja talvi keskellä kesää.

 

TAMMIKUU            Kulttuurivuosikellon tammikuu
Tammikuuta kutsutaan sydänkuuksi, koska se on keskellä talvea. Kaamos päättyy tammikuussa.
Vuosi 2018 on kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi. Sen aikana järjestetään lukuisia kulttuuriperintöaiheisia tapahtumia, näyttelyitä, juhlatilaisuuksia ja tiedotuskampanjoita. Vuoden aikana luodaan toimintamuotoja Osallisuus kulttuuriperintöön -teeman alla. Tavoitteena on edistää vuorovaikutusta sekä yksilöiden ja yhteisöjen osallistumismahdollisuuksia. Hankkeita varten on mahdollista hakea valtionavustusta. Teemasivut

1.1. Uudenvuodenpäivä

  • Uudenvuoden toiveita ja suunnitelmia
  • Mitä toivoisit alkaneelta vuodelta?
  • Uudenvuoden lupauksia
  • Uudenvuoden taikoja ja ennusteita. Tulosta ja kokoa ryhmän ensimmäiseen kokoontumiseen nopat, "jotka kertovat tulevan". Voit soveltaa myös Ennustajaeukon pussia.
  • Yle Radio yhdellä on vuodesta 1948 alkaen ollut tapana lähettää vuoden vaihteessa kello 24 lyöntien yhteydessä otteita Eino Leinon runosta ”Hymyilevä Apollo” (ilmestynyt 1989 teoksessa Sata ja yksi laulua). Oletko kuunnellut radiota uudenvuoden yönä? Luetaan ”Hymyilevän Apollon" säkeitä. Nauhoitus löytyy YLE:n Elävästä arkistosta.
  • Vanhan kansan uuden vuoden enteet
  • Tuolijumppaideoita: Kinkun sulatusjumppa ja Jouluherkkujen karistus

 

4.1. Maailman pistekirjoituspäivä
Näkövammaisten keskusliiton sivustolla on tietoa pistekirjoituksesta.

  • Tuntoaistia voi testata ja harjoituttaa. Laita kangaspussiin käpy, kivi, puupala, nappi, pumpulia, hiekkapaperia, pyyhekumi tm. pieniä erilaisia esineitä. Jokainen laittaa kätensä pussiin vuorotellen ja kertoo, miltä pussin sisältö tuntuu. Voi käyttää myös erimuotoisia puupalikoita tai kangastilkkuja (sametti, juutti, silkki, villaneule, frotee, vohveli).

Uskomus
Kaikki tammikuun vesipisarat ovat rukiita seuraavana kesänä. 

 

6.1. Loppiainen
Loppiainen on kristikunnan vanhimpia juhlia, vanhempi kuin joulu. Sitä sanotaan joskus vieläkin vanhaksi jouluksi. Loppiaisen suomenkielinen nimi on peräisin 1600-luvulta, ja se tarkoittaa joulun pyhien loppumista. Katoliset ja luterilaiset muistelevat kolmea itämaan tietäjää Casparia, Melchioria ja Balthasaria, jotka tulivat osoittamaan kunnioitusta ja tuomaan Jeesus-lapselle kultaa, mirhaa ja suitsuketta. Ortodoksisessa kirkossa loppiainen on Vapahtajan kasteen juhla.
Suomalainen, satoja vuosia vanha tiernapoika-perinne kertoo tästä itämaan tietäjien matkasta sekä kuningas Herodeksesta, joka määrää sotilaat surmaamaan kaikki pienet poikalapset. Nykyään tiernapoika-näytelmää esitetään ennen joulua ja se on hieman muuntunut alkuperäisestä käsikirjoituksesta (sanat).
Loppiaisesta alkoivat ennen ns. selkäviikot eli kovan työn ajat. 

 

8.1. Elvis Presleyn syntymäpäivä

 

13.1. Nuutinpäivä
Nuutinpäivä on kansanomaisesti tärkeä merkkipäivä, johon jouluajan on katsottu päättyvän. Viimeiset jouluruuat syödään pois tänään. Sanotaan: "Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi." Päivän perinteisiin kuuluvat eräillä alueilla Länsi-Suomessa myös nuuttipukit, joiksi ennen pukeutuivat aikuiset, nykyään lähinnä lapset. Miehet saattoivat ennen pukeutua naisiksi. Nuuttipukkiperinteestä kerrotaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivustolla.

  • Lopetatko joulunajan Nuutinpäivään?
  • Nuutinpäivän perinteitä, Nuuttipukki        klikkaa kuvaa

 

17.-23.1.2018 Presidentinvaalien ennakkoäänestys kotimaassa
ja 17.-20.1.2018 ulkomailla

 

18.1. Kristillisen ykseyden rukouspäivä
Suomessa vietetään vuosittain kahta rukouspäivää, joista Kristittyjen ykseyden rukouspäivä on ensimmäinen ja 24.10. vietettävä rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivä on toinen. Jälkimmäinen on samalla YK:n päivä. Kristillisen ykseyden rukouspäivä aloittaa kansainvälisen kristittyjen ykseyden ekumeenisen rukousviikon, jota on vietetty jo yli sata vuotta.
18.1. Runoilija Immi Hellénin syntymäpäivä    (18.1.1861 - 20.1.1937)
Kansakoulunopettaja Immi Hellénin lastenlaulut ovat tuttuja monille sukupolville: Maan korvessa kulkevi lapsosen tie..., Kello löi jo viisi, lapset herätkää (sanat)... Jäi toiset aamulla nukkumaan..., Kas, kuusen latvassa oksien alla (sanat)..., Koivun oksaan korkealle teki peippo pesän (sanat)...), Kellot kaikuu ja Mä olen niin pienoinen”. Hellenin runoja (yhteensä hän kirjoitti yli 1000 runoa). Kuva Daniel Nyblin
Immi Hellénin syntymäpäivään sopii Lastenlauluvisa.

 

19.1. Heikin nimipäivä, Pyhän Henrikin muistopäivä
Vanhan sanonnan mukaan Heikin päivänä talven selkä katkeaa ja karhukin kääntää kylkeä.
Pyhän Henrikin muistopäivää vietetään keskiajalla eläneen Piispa Henrikin muistolle.

 

25.1. Paavalin nimipäivä
Paavalinpäivään on liittynyt paljon sääuskomuksia.
               Auringonpaiste Paavalina tietää poutaa koko vuodeksi. 
               Tulee hyvä herne- ja papusato, jos Paavalina on pieni lumisade, joka peittää reen jäljet.   
 
               Sumu ja usva Paavalina tietää sotaa ja vainoa.
               Kun Heikkinä helisee ja Paavalina paukkaa, tulee hyvä hernevuosi. 
               Yöt alkaa Uolevista, päivät pitenee Paavalista.
                Jos Paavalin päivänä on lauha ilma, niin koko talvikin on lauha

 

27.1. Vainojen uhrien muistopäivä   (YK)
Tämä on juutalaisvainojen ja muiden kansanvainojen uhrien muistopäivä. Auschwitzin keskitysleiri vapautettiin 27.1.1945, jonka mukaan tämä päivä on valittu.
Kaikista uskontonsa takia vainotuista maailman ihmisistä ylivoimaisesti suurin osa on kristittyjä. Tuhannet kristityt kokevat vuosittain marttyyrikuoleman.  

27.1. Mozartin syntymäpäivä

 

28.1. Euroopan neuvoston tietosuojapäivä
Vahvikkeen Tietoteknikkka-laatikossa on ohjeita suojautumisesta tietokoneen vakoilun, virusten ja varkauksien varalta. EETU ry on julkaissut kirjan Näkökulmia digitalisaation vaikutuksista ikääntyvien arkeen.

 

  28.1.2018  Presidentinvaalit
  Tarvittaessa toinen vaali 11.2.   Kotiäänestysohjeet
Presidentti aloittaa tehtävässään 1.2. tai 1.3.2018.
Nykyistä edelliset presidentit
Vahvikkeen kuvia presidenteistä

 

Tammikuun viimeinen sunnuntai on Tammisunnuntai
Venäläisvaruskunnat riisuttiin aseista Etelä-Pohjanmaalla tammikuun 27. - 28. välisenä yönä 1918. Se tapahtui ratsuväenkenraali Carl Gustaf Emil Mannerheimin käskystä ja johdolla yllätyshyökkäyksellä. Tapahtuma tunnetaan vapaussodan 1. päiväkäskynä eli tammisunnuntain päiväkäskynä. Tammisunnuntain tapahtumilla oli oleellinen merkitys Suomen itsenäisyydelle. Suomen perustuslaki ja kansanvaltainen poliittinen järjestelmä ovat säilyneet muuttumattomina sata vuotta. Mikään muu valtio, joka ensimmäisessä maailmansodassa irrottautui Venäjästä, ei ole kyennyt samaan. Tammisunnuntaisin maanpuolustusjärjestöillä on tapana laskea seppeleet 1918 sodan, 1939 - 1940 sodan, 1941 - 1945 sodan sankarivainajien sekä Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkeille (usein Narvan marssin soidessa). Vuonna 2017 tapahtumista valmistui Antti Tuurin käsikirjoittama dokumenttielokuva osana Suomi 100 -tapahtumia.

Tammikuun viimeinen viikonloppu Pihabongaus
Pihabongaus on lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö BirdLife Suomi ry:n organisoima valtakunnallinen tapahtuma,  jossa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja esim. omalla pihalla. Tuloksista kerätään arvokasta tietoa maamme talvisesta linnustosta. Osallistuminen on ilmaista ja kaikille avointa. Aiempien vuosien tuloksia. Pihabongausta varten voi lainata riistakameran ja kiikareita. Tavallisimmista odotettavissa olevista linnuista voi tulostaa tunnistusta helpottavat kuvat (esim. 6 kuvaa/A4).   Lintujen tuntomerkkejä tunnistamista varten       Bongauspäivän bingo

HELMIKUU                         Kulttuurivuosikellon helmikuu

Helmikuun alussa on kouluissa Sanomalehtiviikko   
Lehtiviikkoa voi viettää hoivakodeissa esim. lukemalla ja kuuntelemalla Selkosanomia tavanomaista enemmän ja tekemällä Selkosanomien tehtäviä. Sanomalehtiviikon aikana lehdet toimittavat kouluihin satoja tuhansia maksuttomia sanomalehtiä niin printti- kuin verkkolehtinäkin. Lehdet myös järjestävät alueellisia kilpailuja, tapahtumia ja kampanjoita koululaisille. Kannattaa huolehtia siitä, että tällä viikolla lehdissä on mielenkiintoista ja positiivista luettavaa iäkkäistä ihmisistä.   

Helmikuun ensimmäistä viikkoa vietetään YK:n yleiskokouksen päätöslauselman mukaan kaikkien uskontojen ja katsomusten välisenä yhteisymmärryksen viikkona (World Interfaith Harmony Week).

Minä luen sinulle -kampanja helmikuussa 2017
Kampanjassa maahanmuuttajat toteuttavat lukuhetkiä iäkkäille ihmisille, joille lukeminen on hankalaa.
Lukuhetkien teemana on monikulttuurinen ja 100-vuotias Suomi. Ennakkotiedote

 

2.2. Kaksosten päivä, vanha kynttilänpäivä (40 päivää joulusta)
Valtakunnallista Kaksosten päivää on vietetty vuodesta 2010 alkaen Suomen Monikkoperheet ry:n aloitteesta.
Sään ennustaminen: Jos teeri alkaa soida pian kynttilältä, tulee keväästä hyvä ja tasainen.

2.2. Maailman kosteikkopäivä
Maailman kosteikkopäivää vietetään maailmanlaajuisen Ramsar-kosteikkosopimuksen allekirjoituksen vuosipäivänä. Sopimuksen tarkoituksena on turvata ja suojella kosteikkoja ja edistää niiden kestävää käyttöä. Kosteikot tarjoavat puhdasta vettä, kalaa, riistaa sekä harrastus- ja elinkeinomahdollisuuksia. Pohjoismaissa päivää vietetään 2.9. 

 

3.2. Kansallinen masennuksen vastainen päivä
Vahvikkeen Terveys-osiosta löytyy tietoa ja linkkejä masennuksen karkoittamiseen. Laulaminen auttaa käsittelemään tunteita; Vahvikkeen laulunsanoja.
"Mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan." (WHO 2013)

3.2. Alvar Aallon syntymäpäivä
Alvar Aalto on Suomen tunnetuin arkkitehti. Hänen elämäkertansa (9 sivua) on mielenkiintoista luettavaa.  Ohje Aalto-materiaalien käyttöön, tehtäviä, kuvapeli. Alvar Aalto -museo toimii Jyväskylässä ja Helsingissä.

 

4.2. Maailman syöpäpäivä
Tietoa syövästä ja sen ehkäisystä, oireista ja hoidoista löytyy Syöpäjärjestöjen sivustolta. Liikunta ja terveellinen ravinto vähentää syöpävaaraa. Näistä lisää Vahvikkeen Terveys-osiossa.

 

   5.2. Runebergin päivä                                  Johan Ludvig Runeberg

  • Runebergin torttujen tarina. Resepti
  • Johan Ludvig Runebergin (1804 - 1877) runoista on sävelletty Maamme‐laulu ja muitakin tuttuja lauluja kuten ”Sua, lähde kaunis, katselen”. Kuunnellaan lauluja ja keskustellaan niistä.
  • Lauletaan yhdessä Runebergin lauluja. Runebergin sanoittamat virret. Niiden sanat ja sävelet ovat ev.lut.kirkon sivustolla.
  • J. L. Runebergin tärkein teos on Vänrikki Stoolin tarinat (kuunneltavana Elävässä arkistossa). Kymmenet ikäpolvet joutuivat opettelemaan sitä koulussa ulkoa. Keskustellaan Runebergin kirjallisuudesta. Kirjallisuusvisailua.
  • Tutustutaan Fredrika Runebergiin. Oletko tutustunut myös hänen kirjalliseen tuotantoonsa? Kirjallisuusvisailu.

 

6.2. Saamelaisten kansallispäivä
Saamelaisten kansallispäivän päivämäärä on peräisin vuodelta 1917, jolloin saamelaiset aloittivat valtionrajat ylittävän yhteistyön. Saamelaisilla on oma historia, kieli, kulttuuri, elinolot, elämäntapa ja identiteetti. Saamelaiset ovat Euroopan pohjoisin ja EU-alueen ainoa alkuperäiskansa. Suomessa on noin 9 000 saamelaista, Norjassa moninkertainen määrä. Saamelaisen vanhustyön työkalupakki (linkkejä, vuotuiskierto: talvi ja kevättalvi). Kansatieteellisiä esineitä Suomen kansallismuseon saamelaiskokoelmasta löytyy Suomen museot Onlinesta.

Keskusteluaiheita: Mitä tietoa ja kokemuksia sinulla on saamelaisuudesta?

 

7.2. Kansallinen tietoturvapäivä
Tietokoneiden turvallisesta käytöstä on tietoa Vahvikkeen Tietotekniikka-laatikossa.

 

8.2. Lainan päivä
Lainan nimipäivä on kirjastojen nimikkopäivä. Suomen kirjastoseura on vuodesta 1984 alkaen ideoinut Lainan-päivän tapahtumia. Koko viikkoa vietetään kirjastoviikkona. Vahvikkeen Sanataide-laatikko.

 

Talvinen tarinarentoutus pareittan: Hiihtoretki 
Seuraavat talviolympialaiset (XXIII) järjestetään Etelä-Korean Pyeongchangissa vuonna 2018. Avajaiset ovat 9. helmikuuta ja päättäjäiset 25.2.

 

11.2. Hätäkeskuspäivä, hätänumeropäivä
Päivän numero on Euroopassa yleinen hätänumero 112.
Hätäkeskuslaitos, poliisi, sosiaali- ja terveystoimi sekä pelastustoimi järjestävät tänään erilaisia tapahtumia ja tempauksia. Kun on näihin tahoihin ajoissa yhteydessä, voi ideoida ikäihmisille hyödyllisiä ja elämyksellisiä tapahtumia.

11.2. Suomalaisen nukketeatterin päivä
Nukketeattereista saa tietoa Suomen Unima ry:stä. Suomalaisen nukketeatterin historiaa ja kirjallisuutta

 

14.2. Ystävänpäivä                      kuvia ystävyydestä              mainos- ja korttipohjia          kortteja
Järjestä ystävänpäiväkävely ja sen varrelle (opiskelijat/vapaaehtoiset/järjestöt) etappeja.

  • Vanhan keskieurooppalaisen uskomuksen mukaan linnut valitsevat kumppaninsa juuri 14. helmikuuta. Ystävänpäivän historiaa.
  • Keskustelua ystävyydestä ja sen merkityksestä eri elämänvaiheissa.  Hyvä ystävä on kuin...
  • Täytetään ja vaihdetaan Ystävystymisen vihkosia (monivalintakysymykset, avoimet kysymykset). Ohje ystävystymisen vihkosten täyttämiseen  
  • Onko sinulla ollut joskus kirjeystävää? Oletko säilyttänyt vanhoja kirjeitä?
  • Muistatko lapsena keränneesi muistokirjaan runoja ystäviltäsi? Onko jokin värssy jäänyt mieleesi? ”Ystävyys on kuin pikkuinen ukko, jolla on taskussa avain ja lukko. Sillä se sitoo ystävät yhteen, niin kuin maamies pellolla lyhteen.”
  • Muistellaan ulkomaalaisia ystäviä. Oletko matkoilla tai kotimaassa tavannut ulkomaisen ystävällisen henkilön, joka on jäänyt mieleesi?
  • Lähetätkö kirjeitä tai kortteja? Vahvikkeen postikortteja. Tarinaa vanhoista postikorteista Ulrika Juseliuksen kertomana (nappulat ko sivun reunassa).
  • Muistatko ensirakkautesi? Naapurinpoika, filmitähti vai laulaja? Mikä on kaunein rakkauslaulu? Onko sinulle koskaan laulettu serenadia? Jos unelmasi toteutuisi, kuka laulaisi sinulle serenadin? Kuunnellaan hempeitä lauluja ja laulellaan yhdessä.
  • ”Hädässä ystävä tunnetaan.” Millaisia ystävän tekoja muistat osuneen kohdallesi, itsellesi tai läheisillesi?
  • Ystävänpäivään liittyvä taidehetki. Miltä näyttäisi sinun ystävyyden ikkuna?
  • Ystävänpäivän runohetki.  Eino Leinon runo Kadotettu ystävä
  • Jaetaan ystävyyteen liittyviä aforismejä vaikka kahvilautaselle asetettuna ja keskustellaan niistä.
  • ”Ystävän laulu”: tietoa laulun tekijästä ja esityksistä sekä keskustelua laulun sanomasta. Lauletaan/kuunnellaan ystävänlaulu (mm. YouTubessa monen artistin esittämänä).     Kuva pitkospuista
  • Askarteluideoita: ystävänpäiväkortti, pieni lahja ystävälle, Ystävä nimikyltit (kuva oikealla)

 

Seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä on Laskiainen: laskiaissunnuntai ja laskiaistiistai

  • Keskustelua laskiaisruokien kuten hernekeiton ja laskiaispullien perinteistä. Kuuluuko laskiaispullaan hillo vai mantelimassa? (Monissa maissa kaikki torstait ovat hernekeittopäiviä jäänteenä keskiaikaisesta katolisten paastopäivästä. Perjantaipaasto edellytti tankkausta edellisenä päivänä.)  
  • Karnevaaliperinne sijoittuu katolisissa maissa laskiaiseen. Tietoa ja kuvia karnevaaleista. Oletko ollut joskus mukana karnevaaleissa?
  • Laskiaisperinteet, mäenlasku yms. Muistoja lapsuuden laskiaisista (napakelkka, jääkelkka, pulkka).
  • Laskiaismäen lorut ja huudahdukset vaihtelevat eri puolilla Suomea. ”Pitkiä pellavia, hienoja hamppuja, räätikkäitä kuin lapsen päitä.”
  • Talvinen rentoutustuokio ja mielikuvamatka.
  • Ikäpolvien yhteiset Lumiukkotalkoot
  • Laskiaisviikolla syödään blinejä. Ne ovat kevättalven sesonkiherkku. Tapa on levinnyt ortodoksisesta perinteestä. Ortodoksit kutsuvat laskiaisviikkoa bliniviikoksi. Viikko korostaa yhteisöllisyyttä. Ihmiset kokoontuvat silloin kodeissa ja muissa yhteisöissä yhteen maistuvien herkkujen äärelle.
  • Värityskuvia: Mäenlasku,
  • Laulu laskiaisesta: Helmikuu on tullut
  • Jos laskiaissunnuntaina sataa, sataa koko paaston ajan.

 

20.2. YK:n kansainvälinen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden päivä
Pyritään kiinnittämään huomiota köyhyyden poistamiseen ja sosiaaliseen suojeluun.

 

21.2. UNESCO:n kansainvälinen äidinkielen päivä sekä kansainvälinen matkailuoppaiden päivä
UNESCO julkistaa joka vuodelle jonkin äidinkieleen liittyvän teeman. Toimintavinkkejä Vahvikkeen Sanataide-laatikossa.
Matkailuoppaat järjestävät erilaisia tempauksia. Ole ajoissa yhteydessä paikkakunnan oppaisiin, että iäkkäät ihmiset otettaisiin suunnittelussa huomioon.

 

22.2. Muistelemispäivä, partiolaisten juhlapäivä
Partiolaiset ympäri maailman muistavat ystäviänsä ja sitä, että he kuuluvat suureen kansainväliseen partioliikkeeseen. 22.2. on partioliikkeen perustajan Robert Baden-Powellin ja hänen vaimonsa Olaven yhteinen syntymäpäivä.
Myös ei-partiolaiset voivat tänään muistella hyviä ystäviään ja kaikkia itselleen tärkeitä asioita: läheisiä ihmisiä ja merkityksellisiä paikkoja.
Vinkkejä ja materiaaleja muisteluun Vahvikkeen Muistelu-laatikossa. Vahvikkeen ystävyys-aiheisia kuvia.

 

24.2. Maailman ääneen lukemisen päivä
Selkokeskus haastaa vammais- ja vanhuspalvelut sekä kirjastot ympäri Suomea mukaan Luetaan ääneen selkokirjaa -kampanjaan. Iäkkäille ihmisille ja etenkin muistisairaille soveltuvia selkokirjoja. Vahvikkeen Sanataide-laatikko.
Monissa Vahvikkeen kuvapankin postikorttiaiheisissa kuvissa on selkotekstiä.
Marja Olli & Minna Rautiainen ovat koonneet Kuvallisen keittokirjan selkokielisin ohjein (alkaen sivulta 49).

 

24.2. Talvi-Matti
Kevättalvi alkaa vanhan kansan mukaan Matin nimipäivänä. 
Tarinarentoutus pareittain ulkoilun jälkeen tai muuten vaan: Talvipäivä pihassa
Jos Matin päivänä pyryttää tai on kova lumituisku, niin lunta tulee vielä monta kertaa ennen kevättä.
Matin päivänä talven selkä katkeaa ja karhu kääntää kylkeä.
Jos Mattina paistaa aurinko pakkassäässä, on tulossa pitkä aurinkoinen kesä.

 

   28.2. Kalevalan ja karjalaisuuden päivä, suomalaisen kulttuurin päivä

Elias Lönnrot päiväsi Kalevalan esipuheen 28. helmikuuta 1835. Siksi päivää vietetään nykyisin Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivänä. Kalevalan laajempi versio ilmestyi vuonna 1849 ja se on meidän kansalliseepoksemme. Kalevalamitaksi kutsutaan suomalais-karjalaista perinnettä, jota on käytetty sepitettäessä ja esitettäessä lyriikkaa, häärunoja, työlauluja, tanssi- ja leikkilauluja, loitsuja, rahvaanrunoja, sananlaskurunoja ja arvoituksia. Vanhimmat tallenteet ovat 1500-luvulta, näytteitä.

  • Kalevala kuvin ja runoin. Eino Leinon runo Väinämöisen laulu
  • Kalevalaan liittyvä visa.  Kalevala sanaristikot 
  • Oletko lukenut Kalevalaa? Keitä henkilöitä muistat Kalevalasta? Voit kirjoittaa korteille Kalevalan henkilöiden nimet ja toisille korteille kuvaukset henkilöistä (löytyy em. sanaristikko-ohjeista). Haetaan yhdessä keskustellen korteille parit.  Kalevalan henkilöitä -kortit
  • Akseli Gallen‐Kallela maalasi vaikuttavia teoksia Kalevalasta. Ihastellaan Gallen‐Kallelan taidetta ja tutustutaan hänen elämäänsä.
  • Keskustellaan kansalliseepoksestamme, sen henkilöistä ja tarinoista.
  • ”Mieleni minun tekevi, aivoni ajattelevi.” Mitä suomalaiselle kulttuurille kuuluu tänä päivänä?
  • Värityskuvia: Suomalainen muinaisusko,

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivustolta löytyy tutkittua tietoa Kalevalasta, mm. vuoden 1849 Kalevalan teksti kokonaisuudessaan ja tarkistettuna. Voi myös kuunnella äänioppaan kertomana mm., miten Gallen-Kalleloiden perhe huvitteli Tarvaspäässä. Mitä ajan teknisiä uutuuksia ateljeelinnassa kokeiltiin? Mitkä suunnitelmat jäivät toteutumatta ja miksi tornin ylintä huonetta kutsutaan munkinkammioksi? Millainen oli Gallen-Kallelan ehdotus Suomen lipuksi?

 

Helmikuun viimeinen päivä, Harvinaisten sairauksien päivä
Kansainvälistä Harvinaisten sairauksien päivää järjestää Harvinaiset-verkosto.
Vuonna 2017 teemana on tutkimus.
Tauti- ja rohtokortit voivat toimia virikkeenä sairausaiheiselle keskustelulle. Voit käyttää pelkkiä tautikortteja, jos haluat virittää asiapitoista keskustelua. Satunnaiset rohdot tuovat tilanteeseen huumoria. Kortteihin liittyy sanasto.

 

29.2. Karkauspäivä       joka neljäs vuosi eli aina, kun vuosiluku on neljällä jaollinen

  • Karkauspäivä on nurinkurisuuksien päivä. Naisia kannustetaan kosimaan miehiä. Jos mies antaa rukkaset, hänen on perinteen mukaisesti ostettava naiselle hamekangas. Aiotko hankkia tänään hamekankaan? YLE:n arkiston video kosintatapahtumasta Lapinjärvellä.
  • Tietoa karkauspäivän perinteistä.
  • Karkauspäivän tarinoita.
  • Aiemmin karkauspäivänä pidettin 24.2. Karkauspäivä lisätään joka neljäs vuosi, koska Maan kierto Auringon ympäri kestää 365 vrk + neljännesvuorokausi.