Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Aino Aino Aino

Albert Edelfeltin vesivärityö

Kalevala kertoo Ainon surullisen kohtalon:
hänet oli luvattu vanhalle Väinämöiselle puolisoksi.
Hän ei suostu pakkoliittoon vaan hukuttautuu.
Rannalla hän riisuutuu ja siirtyy vedenneitojen joukkoon.

Kansallisgalleria

Aino-taru, triptyykki Aino-taru, triptyykki Aino-taru, triptyykki

Akseli Gallen Kallelan (1865-1931) kolmiosaisen maalauksen eli triptyykin aiheena on tilanne,
jossa vanha Väinämöinen kosii nuorta Ainoa.
Aino ei halua vaimoksi vanhalle miehelle vaan mieluummin hukuttautuu.

Keskimmäisessä kuvassa Aino on muuttunut vedenneidoksi
- ja yhä vain Väinämöinen häntä tavoittelee.

Ainon mallina oli Gallen-Kallelan vastavihitty vaimo Mary.

Taulun kehyksetkin ovat Gallen-Kallelan suunnittelemat.
Niissä on luettavissa lainaukset Kalevalan neljännestä ja viidennestä runosta,
joissa Väinämöisen ja Ainon tarina kerrotaan.

1891 Kansallisgalleria

 

Kullervo petokarjoineen Kullervo petokarjoineen Kullervo petokarjoineen

Akseli Gallen-Kallela (1865-1931) kuvasi tässä Kullervo petokarjoineen -teoksessa
Kalevalan tarinan seuraavaa vaihetta Kullervon kirous -teoksen jälkeen.

Kullervon kirous -taulussa orjaksi myyty orpo Kullervo oli ollut paimenessa
ja katkaissut rakkaan puukkonsa leikatessaan leipää, jonka sisälle oli leivottu kivi.
Puukko on ainoa esine, joka Kullervolla oli muistona isästään.

Kullervo oli raivostunut silmittömästi, ajanut paimentamansa karjan suohon
ja kokosi nyt uuden lauman susista, karhuista ja ilveksistä.

Kullervon synkkä elämäntarina jatkuu.

1917 Kansallisgalleria

 

Kullervon kirous Kullervon kirous Kullervon kirous

Akseli Gallen-Kallela kuvasi tässä Kullervon kirous -taulussa
yhtä Kullervon traagisen elämän käännekohtaa.

Orpo Kullervo, jolla on yliluonnolliset voimat, on myyty orjaksi ja lähetetty paimeneksi.
Ilkeä emäntä on leiponut leivän sisään kiven sillä seurauksella,
että Kullervon käyttämä puukko katkeaa.
Juuri se ainoa esine, joka pojalla oli muistona isästään.

Kullervo raivostuu silmittömästi, ajaa paimentamansa karjan suohon
ja kokoaa uuden lauman susista, karhuista ja ilveksistä.

Seuraa koston kierre ja Kullervon synkkä elämäntarina jatkuu.

1899 Kansallisgalleria

 

Kullervon sotaanlähtö Kullervon sotaanlähtö Kullervon sotaanlähtö

1901 Kansallisgalleria

 

Lemminkäisen äiti Lemminkäisen äiti Lemminkäisen äiti

Akseli Gallen-Kallela (1865-1931) käytti tässä teoksessa Lemminkäisen äidin mallina omaa äitiään.

Teos kuvaa tilannetta, kun Lemminkäinen on yrittänyt tappaa Tuonelan joutsenen
ja saanutkin itse surmansa.

Lemminkäisen äiti on naarannut poikansa palaset joesta,
koonnut ne ja yrittää herää lastaan henkiin.

Mehiläinen tuo hänelle "elämän palsamia jumalten asunnoista".
Ihme tapahtuu: Lemminkäinen avaa silmänsä.

Kuvassa auringon säteet tunkeutuvat Tuonelan synkkyyteen.

Aino-taru-teoksen jälkeen Gallen-Kallela pelkisti Kalevala-aiheisia teoksiaan
ja käytti mm. laajoja tasaisia värikenttiä kuten tässä työssä.

Laulu Lemminkäisen äiti

1897 Kansallisgalleria

 

Sammon ryöstö Sammon ryöstö Sammon ryöstö

1905 Kansallisgalleria

 

Sammon taonta Sammon taonta Sammon taonta

1893 Kansallisgalleria

 

Suuri hauki Suuri hauki Suuri hauki

1904 Kansallisgalleria

 

Velisurmaaja Velisurmaaja Velisurmaaja

1897 Kansallisgalleria

 

Väinämöisen lähtö Väinämöisen lähtö Väinämöisen lähtö
 
Kalevalan viimeisessä runossa tietäjä Väinämöinen antaa virheellisen tuomion,
ja lähtee häpeän takia purjehtimaan pois Kalevan mailta.
Hän jättää kanteleensa ja laulunsa Kalevan kansalle.
Hallitsijaksi tulee neitseellisesti syntynyt poika.
Tarinan on ajateltu kertovan kristinuskon saapumisesta.

Akseli Gallen-Kallela maalasi tämän taulun vuosina 1893-1894.

Kuva cc Kansallisgalleria

 

Väinämöisen venematka Väinämöisen venematka Väinämöisen venematka

1909 Kansallisgalleria