Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Aamupäiväkahvi Aamupäiväkahvi Aamupäiväkahvi

1884 Kansallisgalleria

 

Aatami ja Eeva Aatami ja Eeva Aatami ja Eeva

1897 Kansallisgalleria

 

Adolf von Beckerin muotokuvaluonnos Adolf von Beckerin muotokuvaluonnos Adolf von Beckerin muotokuvaluonnos

Albert Edelfelt (1854-1905) oli suosittu muotokuvamaalari.
Hän maalasi paljon perheenjäseniään ja tuttaviaan,
mutta sai lisäksi paljon tilauksia.

Edelfelt maalasi tiedemiehiä, sivistyneistöä ja jopa valtionpäämiehiä.

Tämä Adolf von Beckerin muotokuvaluonnos on 1880-luvulla maalattu öljyväreillä puupohjalle.
Teos on kooltaan 18,5 × 17,5 cm.

Adolf von Becker (1831 – 1909) oli suomalainen taidemaalari ja aatelissäädyn valtiopäivämies.
Ensimmäiseltä koulutukseltaan hän oli tuomari.

Von Becker oli Suomen ensimmäinen Pariisissa opiskellut taiteilija.
Yksityiskoulussaan hän toimi monen taiteilijan - myös Edelfeltin - opettajana.

Von Becker aloitti taideopintonsa Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa,
mutta opiskeli taidetta myöhemmin monessa maassa
ja matkusteli paljon saaden vaikutteita monelta suunnalta.

Magnus von Wrightin kuoltua von Becker sai paikan piirustuksenopettajana yliopiston piirustussalilla.
Hänen oppilaitaan olivat muun muassa Helene Schjerfbeck, Elin Danielson,
Helena Westermarck ja Akseli Gallen-Kallela.
Helene Schjerfbeckiltä, Albert Edelfeltiltä ja Elin Danielsonilta on säilynyt töitä,
joissa näkyy selvästi von Beckerin vaikutusta: kauniita realistisia muotoja.

Nuorempien polvien taiteilijoiden ja von Beckerin välillä oli kuitenkin erimielisyyksiä.
Pariisin maailmannäyttelyn Suomen osaston kokoamisessa 1889 riidat kärjistyivät niin,
että näyttelyn avajaisissa syntyi nyrkkitappelu.
Edelfelt ja Vallgren taistelivat von Beckeriä, Walter Runebergia ja Berndt Lindholmia vastaan.

Von Becker oli ensimmäinen, joka teki ehdotuksen tekijänoikeuslaista.

Von Beckerille myönnettiin Pietarin taideakatemian suuri kultamitali ja akateemikon arvo.
Suomessa hän sai professorin arvonimen 1879.

Kansallisgalleria

 

Aino Aino Aino

Albert Edelfeltin vesivärityö

Kalevala kertoo Ainon surullisen kohtalon:
hänet oli luvattu vanhalle Väinämöiselle puolisoksi.
Hän ei suostu pakkoliittoon vaan hukuttautuu.
Rannalla hän riisuutuu ja siirtyy vedenneitojen joukkoon.

Kansallisgalleria

Aino Sibelius Aino Sibelius Aino Sibelius

Eero Järnefeltin vesivärityö vuodelta 1895

Koko 23,5 × 30 cm

Kansallisgalleria

 

Aino-taru, triptyykki Aino-taru, triptyykki Aino-taru, triptyykki

Akseli Gallen Kallelan (1865-1931) kolmiosaisen maalauksen eli triptyykin aiheena on tilanne,
jossa vanha Väinämöinen kosii nuorta Ainoa.
Aino ei halua vaimoksi vanhalle miehelle vaan mieluummin hukuttautuu.

Keskimmäisessä kuvassa Aino on muuttunut vedenneidoksi
- ja yhä vain Väinämöinen häntä tavoittelee.

Ainon mallina oli Gallen-Kallelan vastavihitty vaimo Mary.

Taulun kehyksetkin ovat Gallen-Kallelan suunnittelemat.
Niissä on luettavissa lainaukset Kalevalan neljännestä ja viidennestä runosta,
joissa Väinämöisen ja Ainon tarina kerrotaan.

1891 Kansallisgalleria

 

Annie Edelfelt ja Fredrika Snygg Annie Edelfelt ja Fredrika Snygg Annie Edelfelt ja Fredrika Snygg

1888 Kansallisgalleria

 

Asetelma Asetelma Asetelma

1890 Kansallisgalleria

 

Auringonlasku Auringonlasku Auringonlasku

Öljyvärimaalaus

Koko 27 × 19 cm

Kansallisgalleria 1893

 

Auringonlaskun jälkeen Auringonlaskun jälkeen Auringonlaskun jälkeen

Öljyvärimaalaus

Kooltaan 19,5 × 31,5 cm

Kansallisgalleria 1887

 

Auringonpaisteessa Auringonpaisteessa Auringonpaisteessa

1884 Kansallisgalleria

 

Dalinin kevätlaulu Dalinin kevätlaulu Dalinin kevätlaulu

1883 Kansallisgalleria

 

Demasquee Demasquee Demasquee

1888 Kansallisgalleria

 

Eksynyt Eksynyt Eksynyt

1886 Kansallisgalleria

 

Ellen Edelfelt Ellen Edelfelt Ellen Edelfelt

1876 Kansallisgalleria

 

Elli Jäppinen lieden ääressä (harjoitelma) Elli Jäppinen lieden ääressä (harjoitelma) Elli Jäppinen lieden ääressä (harjoitelma)

1887 Kansallisgalleria

 

Ensi opetus Ensi opetus Ensi opetus

1887-1889 Kansallisgalleria

 

Ensilumi Ensilumi Ensilumi

1890-1915 Kansallisgalleria

 

Erik Edelfelt lapsena Erik Edelfelt lapsena Erik Edelfelt lapsena

1898 Kansallisgalleria

 

Eukko pärekoreineen Eukko pärekoreineen Eukko pärekoreineen

1882 Kansallisgalleria

 

Fantasia Fantasia Fantasia

1895 Kansallisarkisto

 

Gunnar Berndtsonin muotokuva Gunnar Berndtsonin muotokuva Gunnar Berndtsonin muotokuva

Eero Järnefeltin guassi paperille 1892 - 1894

Koko 53 × 46 cm

Kansallisgalleria

Gunnar Berndtson (1854-1895) oli tarkkaa realismia ja naturalismia edustanut taidemaalari.

Suomalaisen taidemaalari Albert Edelfeltin ympärille kerääntyi hänen Pariisissa oleskelunsa vuosina
ryhmä nuoria taiteilijoita, yhtenä heistä Gunnar Berndtson.
Berndtson omaksui Edelfeltin tyylin maalata muotokuva.
Sitä kutsutaan salonkityyliksi. Berndtson pyrki töissään äärimmäiseen tarkkuuteen.

Berndtson opetti 1890-luvulla yksityisakatemiassa, jossa opiskelivat mm. Väinö Blomstedt,
Sigrid Granfelt, Beda Stjernschantz, Magnus Enckell ja Ellen Thesleff.
Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa Berndtson toimi opettajana vuosina 1890–1892.

Berndtson kuoli jo 40 vuotiaana luultavasti joko Egyptistä tai Pariisin salongeista saatuun syfilikseen.

 

Haavoittunut soturi hangella Haavoittunut soturi hangella Haavoittunut soturi hangella

Tämän taulun Helene Schjerfbeck (1862-1946) on maalannut 17-vuotiaana.
Historiamaalaus on siihen aikaan taiteenlajeista kaikkein arvostetuin
ja Suomen historian kuvaukset kansakunnan identiteetin rakentamisen kannalta tärkeitä.

Teoksen aihe liittyy Suomessa 1808-1809 käytyyn sotaan.
Se on sama sota, jota JL Runeberg kuvaa Vänrikki Stoolin tarinoissa

Tämä Suomen sotaan keskittyvä runokokoelma ilmestyi kahtena runosarjana.
Ensimmäinen sarja ilmestyi vuonna 1848 ja toinen vuonna 1860.  
Vänrikki Stoolin tarinoita käytettiin paljon kouluissa ja sen runoja luettiin ulkoa.

Schjerfbeckin maalaus kuvaa tilannetta, jossa sotajoukot vetäytyivät Suomen alueelta joulukuussa 1808.
Suurin osa Suomen armeijasta oli tuhoutunut.
Yksin jätetty asepukuinen sotilas nojaa koivuun ja joukot etääntyvät lumisella lakeudella.

Vänrikki Stoolin tarinat alkaa Maamme-laululla, josta tuli Suomen kansallislaulu.
Toisessa kokoelmassa on Porilaisten marssi, josta tuli puolustusvoimien tunnussävel.
Sven Tuuva, Wibelius ja Lotta Svärd ovat tuon kirjan hahmoja.

1970-luvulla Heikki Kinnunen, Kalle Holmberg ja Esko Salminen tekivät vuonna 1975
radiolle oman tulkintansa Vänrikki Stoolista.

 

Vänrikki Stoolin tarinat -kirja kokonaan Paavo Cajanderin suomentamana.

1880 Kansallisgalleria

 

Hanna Estlander o.s. Lupander [taiteilijan serkku] soittaa pianoa Hanna Estlander o.s. Lupander [taiteilijan serkku] soittaa pianoa Hanna Estlander o.s. Lupander [taiteilijan serkku] soittaa pianoa

1879 - 1880 Kansallisgalleria

 

Haravatyttö Haravatyttö Haravatyttö

1886 Kansallisgalleria