Valitse haluamasi kuvat rastittamalla
Kuva-aiheet
- 1920-luku ja aiemmin (11)
- 1930-luku (38)
- 1940-luku (87)
- 1950-luku (407)
- 1960-luku (132)
- 1970-luku (30)
- 1980-luku (2)
- ammatit (117)
- auto (76)
- eläin (179)
- esine (51)
- evakot (7)
- hevonen (15)
- hygienia (8)
- ilta (32)
- isovanhemmat (16)
- isä (13)
- jauho (4)
- joulu (42)
- juhla (9)
- järvi (92)
- kahvi (50)
- kala (9)
- kalastus (16)
- kauppa (37)
- kesä (222)
- kevät (23)
- kissa (45)
- koira (43)
- koti (14)
- kotityöt (54)
- koulu (64)
- kukka (80)
- kuvataide (2)
- käsityö (35)
- lammas (8)
- lapsi (177)
- leipä (37)
- lelu ja leikki (80)
- lintu (57)
- luonto (141)
- LUONTO-kuvakortit (50)
- maaseutu (40)
- maatila (60)
- maisema (73)
- marja (75)
- matelija (2)
- metsä (39)
- metsästys (3)
- metsätyöt (7)
- mies (140)
- musiikki (17)
- nainen (114)
- nuoruus (23)
- näyttelijä (30)
- opetustaulu (66)
- perhonen (5)
- perinne (17)
- pihapiiri (1)
- postikortti (30)
- presidentti (35)
- puu (47)
- puuteollisuus (1)
- puutyöt (8)
- rakennus (49)
- ruoka (115)
- ryhmä (12)
- sanataide (2)
- sanonta (17)
- sato (7)
- sauna (6)
- sota (18)
- suru (4)
- syksy (74)
- sää (50)
- Taide (346)
- talvi (96)
- tapahtuma (20)
- teknologia (26)
- terveys (10)
- terveys ja sairaus (60)
- tilaisuus (7)
- työnteko (24)
- uni (19)
- urheilu (36)
- vaatehuolto (31)
- vene (36)
- yksinäisyys (13)
- ystävyys (49)
- yö (9)
- äiti (22)
Kuvat
Ruusunmarja

Ruusunmarjoissa on C-vitamiinia 20-kertaa enemmän kuin appelsiinissa.
Lisäksi niissä on monia muita antioksidantteja.
Kaikkien ruusujen marjat ovat syötäviä.
Ruusunmarjat kerätään kypsinä elo-syyskuussa.
Ne kuivataan ja jauhetaan tai keitetään soseeksi tai marmeladiksi.
Jauhetta voi käyttää jugurtissa, viilissä ja puurossa.
Kuva CC0 Pixabay
Saskatoon

Saskatoon-nimikettä käytetään marjatuomipihlajan viljelyyn valikoiduista ja nimetyistä lajikkeista.
Saskatoon on Kanadasta kotoisin. Se on tuotu Suomeen v. 1995.
Saskatoonin marjat sopivat leivontaan, mehuihin, hilloihin ja marmeladeihin.
Marjaa voi pakastaa ja kuivata. Maultaan se on makea ja aromikas.
Saskatoonin marjat kypsyvät heinä-/elokuussa.
Niiden poiminta on helppoa. Pensaat ovat noin kaksimetrisiä ja marjat kasvat tertuissa.
Saskatoonia voi käyttää kuin mustikkaa: puuron päällä, smoothieissa ja piirakoissa.
Marjoja voi käyttää myös suolaisissa ruoissa.
Kuva CC0 Pixabay
Ahomansikka

Tyrnipensas

Tyrni on Satakunnan maakuntakukka.
Tyrni on piikkinen pensas,
joka tuottaa erittäin C-vitamiinipitoisia oranssin värisiä marjoja.
Lehdet sopivat teeksi ja niissäkin on paljon C-vitamiinia.
Kosmetiikka- ja lääketeollisuus pystyy hyödyntämään tyrniä.
Pensas kestää hyvin kuivuuttaa ja tulvia.
Sitra on julkaissut Yhteenvedon tieteellisestä näytöstä koskien tyrnin,
lakan, mustaherukan ja variksenmarjan ravitsemus- ja terveysvaikutuksia.
Kuva © Sastamala Visual Oy
Puolukka

Puolukka(Vaccinium vitis-idaea) on ainavihanta kasvi.
Siinä on alfa-linoleenihappoa, kuitua,
A-, E-, C-, B1-, B2-, B3-vitamiineja ja karotenoideja.
Puolukka tappaa virtsateiden bakteereja.
Sen on todettu myös ehkäisevän rasvaisen ruuan aiheuttamaa
lihomista ja haitallista sisäelinrasvaa.
Puolukan syöminen ehkäisee matala-asteista tulehdusta
sekä haitallisia sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan muutoksia,
jotka altistavat tyypin 2 diabetekselle ja sydän- ja verisuonisairauksille. (Mediuutiset)
Puolukan punainen marja on niin hapan,
että se säilyy sisältämiensä sitruuna- ja bentsoehappojen takia
viileässä ilman säilöntäaineitakin.
Monessa koulussa koululaiset joutuivat syksyisin poimimaan
muutaman litran puolukoita koululle.
THL ylläpitää kansallista Fineli ® - elintarvikkeiden koostumustietopankkia,
josta löytyy myös marjojen sisältämät aineet.
Luonnonmarjojen poimiminen on jokamiehenoikeus.
Jokamiehenoikeudet löytyvät mm. ympäristöhallinnon verkkosivulta.
MARJAMÄMMI
Puoli litraa survottuja puolukoita sekoitetaan litraan kylmää vettä
ja seokseen lisätään 3/4 litraa ruisjauhoja ja hiukan sokeria.
Seos laitetaan tuohisiin (uunivuokiin)
ja paistetaan miedossa uunin lämmössä 3-4 tuntia.
Kuva © Sastamala Visual Oy
Mustikkasatoa

Lapsen suusta Mustikat on hyviä, koska niiden sisällä on hilloa. - Pertti 5 v.
Kuva © Sastamala Visual OyMustikka

Mustikassa (Vaccinium myrtillus) on poikkeuksellisen paljon
ihmisen terveyteen positiivisesti vaikuttavia aineita.
Sitran toimeksiannosta tehdyn tutkimuksen mukaan erityisesti vanhukset ja ikääntyvät
sekä tyypin 2 diabeetikot saattaisivat hyötyä mustikan ja mustikkavalmisteiden käytöstä
monella tapaa (silmäongelmat, verisuonivaikutukset).
Mustikka ehkäisee oksidaatiota, vahvistaa verisuonistoa ja parantaa silmän verenkiertoa.
Sillä on positiivinen vaikutus ikään liittyviin silmäongelmiin kuten harmaakaihiin,
silmänpohjan ikärappeumaan ja silmänpainetautiin eli viherkaihiin (glaukoomaan).
Eläinkokeissa mustikka on parantanut sekä muistia että motorisia toimintoja.
Se on suojannut koe-eläimiä Alzheimerin taudin kehittymiseltä.
Mustikka sisältää ravintokuitua sekä luontaisia C- ja E-vitamiineja.
Luonnonmustikassa on antosyaaniyhdisteitä nelinkertaisia määriä
viljeltyyn pensasmustikkaan verrattuna.
Mustikan paras poiminta-aika on heinäkuun loppupuolelta syyskuun alkuun.
Paras satokausi kestää noin kaksi viikkoa.
Runsain sato tulee, jos kukinnan aikaan ei ole yöpakkasia
ja alkukesä on riittävän lämmintä pölyttäjien lentämiseen.
Mustikanvarvut tarvitsevat lumipeitteen talvehtiakseen hyvin.
Sananlasku
Oma maa mansikka, muu maa mustikka.
Kuva © Sastamala Visual Oy