Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Auringonottoa meren rannalla

Naiset ottamassa aurinkoa kalliolla meren rannalla.

Oikealla Jutta Zilliacus,
vasemmalla valokuvaajan vaimo Gisela von Bonin.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.

 


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N210749, Volker von Bonin, Helsingin kaupunginmuseo, 1952.

 

Helsinkiläisiä vedenneitoja

Kuva on otettu Hietarannassa eli Hietaniemen uimarannalla.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.

 


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N159270, Väinö Kannisto, Helsingin kaupunginmuseo 1947.

 

Helsinkiläislapsia kadunkulmassa

Mäkelänkatu 82-78, Helsinki 1950-luvulla.
Lapsia istumassa jalkakäytävän reunalla              
Mäkelänkadun ja Koskelantien risteyksessä.

Taustalla näkyy kerrostalon kivijalassa keskeneräinen Elannon myymälä.                       

Kuva CC BY 4.0 Helsingin kaupunginmuseo, Inventaarionro N93974, Finna

 

Hymypoika ja Hymytyttö

1950-luvun puolivälistä lähtien kouluissa
alettiin jakaa Hymypoika- ja Hymytyttö-veistoksia
hyvän toveruuden kilvan palkinnoiksi.

Kuva CC BY 4.0  Outi Mäki

 

Hämeen korpien kauhu tiensä päässä

Nelivuotias, 170-kiloinen uroskarhu, Hämeen korpien kauhu tiensä päässä.
Ajon suunnittelija Jussi Numminen ja karhun kaataja Vilho Koskinen
ajokoirien Kipon ja Tuusikin kanssa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Tammela 18.12.1946. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r46-654_2.tif

 

Kirkon rappusilla

Harvinaisen lämmin keväinen sää helmikuussa 1961 sai ihmiset hakeutumaan aurinkoon.
Kuvassa ystävättäret nauttivat lämmöstä Helsingin Tuomiokirkon portailla.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Arto Jousi/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 22.2.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-24426_1.tif

 

Lapset hiekkakakkuja leipomassa

Huhtikuun lopulla vuonna 1957 kutsui lämmin keväpäivä lapsia hiekkalaatikolle leipomaan hyviä hiekkakakkuja.

Sananlasku Moni kakku päältä kaunis, vaan on silkkoa sisältä.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Teppo Palho/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 25.4.1957.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-8549_3.tif

 

Lapset juhannuksena kukkaseppeleet päässä

 

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Lapset kokoavat kukkaseppeleitä

Lapset kokoavat kukkaseppeleitä 50-luvulla
Helsingissä Olympiakylän kerrostalon pihalla
Koskelantie 40.

Kuva CC BY 4.0 Helsingin kaupunginmuseo, inventaarionro N93960
 

Lapset leikkipuistossa

Lapset leikkivät kaupungin leikkipuistossa Sepänpuistossa Tehtaankadulla kesällä 1960.
Poika vetää kärryissä pikkuveljiään.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Jyrki Pälviö/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 9.8.1960. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-22090_3.tif

 

Lapset lumikinoksissa

   

     Arvoitus
     - Mitä lumiukko haistaa?
     - Porkkanan tuoksun

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Lapset mukana peltotöissä

Tätä valokuvaa voi verrata Eero Järnefeltin kuuluisaan tauluun Kaski,
jossa kaskenpolttajien kanssa hikisessä työssä on pieni tyttö.
Taulu on vuodelta 1893 ja tämä valokuva 70-80-luvuilta.

© Sastamala Visual Oy

 

Lauttasaaren uimarannalla

Helsingin Lauttasaaren uimaranta oli toiselta nimeltään Kasinon ranta.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.

 


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N2228, Ivan Timiriasew, Helsingin kaupunginmuseo, 1923.

 

Naruhyppelyä

Liikuntaa ja sosiaalista kanssakäymisrä Nuolikujalla 1979.

Kuva © Pekka Agarth 1979

 

Partioleirin pystytys

Partioleiriläiset kasaavat teltaa Pääjärvellä leirinjohtan opastuksella 1979.

Kuva © Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Pääjärvi

 

Pikkupoikien vaatemuotia 1951

 

Kaksi pikkupoikaa seisoo neuvolan ovella
Helsingissä
Perämiehenkatu 13. ja Merimiehenkatu 43
kulmauksessa vuonna 1951.

 

CC BY 4.0 Valokuvaaja Eino Heinonen Helsingin kaupunginmuseo. inventaarionro N93449 FINNA

 

Pikkupojat ongella

Pikkupojat ongella Sörnäisten rannassa Helsingissä.
Taustalla näkyy Sörnäisten satamaa.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N254026, Helsingin kaupunginmuseo 1948.

 

Pojat rannalla

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Kaksi poikaa auringonpaisteessa. Toisella kädessä suurennuslasi ja paperinpala. Kaksi poikaa auringonpaisteessa. Toisella kädessä suurennuslasi ja paperinpala. Polttolasipuuhia

Kevään merkki: pikkupojat polttolaseineen eli "brennareineen".
Pojat tarkkailevat, mitä auringon lämpö saa aikaan.

Toinen poikien harrastama leikki oli virittää kestävä lanka
tai ohut teräslanka ikkunan karmista läheisen puun oksaan.
Kun iltayöstä kävi hankaamassa lankaa hartsilla tai pihkanpalalla,
syntyi tyttöjen mielestä aaveelta kuulostava ääni.
Sitä kutsuttiin pirunviuluksi.


Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Eero Häyrinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 22.2.1961.  Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-24427_2.tif

 

Postikortti

 

 

Sanonta
Elä niin, että on, mitä vanhana kiikkustuolissa muistella!

 

Arkeologi on paras mies, jota voi toivoa.
Mitä vanhemmaksi nainen tulee,
sitä kiinnostuneempi mies on hänestä.  
                      - Agatha Christie

 

Postikortti: Onnellista Uutta Vuotta

               Salo 29.12.1927

Laina kulta!

Suo anteeksi!
Unohdin lähettää sinulle
joulukortin.
Aion tehdä nyt
uudenvuoden lupauksen:
Enää en ole hajamielinen ja
unohda ystäviäni.

Miten aiot viettää Uutta Vuotta?
Valatko tinaa tai teetkö taikoja?
Jokohan ensi vuonna saisimme sulhaset?

Kiitos kauniista kortista ja
Hyvää Uutta Vuotta sinulle!

Toivoo
Tyyne

 

Keskustelunaiheita
Miten sinä olet juhlinut uuden vuoden tuloa?
Oletko antanut uuden vuoden lupauksia? Millaisia?
Millaisen uuden vuoden lupauksen tekisit nyt?
Oletko valanut tinaa tai muita taikoja?
Kerro vanhoista uuden vuoden taoista?
Lähetitkö sinä uuden vuoden kortteja?
Vuoden ensimmäisen päivän säästä
saattoi ennustaa koko vuoden säät.
Muistako mitä aamurusko tai kirkas tähtitaivas ennusti?
Muistako muita sään ennusmerkkejä?

Postikortin teksti ja kysymykset mukaillen kirjasta Rajala, Pertti (1990):
Kirjeet kertovat - selkokirja muisteluryhmille. VTKL.

 

Postikortti: Onnittelemme

Syntymä- ja nimipäivinä on lähetetty kortteja.
Monet ovat kirjoittaneet omia onnittelurunoja.

 

Lahjan kauniin ostaisimme,
jospa vainen tietäisimme,
mitä mielii neito tää,
mi aina apuun ennättää.

Mitään emme keksi, arvaa,
miksi siis tyhmää päätä vaivaa.
Tää päivä onneksi vaan olkoon,
ja viisaammilta lahjat tulkoon!

 

Postikortti: Sydämellinen onnittelu

 

Vanhoista postikorteista kerää ja jakaa tietoja Suomen Postikorttiyhdistys Apollo ry.

 

Postikortti: Toivotan onnea

Tavallisimpia postikortteja ovat onnittelu-, joulu- ja pääsiäiskortit sekä matkoilta lähetetyt tervehdykset.

Postikortteihin on tallentunut paljon sukujen ja kansakuntien historiaa. Ne sopivat mainiosti muisteluhetkien materiaaliksi. Kun puhelinta ei ollut, yhteyttä pidettiin kirjein ja kortein. Näin vuoropuhelut jäivät talteen.

Vielä 1950-luvulla oli paljon koteja, joissa ei ollut puhelinta. 1970-luvulla tulivat ensimmäiset matkapuhelimet, mutta ne yleistyivät vasta 1990-luvulla. Sitä ennen kaupungeissa ja taajamissa oli puhelinkioskeja eli koppeja, joista soitettiin kolikoilla ja myöhemmin korteilla.

 

Askartelua postikorteista

  • Puolita vanhoja postikortteja ja käytä muistipelinä.
  • Pistele korttien ympäri reiät 0,5-1cm välein, samalle etäisyydelle reunasta. Virkkaa puuvillalangalla kiinteitä silmukoita yksittäisen kortin tai kahden vastakkain asetetun kortin ympäri. Kiinnitä näin reunustetut kortit toisiinsa ommellen tai virkaten. Näin voi koota tilanjakajia, seinätauluja, rasioita, muistelukuutioita, joulukorttitelineitä ja korttikirjoja, jotka aukeavat haitarimaisesti tai perinteisen kirjan mukaisesti.
  • Leikkaa kaarevilla viivoilla postikortti 4, 6 tai 8 palaan ja käytä palapelinä. Vaikeusasteita saa lisää, kun sekottaa kahden kuvan palaset keskenään ennen kokoamista.

 

Purkutalon asukkaita

Kuvassa Iso Roobertinkatu 20-22:n asukkaita Helsingissä.
On vuosi 1955 ja talo on määrätty purettavaksi.
Puutalon asukkaat ovat vedonneet talon omistajiin,
että saisivat asua talossa talven yli.
Vanhusten on löydettävä uusi asunto joulukuuhun mennessä.

"Oletteko asunut koko ikänne tässä pitäjässä?" kysyi syntymäpäivähaastattalua tekevä toimittaja.
"Mistä sen nyt vielä tietää", vastasi 105-vuotias mummo.

Sananlasku
- Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo, jaettu suru vain puolet.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc   Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 15.11 1955.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17-r1_r55-4312_3.tif