Kuvalista | Vahvike

Tulosta sivu

		Hannes Kolehmainen Suurjuoksija Hannes Kolehmainen "Lentävä suomalainen" esiintyi Huhtamäki-yhtymän mainoksessa ja suositteli Ranamalt-ravintojuomaa urheilijoille (Helsinki 6.7.1948). Hannes Kolehmainen (1889-1966) oli viisinkertainen olympiamitalisti. Hän juoksi Tukholman olympialaisissa kolme kultaa ja yhden hopean ja Antwerpenissa kultaa maratoonilla. Urheilumuseon kuvia Finnassa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r48-915_1.tif
		Helsingin olympiastadion Helsingin olympiastadion sijaitsee osoitteessa Paavo Nurmentie 1. Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 34 luvussa 11. Olympialaiset. Kuva © Urheilumuseo
		Hiihtäjät Lahdessa sijaitsee hiihtomuseo. Museoviraston sivuilta löytyy kuvia ja tietoa erilaisista hiihtovälineistä. Loimaan Perinnesuksi on suksimuseo, johon on kerätty esimerkkejä lumella ja jäällä liikkumiseen käytetyistä välineistä ja varusteista. Ennen käytettiin puusuksia, jotka ensin tervattiin ja paahdettiin; sen jälkeen voideltiin. Usein pohjaan hangattiin kynttilää liukasteeksi. Sompa on sauvan alapään rengas tai levennys, joka estää sauvan uppoamisen lumeen. Ennen sompa tehtiin rottinkirenkaasta tai vitsasta ja tuohesta. Sananlasku Eteenpäin, sanoi mummo lumessa. Kuva © Sastamala Visual Oy
		Kalastuskilpailussa Kilpaonkijoita Sompasaaren rannalla. Taustalla oikealla näkyy Korkeasaari ja vasemmalla Mustikkamaa. Mustikkamaan rannassa oli laituri, johon yhteysmoottoriveneet tulivat Kauppatorilta. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N93783, Eino Heinonen, Helsingin kaupunginmuseo 1950-luku.
		Kari Rahkamo Suomen Talokeskus Oy:n osastopäällikkö Kari Rahkamo vuonna 1961. Diplomi-insinööri Kari Rahkamo (s.1933) oli aikoinaan Suomen paras kolmiloikkaaja ja edusti Suomea kaksissa olympialaissa (1956 ja 1960). Hän on jäätanssija Susanna Rahkamon isä, joka on toiminut kaupunginhallituksen puheenjohtajana, Helsingin kaupungin kaupunginjohtajana ja ylipormestarina. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Ilpo Lukus/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 29.9.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-27708_1.tif
		Kirkkoveneellä soutu Kirkkoveneeksi kutsutaan pitkää soutuvettä, jolla ennen kuljettiin kirkkoon. Nykyään järjestetään kirkkoveneiden välisiä soutukilpailuja. Suomenmestaruuskilpailuja järjestetään sprintti, 10 km, 30 km ja 60 km matkoilla. Veneluokkia ovat kirkkovenesoutu, parisoutu, vuorosoutu ja yksinsoutu. Monissa vanhoissa aforismitauluissa oli ommeltuna kannustava teksti: Sortumatta souda vaikk ois vastatuulta. Sananlasku Ei vara venettä kaada. Kuva © Studio-86
		Koulun polkupyöräretki Korkeakosken kansakoulun oppilaat Juupajoella lähdössä polkupyöräretkelle koulun luota vuonna 1955. Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7858C
		Koulun urheilukilpailut Koulujen mestaruuskilpailuissa menossa tyttöjen pitkän matkan juoksu syksyllä 1979. Kuva © Pekka Agarth 1979
		Koulun urheilukilpailut: poikien korkeushyppy Kuva on koulujen välisistä yleisurheilukilpailuista. Kuva © Pekka Agarth 1979
		Lasten hiihtokilpailu Koulujen hiihtokilpailut olivat ennen jokavuotinen perinne ja myös alle kouluikäisille järjestettiin kilpailuja. Leikkimielinen kisailu nähtiin kasvatuksellisesti hyvänä asiana, joka opetti lapselle, että elämässä ei aina voi voittaa, mutta se ei ole mikään katastrofi. Kuva © Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Vammaksen hiihtokilpailut Vammalassa.
		Laulaja Tapio Rautavaara Lontoon olympialaisten keihäänheiton kultamitalimies Tapio Rautavaara (1915-1979) jännittää joustaan Helsingin olympiakisojen aattona kotinsa portailla Oulunkylässä. YLE:n Elävässä arkistossa on video urheilukilpailuista, johon Rautavaara osallistui vuonna 1946 (9 min). Tapio Rautavaara oli muusikko, urheilija ja elokuvanäyttelijä. Rautavaara tutustui Reino Helismaahan sodan jälkeen ja yhdessä he tekivät useita, klassikoiksi muuttuneita lauluja kuten Reissumies ja kissa sekä Päivänsäde ja menninkäinen. Rautavaara sävelsi ja sanoitti myös itse. Hänen tunnetuin kappaleensa lienee Isoisän olkihattu. Hän sävelsi P. Mustapään runon Sininen uni ja Oiva Paloheimon runon Ontuva Eriksson. Muita tunnettuja Rautavaaran esittämiä kappaleita ovat Korttipakka, Juokse sinä humma, Kulkuri ja joutsen ja Anttilan keväthuumaus. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 16.7.1952. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r52-1677_2.tif
		Mäkiautoja Eläintarhan mäkiautokilpailussa jonotetaan starttivuoroa. Etualalla kilpailujen kansainvälinen vahvistus, Markku Holmström (118) Ruotsin lähetystöstä. Mäkiautoille järjestettiin myös Suomenmestaruuskilpailuja. Sananlasku Ken leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön. Harjoitus tekee mestarin. Lauluja autoista Pikku-Matin autosta on kumi puhjennut Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Eero Makkonen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 6.10.1957. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-9964_1.tif
		Mäkiautokilpailujen katsojia Innokkaita katsojia poikien mäkiautokilpailussa Helsingin Eläintarhassa lokakuussa 1957. Mäkiautoilu oli 1950 ja 60-luvuilla yksi suosituimmista kaupunkilaislasten harrastuksista. Mäkiauto on pyörien päälle tehty rakennelma, joka liikkuu mäkeä alaspäin pelkän painovoiman avulla. Siinä ei ole polkimia eikä moottoria, joten tasaisella maalla se liikkuu vain työntämällä tai vetämällä. Mäkiautoja rakennettiin itse monenlaisista laudoista ja levyistä. Usein auton takaosa tehtiin maitokärryistä ja ohjauspyöräksi - jos vain mahdollista - laitettiin oikean auton ratti Jarruiksi tuli katajaiset kepit. Edelleenkin järjestetään kilpailuja, kenen auto rullaa pisimmälle. Mäkiautoilusta YLEn Elävässä arkistossa videoita ja lisätietoa. Sananlasku Auta miestä mäessä, älä mäen alla. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Eero Makkonen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 6.10.1957. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-9964_3.tif
		Naisvoimistelua 1956 Naisten voimisteluesitys renkailla Suurkisojen avajaisissa Helsingin Stadionilla. Sananlasku Joka ei nuorena juokse, se vanhanakin konttaa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 28.6.1956. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-6138_7-2.tif
		Nurmikset Ruuvareita eli ruuviluistimia valmistettiin luovutetun Karjalan alueella Nurmin kylässä. Siksi niitä kutsuttiin myös nimellä nurmikset. Vaikka nurmisten valmistus loppui 30-luvulla, monet käyttivät edullisia nurmiksia vielä 50-luvulla. Nurmis-luistimet kiinnitettiin hiihtokengän eli monon pohjissa oleviin reikiin ruuvaamalla. Kuvassa näkyvä avain roikkui lapsilla kaulassa. Avaimen piikillä puhdistettiin monon pohjan reikä lumesta ennen luistinterän kiinnitystä. Monot olivat 50-luvulla talvisin koulujalkineet – paitsi märällä kelillä, jolloin käytettiin kumisaappaita. Mono oli alun perin Jussi Monosen perustaman Lahden saapas- ja lapikasteollisuus Oy:n oma tuotemerkki. Kun kansa alkoi kutsua kaikkia hiihtokenkiä monoiksi, sana vakiintui yleisnimeksi. Suksiin kiinnittämistä varten monon pohjiin tehtiin naskalilla reiät. Siteiden piikit upposivat reikiin ja pitivät monot kiinni suksissa. Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 43. Kuva © Kirsi Alastalo
		Nyrkkeilijälle onnenpotku Nyrkkeilyliiton toiminnanjohtaja A. Salokangas antaa onnenpotkun Milanon EM-kilpailuihin lähtevälle nyrkkeilijä Pentti Hämäläiselle. Pentti Hämäläinen osallistui kisoihin silloin ainoana suomalaisena nyrkkeilijänä. Nyrkkeily on ollut olympialaisten ohjelmassa jo vuodesta 1904. Nyrkkeilijän välineitä ovat hammassuojat, käsisiteet, päänsuoja, otteluhanskat, säkkihanskat ja nyrkkeilytossut. Harjoituskypärä on usein myös poskipäitä suojaava. Nykyään tuhannet ihmiset harrastavat kuntonyrkkeilyä. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 12.5.1951. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r51-1476_2-2.tif
		Olympiakisojen hihamerkki Selkoteksti Helsingin olympiakisat 5 sivua Aforismi Hyvin usein voittajia on häviäjät, jotka päättivät yrittää vielä kerran. Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 36 luvussa 11. Olympialaiset. Kuva © Urheilumuseo
		Paavo Nurmi sytyttää olympiatulen Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 35 luvussa 11. Olympialaiset. Urheilumuseon sivustolla voi tehdä 360°-virtuaalikierroksen Paavo Nurmen kotitalossa Turun Jarrumiehenkadulla, jossa Paavo Nurmi asui lähes 30 vuoden ajan. Täältä hän lähti juoksulenkeilleen, joilla rakentui pohjakunto kymmeniin maailmanennätyksiin ja yhdeksään olympiakultaan. Nurmen perheen omistama asunto on nyt kotimuseo, jonka Urheilumuseo on sisustanut 1920-luvun asuun, osittain alkuperäisillä esineillä. Tartu kotitalon kuvaan hiirellä ja liikuta näkymää. Kuva © Räshid Nasretdin, Historian kuvakokoelma, Museoviraston kuvakokoelmat
		Paikatut sukset Puusukset ja sälesukset menivät aika helposti poikki. Tuvan lämmössä sukset kuivuivat, ja pikainen lähtö ladulle kostautui. Monien pikkupoikien ilo loppui lyhyeen, kun hurja lasku hyppyristä katkaisi suksen. Katkenneet sukset paikattiin kotona ohuella pellillä, jota saatiin vaikka kahvipurkeista. Nykyään suurin osa suksista on muovipohjaisia, mutta umpihangessa puusukset ovat edelleen parhaat. Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 45. Kasku - Miksi blondit eivät harrasta vesihiihtoa? - He eivät ole löytäneet järveä, jossa olisi rinne. Kuva © Kirsi Alastalo
		Painonnostoa Hietarannassa Kuntoilua Hietaniemen uimarannalla uinnin lomassa. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N150829, Väinö Kannisto, Helsingin kaupunginmuseo, 1944.
		Pallopeli Hietarannassa Helsingin Töölössä sijaitseva Hietaniemen matala uimaranta Hietsu on vuosikymmeniä vetänyt väkeä uimaan ja auringonottoon. Löhöilyn lisäksi rannassa on mahdollisuus pelata rantalentopalloa ja koripalloa. Rannalla järjestetään myös konsertteja ja muita tapahtumia. Lapsille löytyy oma leikkipaikkansa. 1930 valmistunut Gunnar Taucherin suunnittelema Hietarannan paviljonki on jo rapistunut. Paviljongissa oli aiemmin rannan kahvila ja yleiset pukuhuoneet. Lähietäisyydellä sijaitsee minigolf-rata ja Taivallahden tenniskeskus. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N150889, Kannisto Väinö, Helsingin kaupunginmuseo, 1944.
		Pallopeliä uimarannalla Kuva on otettu Hietaniemen uimarannalla Helsingissä. Hietaranta Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N158773, Väinö Kannisto, Helsingin kaupunginmuseo 1943.
		Pesäpallo, maila ja räpylät Urheileminen oli kansakouluissa suosittua, varsinkin pallopelit kuten pesäpallo. Lauri "Tahko" Pihkalan kehittämää pesäpalloa pelattiin väli- ja urheilutunneilla. Tytöt hyppivät välitunneilla pitkää narua, vaihtoivat kiiltokuvia ja leikkivät viimeinen pari uunista ulos. Pojat leikkivät ja pelasivat yleensä erikseen. Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 68 kappaleessa 17. Koulu Kuva © Kirsi Alastalo
		Pojat kaupan urheiluosastolla 1958 Pojat ihailemassa luistimia Osuusliike Hämeen keskustoimipaikan suurmyymälän urheiluosastolla. Julkaistu Kuluttaja-lehdessä vuonna 1958 Alkuperäinen kuvateksti: "Eri kivat pelit nämä hokkarit! Pojat mielityössään urheiluosastolla." (Kuluttaja 50/1958, s. 8) Kuva CC0 Valokuvataiteen museo, kuvaaja: Ensio Heikkilä, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_9349
		Presidentti Kyösti Kallio, stadionin vihkiäiset, 1938 Tasavallan presidentti Kyösti Kallio (1873 – 1940) puhuu Helsingin stadionin vihkiäisjuhlassa 12.6.1938. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuvia ja tietoja Kallion presidenttiajalta talvisodan sytyttyä, kun eduskunta siirtyi evakkoon Kauhajoelle, on Nuorten eduskunta-sivustolla. Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r38-156_4.tif