Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Auton kunnostusta

Auton perusteellinen kunnostus menossa.

Suomalaisia automainoksia 60- ja 70-luvuilta: video 11 minuuttia.

 

Sananlasku
Eipä olla ensi kertaa pappia kyydissä.     Tarkoittaa: Tehtävä on jo aivan tuttu.

 

Laulu
Kesällä töitä teki maalari, kesällä töitä teki hanslankari...

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Eduskunnan puhelinkeskus vuonna 1961

Syysistuntokauden alkaessa eduskunnan puhelinkeskus oli taas kiireisenä,
kun vilkasliikkeisiä kansanedustajia piti etsiä eri puolilta taloa.
Puhelinkeskuksen hoitaja Hymy Haapalainen työssään syyskuussa 1961.
Lankapuhelinverkon viimeiset käsivälitteiset keskukset lopetettiin 1980.

Sanastoa: Sentraali-Santra, telefooniyhtymä, puhelinpylväs, puhelinosuuskunta, puhelinlinja,
tietotekniikka, puhelinkoppi, puhelinkortti, näppäinpuhelin, GSM-puhelin, känny, autopuhelin,
älykänny, palvelunumero,

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaaja Martti Halme/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 12.9.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-27473_1.tif

 

Heiniä seipäille 2/6

Naiset nostavat heinää seipäälle 1940-luvulla.

Kuuntele rauhallista hevosvetoisen niittokoneen raksutusta.

Janojuomana hikisellä heinäpellolla oli usein kannullinen kotikaljaa.
Siitä sai samalla vähän energiaakin.
Päiväkahvit juotiin heinäpellon reunalla.

Heinäntekopäivän jälkeen saunottiin ja uitiin.

Vastaleikatun heinän tuoksu kuuluu monen iäkkään ihmisen lapsuusmuistoihin.
Samoin paljaita jalkapohjia pistelevät heinänkorret.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r42-102_2.tif  http://kuviakaikille.valokuvataiteenmuseo.fi/  

 

Heiniä seipäille Vantaalla 1960-luvulla

Heinäpoudat ovat alkaneet, niin myös heinätyöt Vantaan Hämeenkylässä Toivolan tilalla. Heinä nousee seipäälle, kun haravalla nostaa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Heinäpellolla

 

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Helsinkiläinen taksikuski

Taksinkuljettaja työssään helteisenä päivänä vuonna 1960.

Huomaa virkalakki.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/
Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 16.7.1960. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-21929_7.tif

 

Hitsausta

Hitsaajat työskentelevät konepajoissa, korjaamoilla ja rakennustyömailla.
Hitsatessa liitettävät kappaleet sulavat toisiinsa kiinni.
Tavallisia hitsattavia kohteita ovat metalliset levyt, putket ja palkit.

Menetelmiä on monta: kaari-, kaasu-, säde- ja termiittihitsaus,
vastus-, ahjo-, kitka- ja räjähdyshitsaus, ultraääni- ja hybridihitsaus.

Vaikka kaasulla hitsattiin ensimmäistä kertaa vasta 1900-luvun alussa,
hitsauksen historia on tuhansia vuosia vanha,
jos mukaan lasketaan juottamismenetelmät.
Juottamiseksi kutsutaan liittämistä,
jossa vain juotos- eli liitosaine sulaa ja liimaa osat toisiinsa.

Hitsausrobotit on otettu käyttöön 1970-luvulla.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Kuokanterää tahkotaan teräväksi

Mies tahkoaa Karkkilan raivausleirillä kuokanterää teräväksi.
Karkkilan leirillä Mustjäven tienoilla raivattiin kaikkiaan 200 hehtaaria peltoa ja asutusalueita.
Talvisodan jälkeen 400 000 pakolaista pyrittiin asuttamaan nopeasti.
Maatalousministeriö perusti keväällä 1941 parikymmentä raivausleiriä eri puolille Suomea.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Karkkila 30.5.1941. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r41-456_6.tif

 

Kyntökisoissa

Uudenmaan läänin traktorikyntömestaruus meni syksyllä 1960 jälleen Karjalohjalle. Tuomarinkylän pelloilla käydyn kilpailun voitti Eero Rautiainen.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Lannoitetta pellolle

Mies kylvää pellolle väkilannoitteita, joiden levittäminen pelloille ja nurmikoille oli jo maaliskuussa aloitettu Etelä-Suomessa.
Leudosta talvesta huolimatta kylvötöihin ei vielä päästy.

Touon aika

Touon, toivon kaunis kevät!
Nuori nurmi vihannoi,
laaksot lauluin helisevät,
koko viita virttä soi.
Keijut lehdikossa lymyy,
joka kukkasesta hymyy,
kevät suuren riemun loi.

Päivän terä maita kultaa,
puuhun lehti puhkeaa,
heiluu kuokka, kääntää multaa,
tuorehena tuoksuu ma;
aura kyntää vaot syvät,
kylväjä jo kylvää jyvät,
kasvu kerran kohoaa.

- Yrjö Kilpinen Antti Juhani (Anders Johan) Rytkösen, 1870-1930, mukaan
Vanha kansakoululaulu


Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Lapset mukana peltotöissä

Tätä valokuvaa voi verrata Eero Järnefeltin kuuluisaan tauluun Kaski,
jossa kaskenpolttajien kanssa hikisessä työssä on pieni tyttö.
Taulu on vuodelta 1893 ja tämä valokuva 70-80-luvuilta.

© Sastamala Visual Oy

 

Leipiä hapanjuuritaikinasta

Leivinuunin kokoa on usein kuvailtu kertomalla,
kuinka monta leipää siinä mahtuu kerralla paistumaan:
5, 6 tai 7 leivän uuni.

 

Runo
Soudetaan Sorolaan,
pitkä on matka tätilään.
Täti leipoi suuren leivän,
pani paljo voita päälle.

Mummo se herkkuja paistaa,
tekisi mieleni maistaa.

 

Kuva cc Outi Mäki

 

Leipiä ja pullia tilauksesta

Jääskestä kotoisin oleva Helena Ikonen leipoi imatralaisille pullat ja leivät asiakkaiden tuomista aineista.
Emäntä Ikonen sai 1932 valtakunnan ruoanlaittomestarin arvonimen Viipurin maatalousnäyttelyssä.

Kuvassa on tyypillinen oman aikakautensa puuhella.
Pöydällä näkyy vesiämpäri.
Vesi kannettiin pihakaivosta.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma.
Ruokolahti, Imatra 28.-29.1.1947. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r47-506b_30.tif

 

Metsätöissä hevosen kanssa
Metsätöissä hevosen kanssa talvella

Sananlasku
Ei puu ensi lyönnillä kaadu.

 

Palkkarahojen pussittamista 1961

Helsingin kaupungin rahatoimistossa oli kiirettä ennen palkkapäivää kun palkkarahoja pantiin tilipusseihin.
Kuvassa virkailija Kaarlo Tonttila järjestelee Suomen Pankista noudettuja rahoja.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Arto Jousi/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 26.8.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-27258_2.tif

 

Peltotöissä

Paalauslaite, jolla oljet saadaan rullalle.

Elokuun hommia.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Peltotöissä tässäkin

 

Kuva ©  Sastamala Visual Oy

 

Perunanistutusta

Perunanistutusta Nikkilän mallitilalla Sipoossa toukokuussa 1945.

Sananlasku
- Ahkeruus kovankin onnen voittaa.
- Eihän nämä perunat maistu hongalta eikä haavalta.
- Mitä pöljempi isäntä, sitä isommat perunat.
- Lesken lempi on kuin lämmitetty perunasoppa.
- Peruna on puoli leipää.
- Mikkelistä akat tupiin, perunat kellariin.
- Anna maalle, kyllä maa antaa takaisin

Sanontoja
- Jokin asia on "kuuma peruna".
- Kukkiihan se perunakin.
- Ei keitetty peruna idä.
 

Perunan viljelyä on ohjeistettu näin:
Alakuulla alas, yläkuulla ylös.
Alakuulla istutetaan, että kasvu lähtee alas mukuloihin, eikä tee vartta.
Alakuulla istutetun perunan siemenperuna mätänee paremmin pois
ja tulee enemmän uusia perunoita.
Yläkuulla nostettu peruna säilyy paremmin.

Tällaisiin ohjeisiin liittyy tuttu sanonta "odottaa kuin kuuta nousevaa”.
Vanha kansa nimittäin tiesi,
ettei tiettyjä töitä kannata tehdä laskevan kuun aikaan,
koska silloin tulos on paljon huonompi.
Kun kuu on nouseva, niin kasvuvoima luonnossa nousee ylös.
Samaan perinnetietoon nojaa ohje:
Syyskuussa yläkuussa kannattaa lähteä sienimetsään.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Sipoo 7.5.1945. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_45-550_2.tiff

 

Perunannosto

Pojat auttavat perunannostossa kesällä 1956.

Sananlasku
Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-6555_1.tif

 

Tytöt mustikassa

Tytöt keräävät marjoja kesällä 1956.

Runo

Hus sika metsään!
Mitä sika metsässä?
Tuomahan marjoja
punaisella pussilla,
sinisellä silkillä,
korealla kontilla,
vaskisella vakkasella,
kultaisella kuppisella,
maalatulla maljasella.

- Suomalainen kansanruno


Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-6555_2.tif