Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Huutokauppa

Huutokaupassa tavaran tai palvelun hinta määräytyy
ostajien tekemien tarjousten perusteella.
Tavaralla voi olla pohjahinta,
josta lähdetään nostamaan hintaa huutojen perusteella.

Myös palveluita voidaan huutokaupata.
Esimerkiksi vapaaehtoisten työpanoksia voidaan huutokaupata
hoitokodin pihan kunnostamisen tai jonkin hankinnan hyväksi.
Huutokaupattava palvelu voi olla vapaaehtoisen suorittama ikkunanpesu,
kakun leivonta, hartiahieronta, kukkapenkin siistiminen tms.
Leikkimielisesti tapahtumaa kutsutaan "orjamarkkinoiksi".

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Juhlatanssiaiset

Kouvolassa vuonna 1955 järjestettyjen Terpsikhoren tanssikilpailujen juhlatanssiaiset olivat Helsingin kauppakorkeakoululla.

Kuvassa jiven pyörityksessä tanssipari Vaistala-Savolainen.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 

Koulun joulujuhla

Jouluna saatiin todistukset,
joissa kaikista kouluaineista oli numero
myös ensimmäisen luokan oppilailla.

Joulujuhlan hienoja ohjelmia harjoiteltiin pitkin syksyä
ja vanhemmat osallistuivat juhliin, jos vain pääsivät.

Kansakoulusta siirryttiin peruskouluun 1970-luvun alkupuolella.
1970-luvun lopussa koulut saivat kelanauhureita,
piirtoheittimiä ja diaprojektoreita.
Myös monistuskoneet helpottivat opettajien työtä
70-luvun loppupuolella,
 

Suomalaisen koulun muuttumisesta 1960-luvulta 2010-luvulle
Yle Areenassa.

Kuva © Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Hopun koulu Vammalassa.

 

Kuninkaallisten tähystystä

Kuvassa yleisö käyttää peilejä apuna Helsingin Kauppatorilla nähdäkseen valtiovierailulla olevat Ruotsin kuninkaalliset. Toukokuussa 1952 Suomessa olivat virallisella valtiovierailulla Ruotsin kuningas Kustaa VI Aadolf puolisoineen.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 

Lasten hiihtokilpailu

Koulujen hiihtokilpailut olivat ennen jokavuotinen perinne
ja myös alle kouluikäisille järjestettiin kilpailuja.
Leikkimielinen kisailu nähtiin kasvatuksellisesti hyvänä asiana,
joka opetti lapselle, että elämässä ei aina voi voittaa,
mutta se ei ole mikään katastrofi.

Kuva © Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Vammaksen hiihtokilpailut Vammalassa.

 

Naisvoimistelua 1956

Naisten voimisteluesitys renkailla Suurkisojen avajaisissa Helsingin Stadionilla.

Sananlasku
Joka ei nuorena juokse, se vanhanakin konttaa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva  cc   Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 28.6.1956.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-6138_7-2.tif

 

Penkinpainajaiset 1956

Vuonna 1956 noin 5000 abiturienttia
212 yliopistoon johtavasta oppikoulusta
oli viettämässä penkinpainajaisia ympäri Suomea.
Ressulaisten penkinpainajaisriemua Helsingin keskustassa.

Aforismi
Älä anna sen, mitä et osaa tehdä,            
häiritä sitä, mitä osaat tehdä.
               - John Wooden

 

Sitaatti
On hauskaa, kun nuoret napisee:
uus helkkää, vanha rapisee.
 - Johann Wolfgang von Goethe (1749 - 1832)

 

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 17.12.1956.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-5004_2-2.tif

 

Postikortti

 

 

Sanonta
Elä niin, että on, mitä vanhana kiikkustuolissa muistella!

 

Arkeologi on paras mies, jota voi toivoa.
Mitä vanhemmaksi nainen tulee,
sitä kiinnostuneempi mies on hänestä.  
                      - Agatha Christie

 

Ritvalan neitoja kulkueessa

Helluntain Helkajuhlissa Sääksmäen pitäjän Ritvalan kylän neidot kulkevat
kansallispuvut päällä reitin Helkavuorelle laulaen helkavirsiä.
Nykyään Ritvalan kylä on osa Valkeakosken kaupunkia.

Tapa on Suomen vanhin perinnejuhla.
Sen arvellaan alkaneen jo 1100-1200-luvulla.

Kuvassa keksimmäisellä tytöllä on Sääksmäen kansallispuku.
Se on sama kuin Paula-tytön työasu.

Vuodesta 1910 alkaen Helkajuhlan järjestämisestä on vastannut Ritvalan Nuorisoseura.
Nuorisoseura lainaa kansallispukuja niille,
joilla ei ole omaa.
Tavalla tai toisella koko kylä on tapahtumassa mukana.
Perinteen opettaminen kuuluu myös kyläkoulun opetussuunnitelmaan.
Kansantansseja, helkavirsiä ja muuta ohjelmaa harjoitellaan
musiikin, liikunnan ja äidinkielen tunneilla
Se on osa opetussuunnitelman kohtaa kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys.
 

Vanha suomalainen tyttöjen laulu

Kasvoi Suomen rannalla se ympyriäinen nauris.
Tämä likka on lihava ja punaposki, kaunis.

Minä olen nätti tyttö, nätin pojan kukka.
Eipä minussa mennytkänä mamman vaivat hukkaan.

Nätti likka liian nuori olen minä aina.
Kulta käypi katsomassa joka sunnuntaina.

Jos oisiki nyt lauantai ja huomenna oisi pyhä,
ja kulta tulis kirkkohon, se oisi vallan hyvä.

Minä itse ihana, minun kultani kaunis.
Kunpa äiti luvan antais, pari oisi valmis.

Pieni lintu siivillänsä hoitaa poikiansa.
Niin mun oisi ollakseni oman kullan kanssa.

Enpä erii kullastani, enpä perhanaksi.
Ennen meri mustaksi muuttuu, kivet kirjavaksi.

 

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Seppeleenlasku kaatuneille

Kaatuneiden muistopäivää vietetään vuosittain toukokuun kolmantena sunnuntaina kaikissa Suomen sodissa ja rauhanturvaustehtävissä menehtyneiden kunniaksi ja muistoksi. Kuvassa omaisia haudoilla.

Suomen armeijan kuva-arkisto, joka sisältää 160 000 sota-ajan valokuvaa syksyn 1939 ylimääräisistä harjoituksista Lapin sotaan saakka, sisältää kuvia kotirintamalta, sotateollisuudesta, evakoista ja tapahtumista rintamalla. Kuvat ovat vapaasti viriketoimintaan käytettävissä, kun hyväksyt käyttöehdot.
 

 

Suurkisoissa

Helsingissä järjestettiin kesällä 1956 SVUL:n suurkisat.
Sadekuuro pääsi yllättämään kisayleisön.
Poika on löytänyt kisaravintolasta suojaisan ruokailupaikan.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc   Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 28.6.1956.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_r17_r1_r56-6138_6.tif

 

Tanhuesitys markkinoilla

Nuorkauppakamari järjesti Vammalassa markkinat vuonna 1979.
Se oli iso tapahtuma. Katujen varret ja tori olivat täynnä väkeä.
Leo Lastumäki, Simo Salminen ja Niilo Tarvajärvi esiintyivät.
Tarva haastatteli olympiakävijä Unto Anderssonia
ja tanssitti lavalla yhtä onnellista osallistujaa.

Puistokadulla esiintyi tanhuajien lisäksi Naisvoimistelijoiden paraati
ja yleisökin pääsi lopulta kaduille orkesterin tahdissa tanssimaan.

Lapsille oli ongintapiste, jonka kaikki tuotto meni onkisaaliisiin.
Sotilaskodin bussista sotilaskotisisaret myivät
toista tuhatta halpaa kahvi + munkki -annosta.
Markkinakojuista ostettiin lakritsia, muovipussirullia
ja monenlaista tarviketta.

Kuva © Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Vammalan kaupungin keskusta

 

Tiernapojat esitys

Aikuiset miehet tiernapoikina seurakuntatalolla joulukuussa 1979.

Kuva © Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Vammalan seurakuntatalo.

 

Vihtatalkoot (vihtaseurat)

Vihtaseuroissa kaadetaan koivut, tehdään vihdat ja lopuksi tanssitaan.
Näin luodaan kylähenkeä ja yhteisöllisyyttä.
Kuvassa on menossa vihtaseurojen keskimmäinen vaihe.
Paras vihdantekoaika on pian juhannuksen jälkeen.
Vihtoja voi kuivattaa ja pakastaa talven varalle.
Kuiva vihta haudutetaan saunassa lämpimässä vedessä pehmeäksi.
Tuore vihta laitetaan kylmään veteen.

Itä-Suomessa puhutaan vastasta, Länsi-Suomessa vihdasta.
Paras vihta syntyy rauduskoivusta, jonka sisässä on pari oksaa hieskoivua.
Rauduskoivun lehdet pysyvät paremmin oksassa kiinni.
Lehden himmeä puoli asetellaan aina päällepäin, koska se on karheampi. 
Vihta sidotaan vitsaksella,
Itä-Suomessa on käytetty myös pyörän sisäkumista leikattua rengasta.
Yhteishyvä on julkaissut videon saunavihdan tekemisestä
.

Rauduskoivu on Suomen kansallispuu.

Koivuniemen herraksi on kutsuttu vanhaa lasten kuritusmenetelmää.
Moni tämän päivän vanhus on saanut koivunoksalla paljaalle takapuolelle
tehtyään jotain aikuisten mielestä sopimatonta.

Mahla on koivussa (tammessa, vaahterassa, haavassa) virtaavaa ihmisellekin terveellistä nestettä.
Mahlan juoksutusta voi tehdä huhtikuun puolivälistä toukokuun puoliväliin;
tarvitaan pora, letku ja ämpäri - sekä joko oma koivu tai sellainen, johon on lupa.
Noin 3cm syvä reikä porataan yläviistoon noin polven korkeudelle. Juoksutusohjeet

Koivun lehtiä voi kuivata teeksi.
Hyvin haudutettu koivunlehtitee poistaa kehosta nestettä eli vähentää turvotusta.
Sitä on käytetty virtsatietulehduksiin ja keripukkiin.

Pakurit ovat kuolevien koivujen antimia.
Niitä on kuivattu ja jauhettu teeksi, jota on kutsuttu tikkateeksi.
Yksi keskikokoinen pakuri riittää yhden henkilön teetarpeiksi vuodeksi.
Pakuria on käytetty Suomessa satojen vuosien ajan. 
Sota-aikana sitä käytettiin kahvinkorvikkeena.
Paasivaara Oy myi pakuria kahvinkorvikkeeksi vanhalla nimellä tikkatee.

Pakuri syntyy, kun lahottajasieni aiheuttaa oksanarpiin ja vauriokohtiin pikimustia,
poltettua hiiltä muistuttavia kasvaimia etenkin luonnontilaan jätetyissä vanhoissa lehtimetsissä.
Pakuria kannattaa kerätä kuitenkin vain elävistä puista,
sillä kuolleissa puissa vaikuttavat aineet vähenevät nopeasti.

Pakurin keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa,
sillä sitä ei yleensä pysty keräämään vahingoittamatta puuta.

Pakurin terveysvaikutuksista on runsaasti perimätietoa.
Tiedeartikkeleiden perusteella pakurista löytyy useita satoja yhdisteitä,
joita kaikkia ei ole vielä tunnistettu.

 

Sanonta
Ensin mennään saunaan ja sitten syödään vasta.

 

Askarteluidea: ompele valoverhosta pieniä pusseja ja laita niihin kuivattuja koivunlehtiä. Jaa jouluna ystäville joulusaunan löylyveteen laitettaviksi.

Tuohi on erittäin kestävä käsityömateriaali. Siitä voi punoa sormuksia, palloja, astioita. Sillä voi päällystää kirjankansia ja kauhanvarsia.

Sanastoa: rauduskoivu, hieskoivu, pirkkalaiskoivu, vaivaiskoivu, visakoivu, loimukoivu, riippakoivu, taalainkoivu, loimaankoivu

Kuva © Sastamala Visual Oy