Kuvalista | Vahvike

Tulosta sivu

		Hiihtäjät Lahdessa sijaitsee hiihtomuseo. Museoviraston sivuilta löytyy kuvia ja tietoa erilaisista hiihtovälineistä. Loimaan Perinnesuksi on suksimuseo, johon on kerätty esimerkkejä lumella ja jäällä liikkumiseen käytetyistä välineistä ja varusteista. Ennen käytettiin puusuksia, jotka ensin tervattiin ja paahdettiin; sen jälkeen voideltiin. Usein pohjaan hangattiin kynttilää liukasteeksi. Sompa on sauvan alapään rengas tai levennys, joka estää sauvan uppoamisen lumeen. Ennen sompa tehtiin rottinkirenkaasta tai vitsasta ja tuohesta. Sananlasku Eteenpäin, sanoi mummo lumessa. Kuva © Sastamala Visual Oy
		Joulupukki Tavallisissa perheissä syötiin jouluisin omenoita ja tavallisia karamelleja. "Säätyläisperheissä" oli lisäksi marmelaadia, hienoja mantelimakeisia ja suklaakonvehteja. Joissakin perheissä syötiin myös joulurusinoita ja pähkinöitä, viikunoita ja taateleita sekä kuorimanteleita. Jos maalla jouluna lähdettiin kylään, otti emäntä mukaan ison nyytillisen eväitä. Nyyttiin laitettiin varikko eli hapanimeläleipä ja rieska, pari juustoa ja pari palvattua lampaanjalkaa. Lisäksi pannukakkoa ja mohvia eli vohvelia. Isäntä varasi tuliaisiksi jouluviinaa ja kotikasvuista tupakkaa. Enkelikellot -kynttilänjalassa on neljä kuusenkynttilää. Liekeistä nouseva lämmin ilma pyörittää enkeleitä, joihin kiinnitetyt metallilangat helisyttävät kelloja (äänikuva 2:55 min). Enkelikellot on patentoitu jo vuonna 1905. Arvoitus Kulkee maata kuin kuningas, vaeltaa kuin valtaherra, joka vuosi varrotaan köyhimpäänkin kotiin? Joulu Kasku - Miksi jouluaatto muistuttaa tavallista työpäivää? - Teet itse kaikki työt, mutta lihava mies puvussa saa kaiken kunnian. Kuva © Sastamala Visual Oy
		Jäinen haka ladon ovessa Oppia perinteistä -hankkeen sivustolla Perinteet.fi on video haan takomisesta sepän pajassa. Oppia perinteistä -hankkeen tavoitteena on edistää käsityöläisten toimintaa ja verkostoitumista paikallisella ja kansainvälisellä tasolla, käsityöperinteen hyödyntäminen ja kehittäminen sekä vanhojen perinnetaitojen siirtäminen tuleville sukupolville ja niiden taltioiminen ja dokumentointi. Kuva © Sastamala Visual Oy
		Jääpuikkoja Nykyään on melko harvinaista nähdä jääpuikkoja roikkumassa talojen räystäistä muulloin kuin kevätauringon sulattassa lunta katolta. Ennen talot eivät olleet niin tiiviitä vaan lämpöä karkasi hirsien välistä ja jääpuikot olivat pakkasella yleisiä. Lapset ovat aina taitelleet puikkoja irti, imeskelleet niitä, käyttäneet niitä miekkoina ja lumilinnojen koristeina. Sanonta Lämpö menee harakoille. Kuva © Sastamala Visual Oy
		Kalakauppaa torilla Kalamyyjä Aulis Huhtivuo työssään kylmällä torilla vuonna 1979. Viisi vuotta aiemmin Veijo Hukkanen oli alkanut savustaa kalaa kotitilansa hevostalliin rakentamassaan savustamossa. Nykyään yritys on Pohjoismaiden suurin kalansavustamo ja kalaliike V Hukkanen tunnetaan nimellä Kalaneuvos Oy. Se on perheyritys, jonka kaikki tuotteet valmistetaan Suomessa. Yrityksessä ovat mukana Ulpu ja Veijo Hukkasen lisäksi heidän kahdeksan lastaan. Kaikki kokoontuvat keskellä työpäivää Kalaneuvoksen tuotantolaitoksen vieressä sijaitsevaan lapsuudenkotiinsa syömään Ulpu Hukkasen valmistamaa lounasta. Neljän jälkeen juodaan saman pöydän ääressä usein myös iltapäiväkahvit porukalla. Yrityksen hallitus kokoontuu siten kaksi kertaa päivässä. Kaikki yritystä koskevat isot päätökset tehdään ruokasalin pöydän ääressä. Tie ei ole ollut helppo. Yritys kuuluu niihin lukuisiin uhreihin, joita syntyi, kun Suomen markka devalvoitiin 14 prosentilla marraskuussa 1991. Yrityksen valuuttaluoton arvo nousi silloin yhdessä yössä yli miljoona markkaa, asiakkaita meni konkurssiin ja se tarkoitti 2–3 miljoonan markan menetystä. Hukkaset menettivät kaikki säästönsä. Lainan vakuutena olleet maatila, mökki ja yritys ulosmitattiin. Henkilökohtaiset pankkitilitkin tyhjennettiin viimeisistäkin lanteista. Hukkasen kuitenkin annettiin jatkaa pahasti velkaantuneen yrityksensä toimintaa. Ankaralla työllä ja penniä venyttämällä yritys nousi jaloilleen. Vuonna 2016 V. Hukkanen Oy sai Vuoden valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon. Se on suurin arvonimi, jonka yrittäjä voi saada. Koko 10-henkinen perhe vastaanotti palkinnon yrittäjäpäivillä. 2020 Kalaneuvos käsittelee yli 20 miljoonaa kiloa kalaa vuodessa, harjoittaa kalanjalostusta, kalan tukkukauppaa, maahantuontia ja vientiä Eurooppaan, Ukrainaan, Valko-Venäjälle, Kiinaan ja Vietnamiin. Liikevaihto on yli 100 miljoonaa ja työntekijöitä yli 230. Paikallinen tarina Mies meni ostamaan rautakaupasta virveliinsä kuvaa. Kauppias esitteli, mitä pyydettiin, mutta totesi sitten: - Tässähän näitä on, mutta Snellmanin kuvalla saa jo aika vonkaleen Hukkasen matalikolta. Kuva © Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Vammalan tori
		Ketun jäljet hangella Kettu liikkuu hämärässä ja öisin. Monissa kansansaduissa esiintyy ovela kettu repolainen, joka huijaa itseään isompaa karhua tai muita eläimiä. Nykyään on citykettuja, jotka elävät isoissakin kaupungeissa. Kettu on mahdollista kesyttää. Kansanruno Kettu se tuuti lapsiansa, joita on niin paljon. Kaksi on karjassa, kaksi on marjassa, kaksi on maltaita jauhamassa. Seitsemän saunalla, kahdeksan meren rannalla, ja kolmekymmentä korkeimman vuoren päällä. Sananlasku - Jäljestään jäniskin tunnetaan. - Jäljet johtavat sylttytehtaaseen. - Kettu ei koskaan jää kahdesti samaan ansaan. Kuva © Sastamala Visual Oy
		Ketun jäljet hangessa Kun maass on hanki ja järvet jäässä... Sananlasku Kyllä routa porsaan kotiin ajaa. Pyry, pyry, pyry hei! Miksi tuiskus' ovat julmat? Kiire mulla ompi niin, kun maat ja metsäkulmat mun täytyy peittää neitoksiin. - Martti Helan sanoittamasta ja säveltämästä alakansakoulun laulusta Tulosta Eino Leinon runo Sydämeni talvi, kokoelmasta Hiihtäjän virsiä 1900 Kuva © Sastamala Visual Oy
		Kissat hangella Yleisin kissa (Felis catus) on kesykissa eli kotikissa eli maatiainen. Erilaisia kissarotuja on kuitenkin satoja. Tietoja kissaroduista, kasvatuksesta ja -hoidosta löytyy Kissaliiton sivustolta. Sanonta Väkeä oli kuin Vilkkilässä kissoja tarkoittaa, että ihmisiä oli paikalla runsaasti. *Jos kissa syö lunta, tulee ruma ilma*, sanottiin ennen Porissa. Ole aina iloisella päällä, niin kuin kissa liukkaalla jäällä. - yleinen toivotus kansakoululaisten muistovärssyvihkoissa
		Koski ei jäädy koskaan Kuva © Studio-86
		Kuurankukkia ikkunassa Jääkukiksi tai kuurankukiksi kutsutaan pakkasen ikkunaan tekemiä kuvioita. Aiemmin niitä näki ikkunoissa yleisesti. Nykyään ikkunanpielet ovat niin tiiviitä ja ikkunat kaksin- tai kolminkertaisia, ettei kosteudesta syntyviä jääkukkia synny. Monikerroksiset ikkunalasit eivät jäädy. Niihin voi maalata piimällä "jääkukkia" tai muita koristeita. Piimää voi värjätä vesivärillä. Tasaista pintaa saa maalitelalla. Maalarinteipillä voi tehdä kuvioita. Teipit poistetaan maalauksen jälkeen. Peittävän pinnan saa, jos antaa ensimmäisen kerroksen kuivua ja telaa toisen piimäkerroksen päälle. Pinnasta saa tasaisemman, jos antaa sen hieman kuivahtaa ja tekee viimeisen telauksen kevyesti ilman uutta piimää. Piimämaalaukset on helppo poistaa kostealla rätillä pyyhkimällä. *Sakeampaa* Taivasta täyttää tähtöset, ne on voittaneet talven vallan. Vaan koskaan kadottaa voi et, ilmettä suloista kasvoilta hallan. Elämä syvä ja luotaamaton, kuin pohjaton meri. Lapsena hellä ja huoleton, vesi on makeampaa kuin veri. *- Hellevi Estama*
		Lapset lumikinoksissa Arvoitus - Mitä lumiukko haistaa? - Porkkanan tuoksun Kuva © Sastamala Visual Oy
		Lasten hiihtokilpailu Koulujen hiihtokilpailut olivat ennen jokavuotinen perinne ja myös alle kouluikäisille järjestettiin kilpailuja. Leikkimielinen kisailu nähtiin kasvatuksellisesti hyvänä asiana, joka opetti lapselle, että elämässä ei aina voi voittaa, mutta se ei ole mikään katastrofi. Kuva © Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Vammaksen hiihtokilpailut Vammalassa.
		Maitoautolla Maitotonkat ajettiin ennen kuorma-autoilla meijeriin. Samalla kuorma-autolla saatettiin kuljettaa hiekkaakin. Tankkiautot tulivat käyttöön 70-luvulla. Kuvan tankkiauto on Volvo. Kuva © Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Karkunkylä
		Maitoautolle Maitoautoa odotellaan helmikuussa 1979. (Helmikuun puolivälissä 1979 Helsingissä oli lämpötila -20.9 °C ja lumen syvyys 61 cm.) Kuva © Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Karkunkylä
		Maitoautolta takaisin kotiin Maitotilan emäntä Kaarina Leikas palaamassa maitoautolta. Kyljellään olevat tonkat oivat nyt tyhjiä Pystyssä olevissa tonkissa on kirnupiimää ja joppia eli kuorittua maitoa vasikoille. (Joppi = pluttana = kuorittu maito = kurri = huitu = sintu = separoitu maito) Kuva © Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Karkunkylä
		Mallipiirroksia liitutauluille Alakansakoulujen opettajia varten oli oppaita, joissa oli valmiita mallipiirroksia liitutaululle piirtämistä varten. Havaintovälineenä käytettiin sarjapiirroksia eli kuvasarjoja. Ne oli koetettu saada niin yksinkertaisiksi, että jokainen opettaja onnistui piirtämään ne opetuksen yhteydessä liitutaululle. Suuritöiset piirrokset opettajan piti piirtää ennen tunnin alkua. Kuvasarjoissa kuvattiin esimerkiksi juhlatapoja, kasveja, eläimiä, työtä ja työvälineitä. Oppilaat ihmettelivät, kuinka opettaja oli niin hyvä piirtäjä. Kuva on Bertta Välilän kirjasta Alakansakoulun kotiseutuopin käsikirja vuodelta 1951. Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 22. Kuva © Kirsi Alastalo
		Napakelkka eli vipukelkka Napakelkka on kehää kiertävä kelkka, jolle pyörittäjä pystyy antamaan kovat vauhdit. Pitkä aisa on kiinnitetty pystypuuhun niin, että sitä on helppo pyörittää. Kuvan kelkka on leikattu muovisesta tynnyristä. Napakelkkaa kutsutaan myös vipukelkaksi ja hulluksi hevoseksi. Usein napakelkka rakennetaan järven jäälle. Sanastoa: rattikelkka, pulkka, mahakelkka, moottorikelkka, potkukelkka, vesikelkka, reki, Puista, raudoitettua vesikelkkaa käytettiin ennen maatiloilla ihmisten ja kotieläinten tarvitseman veden siirtoon kaivolta tai avannosta. Kun vesikelkkaa ei tarvittu maatalouden töissä lapset käyttivät sitä mäenlaskuun ja hankikannoilla siihen voitiin kiinnittää purje ja viilettää pitkin järven jäätä tai peltoja. Kuva CC OM
		Nuuttipukkeja Monilla paikkakunnilla lapset kiersivät tiernapoikina talosta taloon. Kuva © Pekka Agarth 1979.
		Nuuttipukkeja Monen lapsen mielestä nuuttipukkeina kiertely oli joulunajan suurta hupia. Jos oli lunta – kuten yleensä oli - potkukelkoilla huristeltiin talosta toiseen. Saaliiksi saatiin eniten piparkakkuja, omenoita, appelsiineja ja karamellejä. Kuva © Pekka Agarth 1979.
		Pilkkijän kalansaalis Tällä pilkkijällä on tarkoitukseen sopivat varusteet: pilkkihaalari, vedenpitävät lämpimät jalkineet nastoineen ja sormenpäistä avoimet käsineet. Pilkkijä tarvitsee kairan, jolla poraa jäähän reiäin. Sohjokauha on reikäinen kauha, jolla sohjo poistetaan avannosta. Jäänaskalit ovat turvavaruste, jota pidetään kaulassa roikkumassa. Jos jää pettää, naskalit isketään jään reunaan ja niiden avulla pilkkijä voi kiskoa itsensä takaisin jäälle. Pilkkijakkarana käytetään usein reppujakkaraa, joka aukeaa repun sivusta kuin telttatuoli. Repussa kannetaan pilkkivapoja ja muita tarvikkeita. Pilkkipöntöksi kutsutaan styroksista astiaa, jonka sivussa on sopivan kokoinen reikä kalojen sisäänlaittoa varten. Tämä kalastaja on saanut saaliikseen ahvenen. Arvoitus Kaksi nälkäistä toisiaan narrailee. Mitä ne ovat? Kala ja kalastaja Kuva © Sastamala Visual Oy
		Postikortti: Hauskaa joulua
		Postikortti: Onnellista Uutta Vuotta Salo 29.12.1927 Laina kulta! Suo anteeksi! Unohdin lähettää sinulle joulukortin. Aion tehdä nyt uudenvuoden lupauksen: Enää en ole hajamielinen ja unohda ystäviäni. Miten aiot viettää Uutta Vuotta? Valatko tinaa tai teetkö taikoja? Jokohan ensi vuonna saisimme sulhaset? Kiitos kauniista kortista ja Hyvää Uutta Vuotta sinulle! Toivoo Tyyne Keskustelunaiheita Miten sinä olet juhlinut uuden vuoden tuloa? Oletko antanut uuden vuoden lupauksia? Millaisia? Millaisen uuden vuoden lupauksen tekisit nyt? Oletko valanut tinaa tai muita taikoja? Kerro vanhoista uuden vuoden taoista? Lähetitkö sinä uuden vuoden kortteja? Vuoden ensimmäisen päivän säästä saattoi ennustaa koko vuoden säät. Muistako mitä aamurusko tai kirkas tähtitaivas ennusti? Muistako muita sään ennusmerkkejä? Postikortin teksti ja kysymykset mukaillen kirjasta Rajala, Pertti (1990): Kirjeet kertovat - selkokirja muisteluryhmille. VTKL.
		Rekiajelulle lähdössä Loru Pium' paum' papin kello, lukkarin lesken lehmän kello. Vallesmannin varsan kello, Markkulan Heikin hevosen kello. Kuva CC0 Outi Mäki
		Saunasta lumihankeen ja takaisin löylyyn Meno kuumasta saunasta avantoon tai lumihankeen laittaa sydämen jyskyttämään lujasti. Saunaa on Suomessa käytetty peseytymiseen, synnyttämiseen, kuppaamiseen, maltaiden kuivatukseen ja makkaran palvaamiseen. Suomalaisia sananlaskuja: "Jos ei sauna, viina ja terva auta, niin tauti on kuolemaksi." "Ihmisen pää on kuin sauna; jos pidät liian kauan ovea auki, karkaa lämpö sisältä." "Sauna on köyhän apteekki." Sanastoa: savusauna, juhannussauna, joulusauna, helluntaisauna, morsiussauna, yhteissauna, infrapunasauna,
		Sodissa 1939-1944 kaatuneille Vartion yllä lumipuvut. Porilaisten marssi (Kajanus, Robert (sov.); Kajanus, Robert (joht.), Äänitetty 1928, kansansävelmä. RAITA - musiikkia vanhoilta äänilevyiltä. Suomen armeijan kuva-arkisto, joka sisältää 160 000 sota-ajan valokuvaa syksyn 1939 ylimääräisistä harjoituksista Lapin sotaan saakka, sisältää kuvia kotirintamalta, sotateollisuudesta, evakoista ja tapahtumista rintamalla. Kuvat ovat vapaasti viriketoimintaan käytettävissä, kun hyväksyt käyttöehdot. Hautalaulu Levoton on virta ja vierivä laine, meri yksin suuri ja meri ihanainen. Nuku virta helmassa meren. Tuuli se kulkee ja lentävi lehti. Onnellinen on se, ken laaksohon ehti. Nuku lehti helmassa laakson. Päivä kun nousee, niin sammuvi tähti. Ei se ijäks sammu, ken elämästä lähti. Nuku tähti helmassa päivän. - Eino Leino Isän kuollessa Kylmä on hangen kiiltävä pinta, kylmempi saiturin jäätynyt rinta, kolkko on lehdetön syksyn lehto, kylmempi onneton orvon kehto – kylmempi, kolkompi vielä on varmaan patsas haudalla taattoni armaan. - Eino Leino, Maaliskuun lauluja 1896