Kuvalista

Kuva CC0 Pixabay

Kuva CC0 Pixabay

Kuva CC0 Pixabay Tapani Hellman

Lahdessa sijaitsee hiihtomuseo.
Museoviraston sivuilta löytyy kuvia ja tietoa erilaisista hiihtovälineistä.

Loimaan Perinnesuksi on suksimuseo,
johon on kerätty esimerkkejä lumella
ja jäällä liikkumiseen käytetyistä välineistä ja varusteista. 

Ennen käytettiin puusuksia,
jotka ensin tervattiin ja paahdettiin; sen jälkeen voideltiin.

Usein pohjaan hangattiin kynttilää liukasteeksi.

Sompa on sauvan alapään rengas tai levennys,
joka estää sauvan uppoamisen lumeen.
Ennen sompa tehtiin rottinkirenkaasta tai vitsasta ja tuohesta.

Sananlasku
Eteenpäin, sanoi mummo lumessa.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Tavallisissa perheissä syötiin jouluisin omenoita ja taval­lisia karamelleja.
"Säätyläisperheissä" oli lisäksi marmelaadia,
hienoja mantelimakeisia ja suklaakonvehteja.
Joissakin perheissä syötiin myös joulurusinoita ja pähkinöitä,
viiku­noita ja taateleita sekä kuor­imanteleita.

Jos maalla jouluna lähdettiin kylään,
otti emäntä mukaan ison nyytil­lisen eväitä.
Nyyttiin laitettiin varikko eli hapanimeläleipä ja rieska,
pari juustoa ja pari pal­vat­tua lampaanjalkaa.
Lisäksi pannukakkoa ja mohvia eli vohvelia.
Isäntä varasi tuliaisiksi jouluviinaa ja kotikasvuista tupak­kaa.
 

Enkelikellot -kynttilänjalassa on neljä kuusenkynttilää.
Liekeistä nouseva lämmin ilma pyörittää enkeleitä,
joihin kiinnitetyt metallilangat helisyttävät kelloja (äänikuva 2:55 min).
Enkelikellot on patentoitu jo vuonna 1905.

Arvoitus Kulkee maata kuin kuningas, vaeltaa kuin valtaherra,
joka vuosi varrotaan köyhimpäänkin kotiin?              Joulu

Kasku
- Miksi jouluaatto muistuttaa tavallista työpäivää?
- Teet itse kaikki työt, mutta lihava mies puvussa saa kaiken kunnian.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Oppia perinteistä -hankkeen sivustolla Perinteet.fi on
video haan takomisesta sepän pajassa. 

Oppia perinteistä -hankkeen tavoitteena on edistää käsityöläisten toimintaa
ja verkostoitumista paikallisella ja kansainvälisellä tasolla,
käsityöperinteen hyödyntäminen ja kehittäminen
sekä vanhojen perinnetaitojen siirtäminen tuleville sukupolville
ja niiden taltioiminen ja dokumentointi.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuva CC0 Pixabay

Kuva CC0 Pixabay Gabriel Greuter

Kalamyyjä Aulis Huhtivuo työssään kylmällä torilla vuonna 1979.

Viisi vuotta aiemmin Veijo Hukkanen oli alkanut savustaa kalaa
kotitilansa hevostalliin rakentamassaan savustamossa.
Nykyään yritys on Pohjoismaiden suurin kalansavustamo
ja kalaliike V Hukkanen tunnetaan nimellä Kalaneuvos Oy.

Se on perheyritys, jonka kaikki tuotteet valmistetaan Suomessa.
Yrityksessä ovat mukana Ulpu ja Veijo Hukkasen lisäksi heidän kahdeksan lastaan.
Kaikki kokoontuvat keskellä työpäivää
Kalaneuvoksen tuotantolaitoksen vieressä sijaitsevaan lapsuudenkotiinsa
syömään Ulpu Hukkasen valmistamaa lounasta.
Neljän jälkeen juodaan saman pöydän ääressä usein myös iltapäiväkahvit porukalla.  
Yrityksen hallitus kokoontuu siten kaksi kertaa päivässä.
Kaikki yritystä koskevat isot päätökset tehdään ruokasalin pöydän ääressä.

Tie ei ole ollut helppo.
Yritys kuuluu niihin lukuisiin uhreihin, joita syntyi,
kun Suomen markka devalvoitiin 14 prosentilla marraskuussa 1991.

Yrityksen valuuttaluoton arvo nousi silloin yhdessä yössä yli miljoona markkaa,
asiakkaita meni konkurssiin ja se tarkoitti 2–3 miljoonan markan menetystä.
Hukkaset menettivät kaikki säästönsä.
Lainan vakuutena olleet maatila, mökki ja yritys ulosmitattiin.
Henkilökohtaiset pankkitilitkin tyhjennettiin viimeisistäkin lanteista.

Hukkasen kuitenkin annettiin jatkaa pahasti velkaantuneen yrityksensä toimintaa.
Ankaralla työllä ja penniä venyttämällä yritys nousi jaloilleen.

Vuonna 2016 V. Hukkanen Oy sai Vuoden valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon.
Se on suurin arvonimi, jonka yrittäjä voi saada.
Koko 10-henkinen perhe vastaanotti palkinnon yrittäjäpäivillä.

2020 Kalaneuvos käsittelee yli 20 miljoonaa kiloa kalaa vuodessa,
harjoittaa kalanjalostusta, kalan tukkukauppaa, maahantuontia ja vientiä
Eurooppaan, Ukrainaan, Valko-Venäjälle, Kiinaan ja Vietnamiin.
Liikevaihto on yli 100 miljoonaa ja työntekijöitä yli 230.

Paikallinen tarina
Mies meni ostamaan rautakaupasta virveliinsä kuvaa.
Kauppias esitteli, mitä pyydettiin, mutta totesi sitten:
- Tässähän näitä on, mutta Snellmanin kuvalla saa
jo aika vonkaleen Hukkasen matalikolta.

Kuva © Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Vammalan tori

Kun maass on hanki ja järvet jäässä...

Sananlasku
Kyllä routa porsaan kotiin ajaa.

Pyry, pyry, pyry hei!
Miksi tuiskus' ovat julmat?
Kiire mulla ompi niin,
kun maat ja metsäkulmat
mun täytyy peittää neitoksiin.
   - Martti Helan sanoittamasta ja säveltämästä
      alakansakoulun laulusta

Tulosta Eino Leinon runo Sydämeni talvi, kokoelmasta Hiihtäjän virsiä 1900

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuva CC0 Pixabay Ivabalk

Kuva CC0 Pixabay