Kuvalista

Oppia perinteistä -hankkeen sivustolla Perinteet.fi on
video haan takomisesta sepän pajassa. 

Oppia perinteistä -hankkeen tavoitteena on edistää käsityöläisten toimintaa
ja verkostoitumista paikallisella ja kansainvälisellä tasolla,
käsityöperinteen hyödyntäminen ja kehittäminen
sekä vanhojen perinnetaitojen siirtäminen tuleville sukupolville
ja niiden taltioiminen ja dokumentointi.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kettu liikkuu hämärässä ja öisin.

Monissa kansansaduissa esiintyy ovela kettu repolainen,
joka huijaa itseään isompaa karhua tai muita eläimiä.

Nykyään on citykettuja, jotka elävät isoissakin kaupungeissa.
Kettu on mahdollista kesyttää.

Kansanruno
Kettu se tuuti lapsiansa, joita on niin paljon.
Kaksi on karjassa, kaksi on marjassa, kaksi on maltaita jauhamassa.
Seitsemän saunalla, kahdeksan meren rannalla,
ja kolmekymmentä korkeimman vuoren päällä.

Sananlaskuja
- Jäljestään jäniskin tunnetaan.
- Jäljet johtavat sylttytehtaaseen.
- Kettu ei koskaan jää kahdesti samaan ansaan.

Yleisin kissa (Felis catus) on kesykissa eli kotikissa eli maatiainen.
Erilaisia kissarotuja on kuitenkin satoja.
Tietoja kissaroduista, kasvatuksesta ja -hoidosta löytyy Kissaliiton sivustolta.

Sanontoja
Väkeä oli kuin Vilkkilässä kissoja tarkoittaa, että ihmisiä oli paikalla runsaasti.

Jos kissa syö lunta, tulee ruma ilma, sanottiin ennen Porissa.

Ole aina iloisella päällä,
niin kuin kissa liukkaalla jäällä.

                           - yleinen toivotus kansakoululaisten muistovärssyvihkoissa

Jääkukiksi tai kuurankukiksi kutsutaan pakkasen ikkunaan tekemiä kuvioita.

Aiemmin niitä näki ikkunoissa yleisesti.
Nykyään ikkunanpielet ovat niin tiiviitä
ja ikkunat kaksin- tai kolminkertaisia,
ettei kosteudesta syntyviä jääkukkia synny.

Monikerroksiset ikkunalasit eivät jäädy.
Niihin voi maalata piimällä "jääkukkia"
tai muita koristeita.
Piimää voi värjätä vesivärillä.
Tasaista pintaa saa maalitelalla. 
Maalarinteipillä voi tehdä kuvioita.
Teipit poistetaan maalauksen jälkeen.
Peittävän pinnan saa, jos antaa ensimmäisen kerroksen kuivua
ja telaa toisen piimäkerroksen päälle.
Pinnasta saa tasaisemman, jos antaa sen hieman kuivahtaa
ja tekee viimeisen telauksen kevyesti ilman uutta piimää.

Piimämaalaukset on helppo poistaa kostealla rätillä pyyhkimällä. 

Sakeampaa

Taivasta täyttää tähtöset,
ne on voittaneet talven vallan.
Vaan koskaan kadottaa voi et,
ilmettä suloista kasvoilta hallan. 

Elämä syvä ja luotaamaton,
kuin pohjaton meri.
Lapsena hellä ja huoleton,
vesi on makeampaa kuin veri. 

- Hellevi Estama

Alakansakoulujen opettajia varten oli oppaita,
joissa oli valmiita mallipiirroksia liitutaululle piirtämistä varten.

Havaintovälineenä käytettiin sarjapiirroksia eli kuvasarjoja.
Ne oli koetettu saada niin yksinkertaisiksi,
että jokainen opettaja onnistui piirtämään ne opetuksen yhteydessä liitutaululle.
Suuritöiset piirrokset opettajan piti piirtää ennen tunnin alkua.
Kuvasarjoissa kuvattiin esimerkiksi juhlatapoja, kasveja, eläimiä, työtä ja työvälineitä.
Oppilaat ihmettelivät, kuinka opettaja oli niin hyvä piirtäjä.

Kuva on Bertta Välilän kirjasta Alakansakoulun kotiseutuopin käsikirja vuodelta 1951.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 22.

Kuva © Kirsi Alastalo

Tällä pilkkijällä on tarkoitukseen sopivat varusteet: pilkkihaalari, vedenpitävät lämpimät jalkineet nastoineen ja sormenpäistä avoimet käsineet.
Pilkkijä tarvitsee kairan, jolla poraa jäähän reiäin. Sohjokauha on reikäinen kauha, jolla sohjo poistetaan avannosta.
Jäänaskalit ovat turvavaruste, jota pidetään kaulassa roikkumassa. Jos jää pettää, naskalit isketään jään reunaan ja niiden avulla pilkkijä voi kiskoa itsensä takaisin jäälle.
Pilkkijakkarana käytetään usein reppujakkaraa, joka aukeaa repun sivusta kuin telttatuoli. Repussa kannetaan pilkkivapoja ja muita tarvikkeita.
Pilkkipöntöksi kutsutaan styroksista astiaa, jonka sivussa on sopivan kokoinen reikä kalojen sisäänlaittoa varten.

Tämä kalastaja on saanut saaliikseen ahvenen.

Arvoitus Kaksi nälkäistä toisiaan narrailee.
                Mitä ne ovat?             Kala ja kalastaja

Kuva © Sastamala Visual Oy

               Salo 29.12.1927

Laina kulta!

Suo anteeksi!
Unohdin lähettää sinulle
joulukortin.
Aion tehdä nyt
uudenvuoden lupauksen:
Enää en ole hajamielinen ja
unohda ystäviäni.

Miten aiot viettää Uutta Vuotta?
Valatko tinaa tai teetkö taikoja?
Jokohan ensi vuonna saisimme sulhaset?

Kiitos kauniista kortista ja
Hyvää Uutta Vuotta sinulle!

Toivoo
Tyyne

Keskustelunaiheita
Miten sinä olet juhlinut uuden vuoden tuloa?
Oletko antanut uuden vuoden lupauksia? Millaisia?
Millaisen uuden vuoden lupauksen tekisit nyt?
Oletko valanut tinaa tai muita taikoja?
Kerro vanhoista uuden vuoden taoista?
Lähetitkö sinä uuden vuoden kortteja?
Vuoden ensimmäisen päivän säästä
saattoi ennustaa koko vuoden säät.
Muistako mitä aamurusko tai kirkas tähtitaivas ennusti?
Muistako muita sään ennusmerkkejä?

Meno kuumasta saunasta avantoon tai lumihankeen laittaa sydämen jyskyttämään lujasti.

Saunaa on Suomessa käytetty peseytymiseen, synnyttämiseen, kuppaamiseen, maltaiden kuivatukseen ja makkaran palvaamiseen.

Suomalaisia sananlaskuja:

• "Jos ei sauna, viina ja terva auta, niin tauti on kuolemaksi."
• "Ihmisen pää on kuin sauna; jos pidät liian kauan ovea auki, karkaa lämpö sisältä."
• "Sauna on köyhän apteekki."

Sanastoa: savusauna, juhannussauna, joulusauna, helluntaisauna, morsiussauna, yhteissauna, infrapunasauna,

Talvikki

Kiteitä piirsi, kukkia ikkunoihin,
lunta tuiskutti sisään tupaan.
Sirotan sokerihunnun puihin,
Kinokset luoda lupaan.

Laakson yli liitää joutsensilta,
huminoiva tuuli näyttää tanssilta.
Auringonlasku on talvella,
kuin sulaa kultaa taivaan kannella.

- Hellevi Estama

Arvoitus Mikä lentää syntyessään, makaa eläessään
ja juoksee, kun on kuollut?                  Lumi

Kuva © Sastamala Visual Oy