Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Hiihtäjät

Lahdessa sijaitsee hiihtomuseo.
Museoviraston sivuilta löytyy kuvia ja tietoa erilaisista hiihtovälineistä.

Loimaan Perinnesuksi on suksimuseo,
johon on kerätty esimerkkejä lumella
ja jäällä liikkumiseen käytetyistä välineistä ja varusteista. 

Ennen käytettiin puusuksia,
jotka ensin tervattiin ja paahdettiin; sen jälkeen voideltiin.

Usein pohjaan hangattiin kynttilää liukasteeksi.

Sompa on sauvan alapään rengas tai levennys,
joka estää sauvan uppoamisen lumeen.
Ennen sompa tehtiin rottinkirenkaasta tai vitsasta ja tuohesta.

Sananlasku
Eteenpäin, sanoi mummo lumessa.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Joulupukki

Tavallisissa perheissä syötiin jouluisin omenoita ja taval­lisia karamelleja.
"Säätyläisperheissä" oli lisäksi marmelaadia,
hienoja mantelimakeisia ja suklaakonvehteja.
Joissakin perheissä syötiin myös joulurusinoita ja pähkinöitä,
viiku­noita ja taateleita sekä kuor­imanteleita.

Jos maalla jouluna lähdettiin kylään,
otti emäntä mukaan ison nyytil­lisen eväitä.
Nyyttiin laitettiin varikko eli hapanimeläleipä ja rieska,
pari juustoa ja pari pal­vat­tua lampaanjalkaa.
Lisäksi pannukakkoa ja mohvia eli vohvelia.
Isäntä varasi tuliaisiksi jouluviinaa ja kotikasvuista tupak­kaa.
 

Enkelikellot -kynttilänjalassa on neljä kuusenkynttilää.
Liekeistä nouseva lämmin ilma pyörittää enkeleitä,
joihin kiinnitetyt metallilangat helisyttävät kelloja (äänikuva 2:55 min).
Enkelikellot on patentoitu jo vuonna 1905.

Arvoitus Kulkee maata kuin kuningas, vaeltaa kuin valtaherra,
joka vuosi varrotaan köyhimpäänkin kotiin?              Joulu

Kasku
-
Miksi jouluaatto muistuttaa tavallista työpäivää?
- Teet itse kaikki työt, mutta lihava mies puvussa saa kaiken kunnian.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

 

Jäinen haka ladon ovessa

Oppia perinteistä -hankkeen sivustolla Perinteet.fi on
video haan takomisesta sepän pajassa. 

Oppia perinteistä -hankkeen tavoitteena on edistää käsityöläisten toimintaa
ja verkostoitumista paikallisella ja kansainvälisellä tasolla,
käsityöperinteen hyödyntäminen ja kehittäminen
sekä vanhojen perinnetaitojen siirtäminen tuleville sukupolville
ja niiden taltioiminen ja dokumentointi.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Jääpuikkoja

Nykyään on melko harvinaista nähdä jääpuikkoja roikkumassa
talojen räystäistä muulloin kuin kevätauringon sulattassa lunta katolta.
Ennen talot eivät olleet niin tiiviitä vaan lämpöä karkasi hirsien välistä
ja jääpuikot olivat pakkasella yleisiä.
Lapset ovat aina taitelleet puikkoja irti,
imeskelleet niitä, käyttäneet niitä miekkoina ja lumilinnojen koristeina.

Sanonta
Lämpö menee harakoille.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Kalakauppaa torilla

Kalamyyjä Aulis Huhtivuo työssään kylmällä torilla vuonna 1979.

Viisi vuotta aiemmin Veijo Hukkanen oli alkanut savustaa kalaa
kotitilansa hevostalliin rakentamassaan savustamossa.
Nykyään yritys on Pohjoismaiden suurin kalansavustamo
ja kalaliike V Hukkanen tunnetaan nimellä Kalaneuvos Oy.

Se on perheyritys, jonka kaikki tuotteet valmistetaan Suomessa.
Yrityksessä ovat mukana Ulpu ja Veijo Hukkasen lisäksi heidän kahdeksan lastaan.
Kaikki kokoontuvat keskellä työpäivää
Kalaneuvoksen tuotantolaitoksen vieressä sijaitsevaan lapsuudenkotiinsa
syömään Ulpu Hukkasen valmistamaa lounasta.
Neljän jälkeen juodaan saman pöydän ääressä usein myös iltapäiväkahvit porukalla.  
Yrityksen hallitus kokoontuu siten kaksi kertaa päivässä.
Kaikki yritystä koskevat isot päätökset tehdään ruokasalin pöydän ääressä.

Tie ei ole ollut helppo.
Yritys kuuluu niihin lukuisiin uhreihin, joita syntyi,
kun Suomen markka devalvoitiin 14 prosentilla marraskuussa 1991.

Yrityksen valuuttaluoton arvo nousi silloin yhdessä yössä yli miljoona markkaa,
asiakkaita meni konkurssiin ja se tarkoitti 2–3 miljoonan markan menetystä.
Hukkaset menettivät kaikki säästönsä.
Lainan vakuutena olleet maatila, mökki ja yritys ulosmitattiin.
Henkilökohtaiset pankkitilitkin tyhjennettiin viimeisistäkin lanteista.

Hukkasen kuitenkin annettiin jatkaa pahasti velkaantuneen yrityksensä toimintaa.
Ankaralla työllä ja penniä venyttämällä yritys nousi jaloilleen.

Vuonna 2016 V. Hukkanen Oy sai Vuoden valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon.
Se on suurin arvonimi, jonka yrittäjä voi saada.
Koko 10-henkinen perhe vastaanotti palkinnon yrittäjäpäivillä.

2020 Kalaneuvos käsittelee yli 20 miljoonaa kiloa kalaa vuodessa,
harjoittaa kalanjalostusta, kalan tukkukauppaa, maahantuontia ja vientiä
Eurooppaan, Ukrainaan, Valko-Venäjälle, Kiinaan ja Vietnamiin.
Liikevaihto on yli 100 miljoonaa ja työntekijöitä yli 230.

 

Paikallinen tarina
Mies meni ostamaan rautakaupasta virveliinsä kuvaa.
Kauppias esitteli, mitä pyydettiin, mutta totesi sitten:
- Tässähän näitä on, mutta Snellmanin kuvalla saa
jo aika vonkaleen Hukkasen matalikolta.

Kuva © Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Vammalan tori

 

Ketun jäljet hangella

Kettu liikkuu hämärässä ja öisin.

Monissa kansansaduissa esiintyy ovela kettu repolainen,
joka huijaa itseään isompaa karhua tai muita eläimiä.

Nykyään on citykettuja, jotka elävät isoissakin kaupungeissa.
Kettu on mahdollista kesyttää.

Kansanruno
Kettu se tuuti lapsiansa, joita on niin paljon.
Kaksi on karjassa, kaksi on marjassa, kaksi on maltaita jauhamassa.
Seitsemän saunalla, kahdeksan meren rannalla,
ja kolmekymmentä korkeimman vuoren päällä.

Sananlasku
- Jäljestään jäniskin tunnetaan.
- Jäljet johtavat sylttytehtaaseen.
- Kettu ei koskaan jää kahdesti samaan ansaan.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Ketun jäljet hangessa

Kun maass on hanki ja järvet jäässä...

Sananlasku
Kyllä routa porsaan kotiin ajaa.

 

Pyry, pyry, pyry hei!
Miksi tuiskus' ovat julmat?
Kiire mulla ompi niin,
kun maat ja metsäkulmat
mun täytyy peittää neitoksiin.
   - Martti Helan sanoittamasta ja säveltämästä
      alakansakoulun laulusta

 

Tulosta Eino Leinon runo Sydämeni talvi, kokoelmasta Hiihtäjän virsiä 1900

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Kissat hangella

Yleisin kissa (Felis catus) on kesykissa eli kotikissa eli maatiainen.
Erilaisia kissarotuja on kuitenkin satoja.
Tietoja kissaroduista, kasvatuksesta ja -hoidosta löytyy Kissaliiton sivustolta.

Sanonta
Väkeä oli kuin Vilkkilässä kissoja
tarkoittaa, että ihmisiä oli paikalla runsaasti.
Jos kissa syö lunta, tulee ruma ilma, sanottiin ennen Porissa.


Ole aina iloisella päällä,
niin kuin kissa liukkaalla jäällä.

                           - yleinen toivotus kansakoululaisten muistovärssyvihkoissa

 

Koski ei jäädy koskaan

Kuva © Studio-86

 

Kuurankukkia ikkunassa

Jääkukiksi tai kuurankukiksi kutsutaan pakkasen ikkunaan tekemiä kuvioita.

Aiemmin niitä näki ikkunoissa yleisesti.
Nykyään ikkunanpielet ovat niin tiiviitä
ja ikkunat kaksin- tai kolminkertaisia,
ettei kosteudesta syntyviä jääkukkia synny.

Monikerroksiset ikkunalasit eivät jäädy.
Niihin voi maalata piimällä "jääkukkia"
tai muita koristeita.
Piimää voi värjätä vesivärillä.
Tasaista pintaa saa maalitelalla. 
Maalarinteipillä voi tehdä kuvioita.
Teipit poistetaan maalauksen jälkeen.
Peittävän pinnan saa, jos antaa ensimmäisen kerroksen kuivua
ja telaa toisen piimäkerroksen päälle.
Pinnasta saa tasaisemman, jos antaa sen hieman kuivahtaa
ja tekee viimeisen telauksen kevyesti ilman uutta piimää.

Piimämaalaukset on helppo poistaa kostealla rätillä pyyhkimällä. 

 

Sakeampaa

Taivasta täyttää tähtöset,
ne on voittaneet talven vallan.
Vaan koskaan kadottaa voi et,
ilmettä suloista kasvoilta hallan. 

Elämä syvä ja luotaamaton,
kuin pohjaton meri.
Lapsena hellä ja huoleton,
vesi on makeampaa kuin veri. 

- Hellevi Estama

 

Lapset lumikinoksissa

   

     Arvoitus
     - Mitä lumiukko haistaa?
     - Porkkanan tuoksun

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Lasten hiihtokilpailu

Koulujen hiihtokilpailut olivat ennen jokavuotinen perinne
ja myös alle kouluikäisille järjestettiin kilpailuja.
Leikkimielinen kisailu nähtiin kasvatuksellisesti hyvänä asiana,
joka opetti lapselle, että elämässä ei aina voi voittaa,
mutta se ei ole mikään katastrofi.

Kuva © Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Vammaksen hiihtokilpailut Vammalassa.

 

Maitoautolla

Maitotonkat ajettiin ennen kuorma-autoilla meijeriin.
Samalla kuorma-autolla saatettiin kuljettaa hiekkaakin.

Tankkiautot tulivat käyttöön 70-luvulla.
Kuvan tankkiauto on Volvo.

Kuva © Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Karkunkylä

 

Maitoautolle

Maitoautoa odotellaan helmikuussa 1979.

 

(Helmikuun puolivälissä 1979 Helsingissä
oli lämpötila -20.9 °C ja lumen syvyys 61 cm.)

 

Kuva © Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Karkunkylä

 

Maitoautolta takaisin kotiin

Maitotilan emäntä Kaarina Leikas palaamassa maitoautolta.

Kyljellään olevat tonkat oivat nyt tyhjiä
Pystyssä olevissa tonkissa on kirnupiimää
ja joppia eli kuorittua maitoa vasikoille.

(Joppi = pluttana = kuorittu maito = kurri = huitu = sintu = separoitu maito)

Kuva © Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Karkunkylä

 

Mallipiirroksia liitutauluille

Alakansakoulujen opettajia varten oli oppaita,
joissa oli valmiita mallipiirroksia liitutaululle piirtämistä varten.

Havaintovälineenä käytettiin sarjapiirroksia eli kuvasarjoja.
Ne oli koetettu saada niin yksinkertaisiksi,
että jokainen opettaja onnistui piirtämään ne opetuksen yhteydessä liitutaululle.
Suuritöiset piirrokset opettajan piti piirtää ennen tunnin alkua.
Kuvasarjoissa kuvattiin esimerkiksi juhlatapoja, kasveja, eläimiä, työtä ja työvälineitä.
Oppilaat ihmettelivät, kuinka opettaja oli niin hyvä piirtäjä.

Kuva on Bertta Välilän kirjasta Alakansakoulun kotiseutuopin käsikirja vuodelta 1951.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 22.

Kuva © Kirsi Alastalo

 

Napakelkka eli vipukelkka

Napakelkka on kehää kiertävä kelkka, jolle pyörittäjä pystyy antamaan kovat vauhdit.
Pitkä aisa on kiinnitetty pystypuuhun niin, että sitä on helppo pyörittää.
Kuvan kelkka on leikattu muovisesta tynnyristä.
Napakelkkaa kutsutaan myös vipukelkaksi ja hulluksi hevoseksi.
Usein napakelkka rakennetaan järven jäälle.

Sanastoa: rattikelkka, pulkka, mahakelkka, moottorikelkka, potkukelkka, vesikelkka, reki,

Puista, raudoitettua vesikelkkaa käytettiin ennen maatiloilla
ihmisten ja kotieläinten tarvitseman veden siirtoon kaivolta tai avannosta.
Kun vesikelkkaa ei tarvittu maatalouden töissä lapset käyttivät sitä mäenlaskuun
ja hankikannoilla siihen voitiin kiinnittää purje ja viilettää pitkin järven jäätä tai peltoja.

Kuva CC OM

 

Nuuttipukkeja

Monilla paikkakunnilla lapset kiersivät tiernapoikina talosta taloon.

Kuva © Pekka Agarth 1979.

 

Nuuttipukkeja

Monen lapsen mielestä nuuttipukkeina kiertely oli joulunajan suurta hupia.
Jos oli lunta – kuten yleensä oli - potkukelkoilla huristeltiin talosta toiseen.
Saaliiksi saatiin eniten piparkakkuja, omenoita, appelsiineja ja karamellejä.

Kuva © Pekka Agarth 1979.

 

Pilkkijän kalansaalis

Tällä pilkkijällä on tarkoitukseen sopivat varusteet: pilkkihaalari, vedenpitävät lämpimät jalkineet nastoineen ja sormenpäistä avoimet käsineet.
Pilkkijä tarvitsee kairan, jolla poraa jäähän reiäin. Sohjokauha on reikäinen kauha, jolla sohjo poistetaan avannosta.
Jäänaskalit ovat turvavaruste, jota pidetään kaulassa roikkumassa. Jos jää pettää, naskalit isketään jään reunaan ja niiden avulla pilkkijä voi kiskoa itsensä takaisin jäälle.
Pilkkijakkarana käytetään usein reppujakkaraa, joka aukeaa repun sivusta kuin telttatuoli. Repussa kannetaan pilkkivapoja ja muita tarvikkeita.
Pilkkipöntöksi kutsutaan styroksista astiaa, jonka sivussa on sopivan kokoinen reikä kalojen sisäänlaittoa varten.

Tämä kalastaja on saanut saaliikseen ahvenen.

Arvoitus Kaksi nälkäistä toisiaan narrailee.
                Mitä ne ovat?             Kala ja kalastaja

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Postikortti: Hauskaa joulua

 

 

Postikortti: Onnellista Uutta Vuotta

               Salo 29.12.1927

Laina kulta!

Suo anteeksi!
Unohdin lähettää sinulle
joulukortin.
Aion tehdä nyt
uudenvuoden lupauksen:
Enää en ole hajamielinen ja
unohda ystäviäni.

Miten aiot viettää Uutta Vuotta?
Valatko tinaa tai teetkö taikoja?
Jokohan ensi vuonna saisimme sulhaset?

Kiitos kauniista kortista ja
Hyvää Uutta Vuotta sinulle!

Toivoo
Tyyne

 

Keskustelunaiheita
Miten sinä olet juhlinut uuden vuoden tuloa?
Oletko antanut uuden vuoden lupauksia? Millaisia?
Millaisen uuden vuoden lupauksen tekisit nyt?
Oletko valanut tinaa tai muita taikoja?
Kerro vanhoista uuden vuoden taoista?
Lähetitkö sinä uuden vuoden kortteja?
Vuoden ensimmäisen päivän säästä
saattoi ennustaa koko vuoden säät.
Muistako mitä aamurusko tai kirkas tähtitaivas ennusti?
Muistako muita sään ennusmerkkejä?

Postikortin teksti ja kysymykset mukaillen kirjasta Rajala, Pertti (1990):
Kirjeet kertovat - selkokirja muisteluryhmille. VTKL.

 

Rekiajelulle lähdössä

 

Loru
Pium' paum' papin kello,
lukkarin lesken lehmän kello.
Vallesmannin varsan kello,
Markkulan Heikin hevosen kello.

 

Kuva CC0 Outi Mäki

 

Saunasta lumihankeen ja takaisin löylyyn

Meno kuumasta saunasta avantoon tai lumihankeen laittaa sydämen jyskyttämään lujasti.

Saunaa on Suomessa käytetty peseytymiseen, synnyttämiseen, kuppaamiseen, maltaiden kuivatukseen ja makkaran palvaamiseen.

Suomalaisia sananlaskuja:

  • "Jos ei sauna, viina ja terva auta, niin tauti on kuolemaksi."
  • "Ihmisen pää on kuin sauna; jos pidät liian kauan ovea auki, karkaa lämpö sisältä."
  • "Sauna on köyhän apteekki."

Sanastoa: savusauna, juhannussauna, joulusauna, helluntaisauna, morsiussauna, yhteissauna, infrapunasauna,

 

Sodissa 1939-1944 kaatuneille

Vartion yllä lumipuvut.

Porilaisten marssi (Kajanus, Robert (sov.); Kajanus, Robert (joht.), Äänitetty 1928, kansansävelmä.
RAITA - musiikkia vanhoilta äänilevyiltä.

Suomen armeijan kuva-arkisto, joka sisältää 160 000 sota-ajan valokuvaa syksyn 1939 ylimääräisistä harjoituksista Lapin sotaan saakka, sisältää kuvia kotirintamalta, sotateollisuudesta, evakoista ja tapahtumista rintamalla. Kuvat ovat vapaasti viriketoimintaan käytettävissä, kun hyväksyt käyttöehdot.

 

Hautalaulu

Levoton on virta ja vierivä laine,
meri yksin suuri ja meri ihanainen.
Nuku virta helmassa meren.

Tuuli se kulkee ja lentävi lehti.
Onnellinen on se, ken laaksohon ehti.
Nuku lehti helmassa laakson.

Päivä kun nousee, niin sammuvi tähti.
Ei se ijäks sammu, ken elämästä lähti.
Nuku tähti helmassa päivän.

- Eino Leino

 

Isän kuollessa

Kylmä on hangen kiiltävä pinta,
kylmempi saiturin jäätynyt rinta,
kolkko on lehdetön syksyn lehto,
kylmempi onneton orvon kehto –
kylmempi, kolkompi vielä on varmaan
patsas haudalla taattoni armaan.

        - Eino Leino, Maaliskuun lauluja 1896