Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Kaneliomenapuu

Omena -lajikkeita on kymmeniä. Tässä muutamia Suomessa kasvavia.
Kesälajikkeita: Huvitus, Maikki, Pirja, Valkea kuulas, Gallen, Lepaan meloni, Lohjan Kirkas ja Mustialan Valkea
Syyslajikkeita: Keltakaneli ja Punakaneli, Make, Melba, Pekka, Silva ja Viikari.
Talvilajikkeita: Antonovka, Aroma, Lepaan Liereä, Lobo ja Åkero

Pilariomenapuu mahtuu pieneen tilaan. Siinä omenat kasvavat lähelle runkoa ja se tuottaa satoa jo nuorena.

Perheomenapuussa on samaan runkoon vartettu useita eri lajikkeita. THL:n ylläpitämästä Finelistä löytyy omenan sisältämät ravintoaineet.

Marttojen omenaruokareseptejä.

Sananlaskuja

Omena päivässä pitää lääkärin loitolla.
Yksi mätä omena pilaa koko korin.
Ei omena kauas puusta putoa.
Minkämoinen puu, semmoset oksat.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Karpalo Karpalo Karpalo

Karpalo eli kurjenmarja estää virtsatietulehduksia.

Karpalo kuuluu puolukoiden sukuun.
Se kasvaa kosteahkoilla sammalikoilla ja suomättäillä koko Suomessa.

THL ylläpitää kansallista Fineli ® - elintarvikkeiden koostumustietopankkia,
josta löytyy marjojen sisältämät aineet.

Kuva CC0 Pixabay

 

Koulun urheilukilpailut

Koulujen mestaruuskilpailuissa menossa tyttöjen pitkän matkan juoksu
syksyllä 1979.

Kuva © Pekka Agarth 1979

 

Koulun urheilukilpailut: poikien korkeushyppy

Kuva on koulujen välisistä yleisurheilukilpailuista.

Kuva © Pekka Agarth 1979

 

Kärpässieniä ja jäkäläsieni Kärpässieniä ja jäkäläsieni Kärpässieniä ja jäkäläsieni

Suomesta on löydetty yli 20 erilaista kärpässienilajia.
Osa niistä on tappavan myrkyllisiä, osa vain myrkyllisiä.
Joku laji kelpaa syötäväksikin, mutta koska lajeja on vaikea erottaa toisistaan,
parempi jättää kaikki kärpässienet koskematta.
Kavalakärpässieni on maailmanlaajuisesti aiheuttanut eniten kuolemantapauksia.
Suomessa valkokärpässieni on tappanut eniten.

(Yksi paavi on kuollut kärpässienimyrkytykseen.)

Kuva © Studio-86

 

Mustikka

Mustikassa (Vaccinium myrtillus) on poikkeuksellisen paljon
ihmisen terveyteen positiivisesti vaikuttavia aineita.
Sitran toimeksiannosta tehdyn tutkimuksen mukaan erityisesti vanhukset ja ikääntyvät
sekä tyypin 2 diabeetikot saattaisivat hyötyä mustikan ja mustikkavalmisteiden käytöstä
monella tapaa (silmäongelmat, verisuonivaikutukset).
Mustikka ehkäisee oksidaatiota, vahvistaa verisuonistoa ja parantaa silmän verenkiertoa.
Sillä on positiivinen vaikutus ikään liittyviin silmäongelmiin kuten harmaakaihiin,
silmänpohjan ikärappeumaan ja silmänpainetautiin eli viherkaihiin (glaukoomaan).

Eläinkokeissa mustikka on parantanut sekä muistia että motorisia toimintoja.
Se on suojannut koe-eläimiä Alzheimerin taudin kehittymiseltä.
Mustikka  sisältää ravintokuitua sekä luontaisia C- ja E-vitamiineja.
Luonnonmustikassa on antosyaaniyhdisteitä nelinkertaisia määriä
viljeltyyn pensasmustikkaan verrattuna.

Mustikan paras poiminta-aika on heinäkuun loppupuolelta syyskuun alkuun.
Paras satokausi kestää noin kaksi viikkoa.
Runsain sato tulee, jos kukinnan aikaan ei ole yöpakkasia
ja alkukesä on riittävän lämmintä pölyttäjien lentämiseen. 
Mustikanvarvut tarvitsevat lumipeitteen talvehtiakseen hyvin.

Sananlasku
Oma maa mansikka, muu maa mustikka.
 

Kuva ©  Sastamala Visual Oy

 

Mustikkasatoa

Mustikoita kannattaa syödä raakana,
mutta niistä voi tehdä myös piirakoita ja muita leivonnaisia,
puuroja, hilloja, mustikkakukkoa, rahkaa ja smoothieta.
Mustikan lehtiä voi käyttää salaatissa ja teessä.
Marjoja kannattaa kuivata talven varalle.

Mustikan sisältämät terveelliset aineet voi tarkistaa
THL:n ylläpitämästä Finelistä.
Mustikoissa on paljon silmille tärkeitä aineita.

"Kun mustikka kypsyy, niin yö mustuu."

  Lapsen suusta
  Mustikat on hyviä, koska niiden sisällä on hilloa.
                                               - Pertti 5 v.

Kuva ©  Sastamala Visual Oy

 

Pihamiljöötä maaseutukaupungissa

Vaahtera on kaunis piha- ja puistopuu.
Tunnettuja vaahteralajeja ovat mongolianvaahtera ja tataarivaahtera.
Hopeavaahteran lehtien alapinnat ovat hopeanväriset.

Tummahko verivaahtera on tavallisen vaahteran muunnos.
Vaahteralajeja on useita kymmeniä.

Vaahteran siemenellä on lenninsiipi ja siemen on tahmea.
Kun siemenen halkaisee ja painaa nenälle, saa jatkonenän.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Pumppukaivo

Pumppukaivoa on kutsuttu myös pihakaivoksi.
NIRA-kaivonpumppu oli ainoa, joka toimi Suomen olosuhteissa.

Maahan on upotettu betonisia kaivonrenkaita pohjaveteen asti.
Vesi nousee ulostuloputkeen kammesta ylös alas pumppaamalla.

Nykyään kaivonrenkaita käytetään mm. kukkaistutuksiin.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Puolukka

Puolukka (Vaccinium vitis-idaea) on ainavihanta kasvi.
Siinä on alfa-linoleenihappoa, kuitua,
A-, E-, C-, B1-, B2-, B3-vitamiineja ja karotenoideja.
Puolukka tappaa virtsateiden bakteereja.

Sen marja on niin hapan,
että se säilyy sisältämiensä sitruuna- ja bentsoehappojen takia
viileässä ilman säilöntäaineitakin.

Monessa koulussa koululaiset joutuivat syksyisin poimimaan
muutaman litran puolukoita koululle.

THL ylläpitää kansallista Fineli ® - elintarvikkeiden koostumustietopankkia,
josta löytyy myös marjojen sisältämät aineet.

Luonnonmarjojen poimiminen on jokamiehenoikeus.
Jokamiehenoikeudet löytyvät mm. ympäristöhallinnon verkkosivulta.

MARJAMÄMMI

Puoli litraa survottuja puolukoita sekoitetaan litraan kylmää vettä
ja seokseen lisätään 3/4 litraa ruisjauhoja ja hiukan sokeria.
Seos laitetaan tuohisiin (uunivuokiin)
ja paistetaan miedossa uunin lämmössä 3-4 tuntia.

 

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Suomi-maisema

 

Metsän ääniä (nauhoitettu Eurajoen Kaunissaaressa 1:14min).

Sananlasku
Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa.

 

Syksyinen järvimaisema