Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Kirjailija Aila Meriluoto

Runoilija, kirjailija ja suomentaja Aila Meriluoto (1924 - 2019)

Aila Meriluodon runoteos Lasimaalaus oli ilmestynyt jouluksi 1946,
reilu kuukausi ennen tämän kuvan ottamista.

Aila Meriluoto julkaisi noin 30 teosta.

Runokokoelmia: Lasimaalaus, Sairas tyttö tanssii, Pahat unet, Portaat, Asumattomiin, Tuoddaris, Silmämitta, Elämästä, Varokaa putoilevia enkeleitä, Talvikaupunki, Ruusujen sota, Kimeä metsä, Kootut runot, Miehen muotoinen aukko, Tämä täyteys, tämä paino

Elämäkerrallisia teoksia: Lauri Viita, legenda jo eläessään, Lasimaalauksen läpi. Päiväkirja vuosilta 1944–47, Vaarallista kokea. Päiväkirja vuosilta 1953–1975, Mekko meni taululle, Tältä kohtaa. Päiväkirja vuosilta 1975–2004 (toim. Anna-Liisa Haavikko).

Romaaneja: Peter-Peter: Erään rakkauden asiapaperit, myöhemmin nimellä Peter-Peter, Kotimaa kuin mies, Sisar vesi, veli tuli

Lasten- ja nuortenkirjoja: Pommorommo, Ateljee Katariina, Meidän linna, Vihreä tukka

Aila Meriluoto sai lukuisia palkintoja ja tunnustuksia:
Valtion kirjallisuuspalkinnon kolme kertaa, Kalevi Jäntin palkinnon, F. E. Sillanpää -palkinnon, V. A. Koskenniemi -palkinnon, Pro Finlandia -mitalin, Valtion kirjallisuuspalkinnon kääntäjälle, Suomen kirjailijaliiton tunnustuspalkinnon, Savonia-kirjallisuuspalkinnon, Yleisradion Tanssiva karhu -palkinnon sekä Aleksis Kiven palkinnon.

Meriluoto solmi avioliiton kirjailija Lauri Viidan kanssa vuonna 1948.
Se kesti kahdeksan vuotta ja sinä aikana he saivat neljä lasta
Ursulan, Petrin, Samulin ja Aijan.

Meriluoto sai Valtion taiteilijaeläkkeen 1986.

Oman kirjailijauransa lisäksi Meriluoto suomensi muun muassa Rilkeä,
Goethea, Shakespearea ja Dickinsonia.


Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

cc   Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, Helsinki 7.2.1947.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r47-514B_2.tif

 

Kouluradion nauhoitus 1956

Kouluradion ohjelman äänitys käynnissä.

Alkuperäinen kuvateksti Kuluttajain lehdessä 1956:
"Tässä siirtyvät 'Kuningas Patamobiuksen' moninaiset seikailut ääninauhalle
- ne, jotka ovat sattuneet kuuntelemaan Kouluradiota, tietävät,
että seikkailun henkilöt ovat kaikki vedeneläviä.
Heistä näemme vasemmalta mateen (Oiva Sala),
itsensä rapu Patamobiuksen (Holger Salin), särjen (Hillevi Lagerstam)
ja salakan (Sirkka Hirvonen)."
(Kuluttajain lehti 18/1956, s. 8)

Kouluradiolähetykset alkoivat jo vuonna 1934.
Niissä kuultiin esimerkiksi raittiusviikon ohjelmaa,
kuulokuvia apostoli Pietarin elämänvaiheista ja kielitunteja.

Kouluikäiset lapset kuuntelivat radiosta myös kuunnelmia
Kalle Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen seikkailuista.

Pienemmille lapsille oli radiossa Markus-sedän
eli Markus Raution lastenohjelma nimeltä Lastentunti.
Rautio teki ohjelmaa peräti 30 vuotta (1926-56).
Ohjelmassa vastattiin lasten lähettämiin kirjeisiin,
esitettiin satunäytelmiä ja soitettiin lasten omaa ohjelmaa.
Rautio vieraili monilla paikkakunnilla ja jututti paikallisia lapsia.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, kuvaaja: Kalle Kultala,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_11116H

 

Näyttelijä Eeva-Kaarina Volanen

Kansallisteatterin monipuolinen näyttelijä Eeva-Kaarina Volanen (1921-1999)
tutkimassa roolivihkoaan (Helsinki 14.2.1949).

Volaselle myönnettiin akateemikon arvo ja hänet nimitettiin myös taitelijaprofessoriksi.
Hän oli taitava runonlausuja ja esiintyi teatterin lisäksi radiossa ja televisiossa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r49-1039_1.tif