Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Harakan pesä

(Pica pica)

Harakka ei ole rauhoitettu lintu, mutta sille on määrätty pesimärauha. Etelä-Suomessa harakan pesintä alkaa huhtikuun alussa, mutta kaupunkioloissa se voi ryhtyä pesimäpuuhiin jo maaliskuussa.

Harakka voi keräillä kiiltäviä esineitä pesäänsä.

Tietoja ja kuvia harakasta Luontoportin sivustolla.

Kuva ©  Sastamala Visual Oy

 

Heiniä seipäille 1/6

Hevosen perässä oli leveä harava, haravakone.
Hevosen kävellessä harava keräsi kasan heiniä,
nousi ylös ja aloitti uuden kasan keräämisen.

Kuvassa mies tupakka suussa ohjaa hevosta,
mikä on kevyttä työtä ja naiset nostavat heinää seipäille,
joka on aika raskasta työtä.

Sananlasku
Ahkeruus on onnen äiti, sillä on vara vaivassakin.
                 

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 20
luvussa 6. Ahkeraa työntekoa.           

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r42-102_1.tif

 

Huutokauppa

Huutokaupassa tavaran tai palvelun hinta määräytyy
ostajien tekemien tarjousten perusteella.
Tavaralla voi olla pohjahinta,
josta lähdetään nostamaan hintaa huutojen perusteella.

Myös palveluita voidaan huutokaupata.
Esimerkiksi vapaaehtoisten työpanoksia voidaan huutokaupata
hoitokodin pihan kunnostamisen tai jonkin hankinnan hyväksi.
Huutokaupattava palvelu voi olla vapaaehtoisen suorittama ikkunanpesu,
kakun leivonta, hartiahieronta, kukkapenkin siistiminen tms.
Leikkimielisesti tapahtumaa kutsutaan "orjamarkkinoiksi".

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Kirkkoveneellä soutu

Kirkkoveneeksi kutsutaan pitkää soutuvettä, jolla ennen kuljettiin kirkkoon.

Nykyään järjestetään kirkkoveneiden välisiä soutukilpailuja.
Suomenmestaruuskilpailuja järjestetään sprintti, 10 km, 30 km ja 60 km matkoilla.
Veneluokkia ovat kirkkovenesoutu, parisoutu, vuorosoutu ja yksinsoutu.

Monissa vanhoissa aforismitauluissa oli ommeltuna kannustava teksti:
Sortumatta souda vaikk ois vastatuulta.

 

Lampaita lauma

 

Selkoteksti Lammas, maatilan villainen asukki 2 sivua

Sanonta
Aika aikaansa kutakin, sanoi pässi, kun päätä leikattiin.
Sanontaa käytetään, kun jonkin mieluinen aikakausi on päättymässä.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Lapset lumikinoksissa

   

     Arvoitus
     - Mitä lumiukko haistaa?
     - Porkkanan tuoksun

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Laukon kartanon hevosia

Laukon kartano sijaitsee Vesilahdessa Pirkanmaalla.
Se on ollut jo kuusi vuosisataa samalla paikalla Pyhäjärven rannalla.
1970-luvulta lähtien kartano on tunnettu kansainvälisen tason ratsuhevosistaan.

Hevosilla on oma nimipäiväkalenterinsa.
Siinä on 590 nimeä: sekä virallisia suomenhevosten nimiä että lempinimiä.
Kansanomaisia hevostennimiä ovat Harmo, Liinaharja ja Riento.

Elias Lönrot on ollut nuorena ylioppilaana kotiopettajana Laukon kartanossa.

 

Hevosten ohella Laukko tunnetaan peuroistaan.
1930-luvulla amerikansuomalaiset lähettivät seitsemän valkohäntäpeuraa Laukon silloisille omistajille.
Kartanon tarhasta peurat kotiutuvat Vesilahden metsiin ja lopulta kaikkialle eteläiseen Suomeen.
Kaunis laukonpeura on nykyään Pirkanmaan maakuntaeläin.

”Vuonna 2015 Pirkanmaan maanteillä tapahtui 117 hirvionnettomuutta ja 535 peuraonnettomuutta.
Tosiasiassa peuraonnettomuuksien määrä todennäköisesti on paljon suurempi
kuin poliisin tietoon tulleiden onnettomuuksien tilasto osoittaa.
Poliisi ei ole kahteen vuoteen käynyt tällaisilla onnettomuuspaikoilla,
jos henkilövahinkoja ei ole sattunut.”        -Alueviesti 16.10.2017

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Ritvalan neitoja kulkueessa

Helluntain Helkajuhlissa Sääksmäen pitäjän (nykyään Valkeakosken kaupunkia) Ritvalan kylän neidot kulkevat
kansallispuvut päällä reitin Helkavuorelle laulaen helkavirsiä.
Tapa on erittäin vanha, yksi Suomen vanhimmista perinnejuhlista.
Sen arvellaan alkaneen 1100-1200-luvulla.

Kuvassa keksimmäisellä tytöllä on Sääksmäen kansallispuku.
Se on sama kuin Paula-tytön työasu.

Vuodesta 1910 alkaen Helkajuhlan järjestämisestä on vastannut Ritvalan Nuorisoseura.
Tavalla tai toisella koko kylä on tapahtumassa mukana.
Perinteen opettaminen kuuluu myös kyläkoulun opetussuunnitelmaan.

Vanha suomalainen tyttöjen laulu

Kasvoi Suomen rannalla se ympyriäinen nauris.
Tämä likka on lihava ja punaposki, kaunis.

Minä olen nätti tyttö, nätin pojan kukka.
Eipä minussa mennytkänä mamman vaivat hukkaan.

Nätti likka liian nuori olen minä aina.
Kulta käypi katsomassa joka sunnuntaina.

Jos oisiki nyt lauantai ja huomenna oisi pyhä,
ja kulta tulis kirkkohon, se oisi vallan hyvä.

Minä itse ihana, minun kultani kaunis.
Kunpa äiti luvan antais, pari oisi valmis.

Pieni lintu siivillänsä hoitaa poikiansa.
Niin mun oisi ollakseni oman kullan kanssa.

Enpä erii kullastani, enpä perhanaksi.
Ennen meri mustaksi muuttuu, kivet kirjavaksi.

 

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Vihtatalkoot (vihtaseurat)

Vihtaseuroissa kaadetaan koivut, tehdään vihdat ja lopuksi tanssitaan.
Näin luodaan kylähenkeä ja yhteisöllisyyttä.
Kuvassa on menossa vihtaseurojen keskimmäinen vaihe.
Paras vihdantekoaika on pian juhannuksen jälkeen.
Vihtoja voi kuivattaa ja pakastaa talven varalle.
Kuiva vihta haudutetaan saunassa lämpimässä vedessä pehmeäksi.
Tuore vihta laitetaan kylmään veteen.

Visitsauna.fi -sivustolla on vihdanteko-ohjeet.

Itä-Suomessa puhutaan vastasta, Länsi-Suomessa vihdasta.
Paras vihta syntyy rauduskoivusta, jonka sisässä on pari oksaa hieskoivua.
Rauduskoivun lehdet pysyvät paremmin oksassa kiinni.
Lehden himmeä puoli asetellaan aina päällepäin, koska se on karheampi. 
Vihta sidotaan vitsaksella,
Itä-Suomessa on käytetty myös pyörän sisäkumista leikattua rengasta.
Yhteishyvä on julkaissut videon saunavihdan tekemisestä
.

Rauduskoivu on Suomen kansallispuu.

Koivuniemen herraksi on kutsuttu vanhaa lasten kuritusmenetelmää.
Moni tämän päivän vanhus on saanut koivunoksalla paljaalle takapuolelle
tehtyään jotain aikuisten mielestä sopimatonta.

Mahla on koivussa (tammessa, vaahterassa, haavassa) virtaavaa ihmisellekin terveellistä nestettä.
Mahlan juoksutusta voi tehdä huhtikuun puolivälistä toukokuun puoliväliin;
tarvitaan pora, letku ja ämpäri - sekä joko oma koivu tai sellainen, johon on lupa.
Noin 3cm syvä reikä porataan yläviistoon noin polven korkeudelle. Juoksutusohjeet

Koivun lehtiä voi kuivata teeksi.
Hyvin haudutettu koivunlehtitee poistaa kehosta nestettä eli vähentää turvotusta.
Sitä on käytetty virtsatietulehduksiin ja keripukkiin.

Pakurit ovat kuolevien koivujen antimia.
Niitä on kuivattu ja jauhettu teeksi, jota on kutsuttu tikkateeksi.
Yksi keskikokoinen pakuri riittää yhden henkilön teetarpeiksi vuodeksi.
Pakuria on käytetty Suomessa satojen vuosien ajan. 
Sota-aikana sitä käytettiin kahvinkorvikkeena.
Paasivaara Oy myi pakuria kahvinkorvikkeeksi vanhalla nimellä tikkatee.

Pakuri syntyy, kun lahottajasieni aiheuttaa oksanarpiin ja vauriokohtiin pikimustia,
poltettua hiiltä muistuttavia kasvaimia etenkin luonnontilaan jätetyissä vanhoissa lehtimetsissä.
Pakuria kannattaa kerätä kuitenkin vain elävistä puista,
sillä kuolleissa puissa vaikuttavat aineet vähenevät nopeasti.

Pakurin keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa,
sillä sitä ei yleensä pysty keräämään vahingoittamatta puuta.

Pakurin terveysvaikutuksista on runsaasti perimätietoa.
Tiedeartikkeleiden perusteella pakurista löytyy useita satoja yhdisteitä,
joita kaikkia ei ole vielä tunnistettu.

 

Sanonta
Ensin mennään saunaan ja sitten syödään vasta.

 

Askarteluidea: ompele valoverhosta pieniä pusseja ja laita niihin kuivattuja koivunlehtiä. Jaa jouluna ystäville joulusaunan löylyveteen laitettaviksi.

Tuohi on erittäin kestävä käsityömateriaali. Siitä voi punoa sormuksia, palloja, astioita. Sillä voi päällystää kirjankansia ja kauhanvarsia.

Sanastoa: rauduskoivu, hieskoivu, pirkkalaiskoivu, vaivaiskoivu, visakoivu, loimukoivu, riippakoivu, taalainkoivu, loimaankoivu