Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Aitta

Ennen maaseudulla tytöt nukkuivat kesäisin aitassa. Talvisin aitta toimi varastona.

Aitta mainitaan monissa kansanlauluissa.

Kuukin se kurkisti aitan takaa, 
kun tulin sinua tapaamaan,
Suuta sä suikkasit, korvaani kuiskasit:
”Omasi olen minä ainiaan.”
(laulusta Jos sais kerran reissullansa)

Amalian aittaan se aurinko paistaa

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Ajan syömä pinosalvos hirsitalon nurkalla

 

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Enso-Gutzeitin toimitalo

Helmikuussa 1961 arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema
Enso-Gutzeitin toimitalon rakentaminen oli edennyt harjannostajaisiin saakka.
Rakennus on tässä kuvattuna kanavan takaa.
Rakennuksen takana näkyy Uspenskin katedraalin kupoli.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 9.2.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-24250_2.tif

 

Helsingin olympiastadion

Helsingin olympiastadion sijaitsee osoitteessa Paavo Nurmentie 1.

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 34
luvussa 11. Olympialaiset.

Kuva © Urheilumuseo

 

Helsingin Tuomiokirkko

Helsingin Tuomiokirkko sijaitsee Senaatintorin kyljessä Helsingin keskustassa.

Kirkko on otettu käyttöön vuonna 1852 nimellä Nikolainkirkko.
Helsinki oli silloin Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki.
Suomen itsenäistymisen jälkeen nimi vaihdettiin Suurkirkoksi
ja 7 vuotta myöhemmin Helsingin tuomiokirkoksi.

Suomessa on kymmenen tuomiokirkkoa.
Tuomiokirkoksi kutsutaan hiippakunnan pääkirkkoa.
Samalla paikkakunnalla sijaitsee tuomiokapituli,
joka on piispan alaisuudessa toimiva kirkon toimielin.

Helsingin tuomiokirkossa järjestetään valtiopäivien avajais- ja päättäjäisjumalanpalvelukset,
itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus sekä Helsingin yliopiston tiedekuntien promootiojumalanpalveluksia.
Tuomiokirkko on suosittu konsertti- ja vihkikirkko.
Helsingin tuomiokirkossa käy vuosittain yli 500 000 ihmistä,
joista noin puolet on Suomesta ja muut turisteja eri puolilta maailmaa.

Tuomiokirkon suunnitteli arkkitehti Carl Ludwig Engel (1778–1840).

Sananlaskuja
Rakennetaan kuin Iisakin kirkkoa.  (pitkään ja hartaasti)
Rahalla saa vaikka kirkossa tapella.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 24.4.1959
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-16712_2-2.tif

 

Hevosen rattaat Helsingissä 60-luvulla

Pihaidylliä Helsingin vanhassa Hermannissa
Violankadulla (Violankatu 2) vuonna 1961.
Tallissa hirnui hevonen, rattaat odottivat pihalla.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Eero Häyrinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 18.1.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-23974b_7.tif

 

Hirsitalo

Hirsitalot tilkittiin ennen rahka- tai karhunsammaleilla. Sammal eristää hyvin ja kosteusvaihteluissa se käyttäytyy hirren tapaisesti. Talo ei homehdu. Sanotaan, että hirsitalo hengittää ja siksi siellä on hyvä nukkua.

Koska talot lämmitettiin ennen puilla, tarvittiin korvausilmaa. Sitä tuli ikkunoiden, ovien ja hirsien raoista. Vedon tunnetta vähennettiin räsymatoilla, villasukilla, ryijyillä ja villapeitoilla.

Katoissa on käytetty eristeenä tuohta. Toisin kuin monet nykyiset materiaalit, tuohi kestää vesieristeenä ihmisiän.

Laulu Matalan torpan balladi    Laulun sanat

 

Päivän laskiessa

Muistatteko, kuinka muinoin lasna
Talvihämyn tullen ikkunassa
Istuttihin kanssa siskojen
Syvään tuumien ja tutkien?

Muistatteko, kuinka metsän rantaan
Päivä vaipui niinkuin aalto santaan,
Jälkeen jäi vaan vaahtokuplat sen,
Kultakuplat aallon kultaisen'?

Muistatteko, kuinka kamalasti
Silloin rusko päivän haudan rasti,
Pilvet paloi, hehkui hattarat,
Tulta hyrskyi taivaan rantamat?

Näytti kuin ois ollut meri siellä,
Tulitulva, joka maata niellä
Tahtoi – kas se tänne vyöryvi! –
Kas, jo tuolla kuusi leimahti! –

Muistatteko, kuinka toisihimme
Silloin siskoset me painausimme,
Kuinka hiljaa kuiskittihin vain
Äänin värjyvin ja huohottain'?

Ilmi kuiskittihin kammot rinnan,
Aavistukset alta lammen pinnan,
Unten harmaat pohja-usmat nuo,
Joita nostaa Manan suuri suo.

Muistatteko, kuinka toisihimme
Silloin siskoset me painausimme,
Kunnes äiti armas valon toi
Hämärään ja mieliin levon loi?

                  - Eino Leino 1897

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Hotelli-ravintola Carlton

Hotelli-ravintola Carlton Helsingissä täytti 25 vuotta vuonna 1953.
Liittopankin talossa Keskuskadun puolella sijaitsevan hotellin
johtokuntaan kuuluivat Tehilla Monthan ja Liisa Syväri.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva  cc   Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 30.9.1953.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r53-2085_1.tif

 

Jäinen haka ladon ovessa

Oppia perinteistä -hankkeen sivustolla Perinteet.fi on
video haan takomisesta sepän pajassa. 

Oppia perinteistä -hankkeen tavoitteena on edistää käsityöläisten toimintaa
ja verkostoitumista paikallisella ja kansainvälisellä tasolla,
käsityöperinteen hyödyntäminen ja kehittäminen
sekä vanhojen perinnetaitojen siirtäminen tuleville sukupolville
ja niiden taltioiminen ja dokumentointi.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Kaisaniemen rantaa Helsingissä

Juhannusaatto hiljensi pääkaupungin kesällä 1958. Veneitä Kaisaniemen rannassa, taustalla Pitkäsilta.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 

Kaivolla

Uuden Suomen kummiperheen tytär kaivolla.

Sotien jälkeen monet tahot järjestivät keräyksiä huono-osaisten hyväksi. Uusi Suomi valitsi kummiperheen, jolle kerättiin rahaa lukijoilta (1940-lukua).

Sananlaskuja
-
Ei ne suuret tulot, vaan ne pienet menot.
- Ei kannettu vesi kaivossa pysy.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r40-49-131_7.tif

 

Kallion kirkko Helsingissä

Lars Sonckin suunnittelema harmaagraniittinen Kallion kirkko rakennettiin Helsinkiin 1908-1912. Se kuuluu rakennusperintörekisteriin kuten 498 muuta kirkkoa.

Lars Sonck (1870-1956) oli kirkkoherran poika ja hän on suunnitellut myös Turun Mikaelinkirkon, Tampereen Johanneksen kirkon (nyk. Tampereen tuomiokirkko), Mikael Agricolan kirkon Helsingissä ja Pyhän Yrjön kirkon Maarianhaminassa.  Lisäksi Kultaranta ja Sibeliusten Ainola ovat hänen käsialaansa.

Suomalainen sananlasku: Ei ole kiire kirkkoon, kun pappi on paitasillaan ja lukkarilla on lusikka suussa.

Laajasalon kirkonkellojen ääntä 34sek.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 5.3.1953.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r53-1860_1.tif

 

Katunäkymä Kymenlaaksossa 1920 -1945

Katunäkymä Tiutiselta, Kymistä. Saarella oli teollisuuslaitosten ympärille syntynyt tiivis työväen puutaloalue, josta suurin osa tuhoutui jatkosodassa.

 

Kerrostalo 1950-luvulla

Rakennusliike Hakan rakentama asunto-osakeyhtiö Puistotie 8.

Kotka 1955

Kuva CCO Suomen valokuvataiteen museo
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_11015D

 

Kerrostalon pihaa 1950-luvulla

Asunto-osakeyhtiö Koulukatu 4:n sisäpiha.

Pihalla polkupyöriä ja polkuautoja.

Lohja 1955

Kuva CCO Suomen valokuvataiteen museo
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_11023AxxA

 

Kirkon rappusilla

Harvinaisen lämmin keväinen sää helmikuussa 1961 sai ihmiset hakeutumaan aurinkoon.
Kuvassa ystävättäret nauttivat lämmöstä Helsingin Tuomiokirkon portailla.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Kokoon kerätty rysä ja saalislato

Vankkarakenteisessa ladossa kaikki kala- ja metsästyssaaliit ovat olleet hyvässä turvassa esimerkiksi karhujen varalta.

Verkot, rysät ja merrat tehtiin kotona 1930-luvulle asti. Rysän pituus on 8–10m.

 

Koski ja mylly

Myllyissä jauhettiin jyvistä jauhoa.

Äänikuva ja video vesimyllystä (1min 35sek).

Kuusamolaisen myllyn rantoja voi katsella panoraamakuvassa RUKAKuusamo-sivustolla. (Tämä kuva ei  ole Kuusamosta)

Sananlasku: Myötäpäivään myllyt pyörii, vastapäivään vaimot jauhaa.

 

Koski ja mylly

 

Äänimaisema (valitse vaihtoehdoista: Waterfall)

 

Kotimökin ikkuna
Kunnallisia vuokra-asuntotaloja 50-luvulla

Rakennusliike Hakan Kymiin rakentamia kunnallisia vuokra-asuntotaloja.
Kymi, Kymenlaakso, 1955

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 44
luvussa 12. Koti ja asuminen.

Kuva CCO Suomen valokuvataiteen museo    1955
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_11018A

 

Kypsää viljaa

Kataran suora Sastamalassa. Kuvassa näkyvät talot ovat suojelukohde.

 

- Miksi kutsutaan kanaa, joka ylittää tien katsomatta molempiin suuntiin?
- Kuolleeksi.

 

Lähiökerrostalon pihalla 1950-luvulla

Isä ja lapset 1950-luvun lähiökerrostalon pihalla.

Osa kuvasarjaa modernista ihanneperheestä.

Mökki
Näyttelijä Tauno Palo

Näyttelijä Tauno Palo poseeraa työpaikkansa Kansallisteatterin edustalla talvella 1959.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 

Omenapuu kukassa

Omenapuu kukkii touko-kesäkuussa. Valkeakuulaalla on pitkä kukkimisaika.

Hyvä sato edellyttää lähekkäin vähintään kahta lajiketta.

Lähistöllä sijaitsevat mehiläispesät luovat pölyttymiselle parhaat mahdolliset edellytykset.

Jäniksiltä omenapuiden rungot on hyvää suojata metalliverkolla tai muovispiraalilla (spiraali poistetaan kesäksi).

 

Pihamiljöötä maaseutukaupungissa

Vaahtera on kaunis piha- ja puistopuu. Tunnettuja vaahteralajeja ovat mongolianvaahtera ja tataarivaahtera. Hopeavaahteran lehtien alapinnat ovat hopeanväriset.

Tummahko verivaahtera on tavallisen vaahteran muunnos. Vaahteralajeja on useita kymmeniä.

Vaahteran siemenellä on lenninsiipi ja siemen on tahmea. Kun siemenen halkaisee ja painaa nenälle, saa jatkonenän.

 

Postikortti: Helsingin suurkirkko

Postikortteja on ollut tapana lähettää sekä kotimaan matkoilta että ulkomailta.

Keskustelun aiheita
Muistatko millaisia vanhat postikortit olivat?
Onko sinulla tallessa vanhoja postikortteja?
Kerro niiden herättämistä muistoista!
Mikä saamasi kortti on ollut
sinulle erityisen mieluinen?
Mistä postikortteja sai ostaa?
Teitkö itse postikortteja?
Lähetitkö ennen paljon kortteja?
Mitä kirjoitit ja kenelle lähetit kortteja?
Onko sinulla nykyisin tapana lähettää kortteja?
Millaisia ja kenelle niitä lähetät?
Millaisen postikortin itse haluaisit saada?


Tultiinko ennen kutsumatta kylään?
Vai ilmoitettiinko kylään tulosta etukäteen postikortilla?
Viipyivätkö kaukaa tuleet vieraat kauan?
Mitä vieraille tarjottiin?
 

Purkukuntoinen puutalo Helsingissä

Kuvassa vuonna 1955 asumiskelvottamana purettavaksi määrätty puutalo Iso Roobertinkatu 20-22:ssa Helsingissä. Rakennuksen liikkeissä on loppuunmyyntejä.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 

Pyhän Olavin kirkko Sastamalassa

Tyrvään Pyhän Olavin kirkko eli Tyrvään vanha kirkko seisoo Sastamalassa, Rautaveden rannalla. Se on myöhäiskeskiaikainen harmaakivikirkko ja rakennettu 1500-luvulla.

Kirkko on tullut kuuluisaksi paikkakunnan talkoohengestä. Kirkon katto korjattiin ja paanutettiin talkoilla 1995–1997. Kolme viikkoa katon valmistumisjuhlan jälkeen tuhopoltto hävitti sekä uuden katon että 1700-luvulta peräisin olleen sisustuksen. Vain kivi- ja tiilirakenteet säilyivät. Ensimmäisiin paanutalkoisiin osallistunut keikyäläinen Aarne Järä (s. 1911) sanoi savuavilla raunioilla 21.9.1997 "Me tehrään se uurestaan". 86-vuotias Järä oli kantava voima, innostaja ja eräs ahkerimmista talkoolaisista. Uusia paanuja veistettiin kirveellä reilut 36.000, lattia ja katto höylättiin käsin, samoin penkit ja alttari.

Vammalasta kotoisin oleva kirjailija Mauri Kunnas teki syksyllä 1997 Koiramäen joulukirkko -kirjan, jota myytiin 55 000 kappaletta. Se tuotti jälleenrakennuskassaan 185 000 euroa. Kunnas oli myös jäsenenä eri alojen asiantuntijoista kootussa kirkon sisätilatyöryhmässä.

Yksi Pyhän Olavin kirkon ainutlaatuisen tarinan ihmeistä oli talkoolaisten asenne tuhopolttajaan: "Kaikki on anteeksi annettu. Eihän kirkkoa voi katkeruudella ja vihalla rakentaa."

Nyt kirkossa on Osmo Rauhalan ja Kuutti Lavosen maalauksia, joita niitäkin saavutaan katsomaan kaukaa. 

Suomalainen sananlasku: Kirkkomaa se on isänmaa.

 

Rakennustyömaalla

Helsingi Pihlajamäkeä rakennusvaiheessa. Pihlamäestä rakennettiin 7000 asukkaan näköalakaupunki. Kaupunginosaa rakensivat yhteystyössä rakennusliikkeet Sato ja Haka. Kuvassa insinööri Lasse Sarjolahti tarkastuskäynnillä työmaalla.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Rintamamiestalo

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 38
luvussa 12. Koti ja asuminen.

Kuva © Miia Hinnerichsen / Vapriikin kuva-arkisto

 

Sateinen ilta pääkaupungissa

Syksyistä sadesäätä Helsingissä lokakuussa 1960. Auton takana näkyy Mannerheimintie ja Wulffin kulma.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Saunaan ja uimaan

Juhannussauna järven rannalla on supisuomalainen perinne.

Saunan vaikutuksista löytyy tietoja mm. Suomen Saunaseuran sivuilta.

Mikko Niemen ja Heikki Remeksen video savusaunan lämmityksestä YouTubessa.

LÖYLYÄ SAUNAJUTUILLE - Keskustelukortit saunaillan suunnittelua ja saunamuistojen herättelyä varten

 

Vaatteiden alla useimmilla ihmisillä on ruumis.
Sitä ei vain aina ajattele.
                                           - Toni 5 v.

 

Syksyn ensimmäinen koulupäivä

Kuvassa äiti saattelee poikia Tehtaankadun kansakouluun Helsingissä ensimmäisenä koulupäivänä. 
Ennen koulut alkoivat aina syksyisin syyskuun ensimmäinen päivä.

Sodan jälkeen yläkoulun luokassa sai olla 50 oppilasta ja alakoululuokassa 40.

Sananlaskuja
- Ei oppi ojahan kaada eikä tieto tieltä työnnä, neuvo syrjähän syseä.
- Hurratkaa katupojat, koulu palaa.
- Jota koulu kovempi, sitä oppi selkeämpi.
- Kokemus on paras koulu.
- Tyvestä puuhun noustaan.          
Kannustusta opettelun alussa.
- Alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo.
- Ei kukaan ole seppä syntyessään.
- Oppia ikä kaikki.
- Nuorena on vitsa väännettävä.
- Jonka nuorena oppii, sen vanhana taitaa.
- Kuriton koulu on kuin vedetön mylly.
- Neuvoilla työt tehdään, ei väen paljoudella.
- Ei kukaan kirves kädessä synny.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 

Talo Etelä-Karjalassa 50-luvulla

Harjulan tilan rakennus Rautjärven Laikossa 50-luvulla.              
Rautjärven Laikko sijaitsee Etelä-Karjalassa.                          
Talo on rakennettu vuonna 1949.
Talossa toimi huonekalumyymälän sivuliike Vuoksen Huonekalukauppa.
Tilan kokonaispinta-ala oli 2 000m2.
Perheeseen kuului 2 naista, 2 miestä ja 4 poikaa.

Etualalla vasemmalla kaivo.

Kuva CC BY-NC-ND 4.0 V Oksanen, Lappeenrannan museon kuva-arkisto, Etelä-Karjalan nuorisoseurojen negatiivikokoelma
1950-luvun rakennusinventointi, inventaarionro KUVKVV600:3578, Finna

 

Tarkkailija

 

Sanonta
Kotini on linnani.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Tie peltojen halki
Traktori pellolla

Traktorissa kylvökone ja siementankki

Taustalla kuivaussiilo (viljasiilo)

 

Työläisten asuinrakennus

Rakennus Amurin työläismuseon asuinrakennuksesta.