Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Aarniometsä

Aarniometsä on luonnontilassa.
Sille ei ole tehty metsänhoidollisia toimenpiteitä.
Tuulen kaatamat puut saavat lahota paikoilleen.
Aarniometsä tarjoaa eläimille monimuotoisemman ympäristön kuin hoidettu metsä.

Suomessa on enää vähän aarniometsiä.

Kuva on Seitsemisen kansallispuistosta.

Sananlaskuja
- Metsä kirkkoni olla saa.
- Metsä on suomalaisen kirkko.

- Kun menee sutta pakoon, tulee karhu vastaan.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kaatunut kelo

 

Arvoitus
Kesällä turkki päällä, talvella alaston (lehtipuu).

Kuva © Studio-86

 

Kaneliomenapuu

Omena -lajikkeita on kymmeniä. Tässä muutamia Suomessa kasvavia.
Kesälajikkeita: Huvitus, Maikki, Pirja, Valkea kuulas, Gallen, Lepaan meloni, Lohjan Kirkas ja Mustialan Valkea
Syyslajikkeita: Keltakaneli ja Punakaneli, Make, Melba, Pekka, Silva ja Viikari.
Talvilajikkeita: Antonovka, Aroma, Lepaan Liereä, Lobo ja Åkero

Pilariomenapuu mahtuu pieneen tilaan. Siinä omenat kasvavat lähelle runkoa ja se tuottaa satoa jo nuorena.

Perheomenapuussa on samaan runkoon vartettu useita eri lajikkeita. THL:n ylläpitämästä Finelistä löytyy omenan sisältämät ravintoaineet.

Marttojen omenaruokareseptejä.

Sananlaskuja

Omena päivässä pitää lääkärin loitolla.
Yksi mätä omena pilaa koko korin.
Ei omena kauas puusta putoa.
Minkämoinen puu, semmoset oksat.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Kelopuu

Näkymä Lapissa. Horisontissa oikealla näkyy Korvatunturi.
Kelo on pystyyn kuivunut, harmaa ja kuoreton puu.
Se on hyvin kestävää ja siksi hyvää rakennusmateriaalia.

Lapsen suusta
Puita on siksi, ettei ulkona olisi niin tyhjää.
                                            - Antti 5 v.

 

Viikon seisoin suon selällä
tunnotonna niinkuin tukki,
korpit hyppi korvillani,
silmillä varikset vaakkui,
pedot juurella pesivät,
hukat luona huutelivat.
Lapset parkaisi pahasti
marjamailla käydessänsä,
nähdessä näköni mustan,
surun synkän syövyttämän,
pökkelön suon selällä,
karahkaisen kankahalla.

Tulipa tyttö tähtisilmä,
enkeli elämän joulun,
ei se parkaissut pahasti
eikä luota loitonnunna,
tuli luoksi leikkimähän,
vienoinen visertämähän,
tuli silmin niin sinisin,
kävi niin valkoisin kätösin
runkohon ruman petäjän,
juurihin jumalten hylyn –
soi salossa enkel’laulu,
lapsen nauru laaksoloissa.

Ja katso: Ihana ihme!
Sylkähti sydän petäjän,
kuohahti kuollehet vetoset,
puu vihersi, päivä nousi,
kevät kaikille hymysi.

- Eino Leinon runosta Katson, katson, kaunis tyttö;
kokoelmasta Pyhä kevät 1901

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Koivukuja

Suuriin taloihin kuten kartanoihin on monesti tehty koivukuja istuttamalla tien molemmin puolin koivuja suoraan riviin n. 5 metrin välein.

Nykyään Koivukuja on yleinen kadunnimi.

Suomen pisin koivukuja on kahden kilometrin pituinen ja johtaa Halikon kirkon portilta Åminnen eli Joensuun kartanoon.

Arvoitus: Kesän turkki päällä, talvella alaston?    Lehtipuu

 

Koivutukkeja vaneritehtaan pihassa
Koivutukkeja, kuusi- ja mäntytukkeja
Mä oksalla ylimmällä

 

Kesäpäivä Kangasalla -laulun sanat.

Se joka kuuseen kurkottaa katajaan kapsahtaa.
                             - suomalainen sananlasku

Kuuntele käen kukuntaa ja satakielen laulua.

 

Omenapuu kukassa

Omenapuu kukkii touko-kesäkuussa. Valkeakuulaalla on pitkä kukkimisaika.

Hyvä sato edellyttää lähekkäin vähintään kahta lajiketta.

Lähistöllä sijaitsevat mehiläispesät luovat pölyttymiselle parhaat mahdolliset edellytykset.

Jäniksiltä omenapuiden rungot on hyvää suojata metalliverkolla tai muovispiraalilla (spiraali poistetaan kesäksi).

 

Omenapuun kukkia

Tämä omenapuu nimeltään Gallen kasvaa Sastamalassa Jaatsin tilalla, joka oli Akseli Gallen-Kallelan lapsuuden koti.

Nykyään maukasta, raikasta ja kevyesti makeahappoista Gallen-lajiketta on myös myynnissä. Se on keskikokoinen puu, joka tulee melko nopeasti satoikään.

Gallen on kesälajike. Se on saanut nimensä Akseli Gallen-Kallelan äidin Matilda Gallenin mukaan, jonka 1800-luvun loppupuolella tekemästä siemenkylvöksestä tämä lajike on valittu. Hedelmät ovat keskikokoisia tai suuria, keltaisia, kekomaisia ja tulevat kypsyessään kuulakkaiksi. Maku on erittäin hyvä, sopivan makea ja happoinen ja siinä on miellyttävä aromi. Hieno kestihedelmä. Aikais- ja runsassatoinen. Lajike on talven- ja ruvenkestävä.

 

Vihtatalkoot (vihtaseurat)

Vihtaseuroissa kaadetaan koivut, tehdään vihdat ja lopuksi tanssitaan.
Näin luodaan kylähenkeä ja yhteisöllisyyttä.
Kuvassa on menossa vihtaseurojen keskimmäinen vaihe.
Paras vihdantekoaika on pian juhannuksen jälkeen.
Vihtoja voi kuivattaa ja pakastaa talven varalle.
Kuiva vihta haudutetaan saunassa lämpimässä vedessä pehmeäksi.
Tuore vihta laitetaan kylmään veteen.

Visitsauna.fi -sivustolla on vihdanteko-ohjeet.

Itä-Suomessa puhutaan vastasta, Länsi-Suomessa vihdasta.
Paras vihta syntyy rauduskoivusta, jonka sisässä on pari oksaa hieskoivua.
Rauduskoivun lehdet pysyvät paremmin oksassa kiinni.
Lehden himmeä puoli asetellaan aina päällepäin, koska se on karheampi. 
Vihta sidotaan vitsaksella,
Itä-Suomessa on käytetty myös pyörän sisäkumista leikattua rengasta.
Yhteishyvä on julkaissut videon saunavihdan tekemisestä
.

Rauduskoivu on Suomen kansallispuu.

Koivuniemen herraksi on kutsuttu vanhaa lasten kuritusmenetelmää.
Moni tämän päivän vanhus on saanut koivunoksalla paljaalle takapuolelle
tehtyään jotain aikuisten mielestä sopimatonta.

Mahla on koivussa (tammessa, vaahterassa, haavassa) virtaavaa ihmisellekin terveellistä nestettä.
Mahlan juoksutusta voi tehdä huhtikuun puolivälistä toukokuun puoliväliin;
tarvitaan pora, letku ja ämpäri - sekä joko oma koivu tai sellainen, johon on lupa.
Noin 3cm syvä reikä porataan yläviistoon noin polven korkeudelle. Juoksutusohjeet

Koivun lehtiä voi kuivata teeksi.
Hyvin haudutettu koivunlehtitee poistaa kehosta nestettä eli vähentää turvotusta.
Sitä on käytetty virtsatietulehduksiin ja keripukkiin.

Pakurit ovat kuolevien koivujen antimia.
Niitä on kuivattu ja jauhettu teeksi, jota on kutsuttu tikkateeksi.
Yksi keskikokoinen pakuri riittää yhden henkilön teetarpeiksi vuodeksi.
Pakuria on käytetty Suomessa satojen vuosien ajan. 
Sota-aikana sitä käytettiin kahvinkorvikkeena.
Paasivaara Oy myi pakuria kahvinkorvikkeeksi vanhalla nimellä tikkatee.

Pakuri syntyy, kun lahottajasieni aiheuttaa oksanarpiin ja vauriokohtiin pikimustia,
poltettua hiiltä muistuttavia kasvaimia etenkin luonnontilaan jätetyissä vanhoissa lehtimetsissä.
Pakuria kannattaa kerätä kuitenkin vain elävistä puista,
sillä kuolleissa puissa vaikuttavat aineet vähenevät nopeasti.

Pakurin keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa,
sillä sitä ei yleensä pysty keräämään vahingoittamatta puuta.

Pakurin terveysvaikutuksista on runsaasti perimätietoa.
Tiedeartikkeleiden perusteella pakurista löytyy useita satoja yhdisteitä,
joita kaikkia ei ole vielä tunnistettu.

 

Sanonta
Ensin mennään saunaan ja sitten syödään vasta.

 

Askarteluidea: ompele valoverhosta pieniä pusseja ja laita niihin kuivattuja koivunlehtiä. Jaa jouluna ystäville joulusaunan löylyveteen laitettaviksi.

Tuohi on erittäin kestävä käsityömateriaali. Siitä voi punoa sormuksia, palloja, astioita. Sillä voi päällystää kirjankansia ja kauhanvarsia.

Sanastoa: rauduskoivu, hieskoivu, pirkkalaiskoivu, vaivaiskoivu, visakoivu, loimukoivu, riippakoivu, taalainkoivu, loimaankoivu

 

Väsynyt

 

- Harmillista, kun en voi hakea Saku Koivulta nimikirjoitusta.
- Mikset voi?
- Olen allerginen koivulle.