Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Opetustaulu (historia) Kustaa Vaasa ja Mikael Agricola

A. Edelfeltin mukaan sommitellut ja piirtänyt Albert Gebhard

Kustantaja Kustannusosakeyhtiö Otava
valmistaja Oy Tilgmann Ab

Tietoa kansakoulujen opetustauluista löytyy Outi Talvitien kirjasta (22 sivua)
Suomikuvan rakentajat – kansakoulun kuvataulut.
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 9.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM22391:20,
Finna

 

Opetustaulu (historia) Viipurin linnan tapahtumia

Kaarle Knuutinpoika lähdössä Viipurin linnasta.
Karl Knutsson uttågande från Viborge slott.

Taulu on ollut käytössä Museomäen koulussa ja Turun lyseon lukiossa.

Taulun reunat päällystetty harmaalla kangasnauhalla.
Taulussa etualalla keskellä hevosen selässä haarniskaan pukeutunut mies,
edessä ja takana vartijoita ja torvensoittajia.
Taustalla Viipurin linna.

Kuvassa on signeeraus oikeassa alareunassa: "A. GEBHARD".
Kustantaja Kustannusosakeyhtiö Otava ja kuvittaja Albert Gebhard

Tietoa kansakoulujen opetustauluista löytyy Outi Talvitien kirjasta (22 sivua)
Suomikuvan rakentajat – kansakoulun kuvataulut.
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 9.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM21298:34,
Finna

 

Opetustaulu (historia) Barokki

Tämä opetustaulu kuuluu sarjaan Arkkitehtoonisia tyylisuuntia esitteleviä kuvia.
Tässä värilitografiassa esitellään barokkia.
Taulu on kollaasi useista eri rakennuksista ja puutarhoista.
Keskellä vasemmalla näkyy taimmaisena Sanssouci-palatsi Potsdamista.
Keskellä ylhäällä Melkin luostari Itävallassa.
Etualaa reunustaa kokoelma erilaisia palatsien fakadeja eri puolilta Eurooppaa.
Keskellä etualalla on säännöllinen barokkipuutarha.

Taulu on ollut käytössä Museomäen koulussa ja Turun lyseon lukiossa.

Taulun kääntöpuolella on merkintä "162 Oku IV 90".
Painettu Saksassa: Georg Westermann Verlag Braunschweig
kaivertanut Dr. Alfred Schwankl
Sarjanumero Best.-Nr. 12558

Tietoa kansakoulujen opetustauluista löytyy Outi Talvitien kirjasta (22 sivua)
Suomikuvan rakentajat – kansakoulun kuvataulut.
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 9.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM21298:10,
Finna

 

Opetustaulu (historia) Barokkityyli

Taulu kuuluu sarjaan arkkitehtoonisia tyylisuuntia, Hauptmerkmale der baustile.
Tämä on sarjan taulu nr. VIII ja se esittää barokkityyliä, Barock-Stil.
Taulussa on 1. kuva fasadista, 2. pilasterityylejä, 3. barokkikirkko Schwabenista,
4. barokkipöytä, 5. kehys sekä 6. sisäkuva del Gesùn kirkosta, Roomasta.

Kangasreunusteiselle pahville kiinnitetty paperi, jossa litografia.
Taulussa on reiät metallisin läpiviennein, joitten läpi pujotettu nahkanyöri.

Painettu Leipzigissa 1910-luvulla
Verlag von Ferdinand Hirt & Sohn, Lichtdruck von G.M.B.H., Leipzig.
kuvittaja Schneider & Metze, painaja C. G. Röder

Tietoa kansakoulujen opetustauluista löytyy Outi Talvitien kirjasta (22 sivua)
Suomikuvan rakentajat – kansakoulun kuvataulut.
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 9.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM18168:517
, Finna

 

Opetustaulu (historia) Kalevalainen pirtti

Opetustaulun aiheena on kalevalainen pirtti.
Taulun pirtissä tehdään käsitöitä ja harrastetaan runonlaulantaa.
Ylempi kuva esittää naisia tekemässä käsitöitä.
Alempi kuva esittää miehiä laulamassa runoja kanteleen säestyksellä.

Taulu on ollut käytössä Myllymäen koulussa 2003 - 2013.

Kalevala-aiheisia Kansatieteellisiä kuvia N:o 4.
Pirtti, käsityötoimet, runonlaulanta y. m
Kustannusosakeyhtiö Otava Osakeyhtiö Tilgmann

Valmistusvuosi 1910 FG Ålander,
Kustannusosakeyhtiö Otava

Tietoa kansakoulujen opetustauluista löytyy Outi Talvitien kirjasta (22 sivua)
Suomikuvan rakentajat – kansakoulun kuvataulut.
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 9.

CC BY-NC-ND 4.0 Etelä-Karjalan museon esinekokoelmat
Inventaarionumero EKMEKMEE12805:2,
Finna

 

Opetustaulu (historia) Kinkerit

Taulu kuvaa piispa Gezeliuksen kinkereitä.
Johannes Gezelius vanhempi oli Turun piispa
sekä Turun akatemian varakansleri vuosina 1615–1690.
Hänen poikansa Johannes Gezelius nuorempi
toimi Turun piispana vuosina 1647–1718.
(tietoa Gezeliusten suvusta Kansallisarkistossa)

Taulu on ollut käytössä Museomäen koulussa ja Turun lyseon lukiossa.

 

Pahvilevylle liimattu monivärinen painopaperi.
Taulun yläreunassa on kaksi metallirenkailla vahvistettua reikää.
 
Taulussa keskellä mustassa papinpuvussa seisova mies.
Ympärillä lapsia ja aikuisia.
Oikealla pöytien ääressä kirkonmiehiä tekemässä merkintöjä kirjoihin.

Kuvan on piirtänyt Aarno Karimo 1934.

Takapuolella teksti SUOMEN HISTORIALLINEN KUVASTO N:o 11
ja O IV ku 136.

Painaja WSOY Werner Söderström Osakeyhtiö 1955

Tietoa kansakoulujen opetustauluista löytyy Outi Talvitien kirjasta (22 sivua)
Suomikuvan rakentajat – kansakoulun kuvataulut.
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 9.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM21298:38,
Finna

 

Opetustaulu (historia) Lauantaiseura

Lauantaiseura oli Helsingin yliopiston
opiskelijoiden ja nuorten opettajien perustama (1830) seura,
joka kokoontui lauantai-iltaisin.
He hankkivat kirjallisuutta ja keskustelivat niistä innokkaasti monta tuntia.
Myöhemmin tässä ryhmässä syttyi into kansallisen Suomen luomiseen.

Taulun alareunaan on merkitty kuvassa olevat henkilöt:
(vas.) Elias Lönnrot, Fredrik Cygnaus, Fredr. Tengström, J. J. Nordström,
B. O. Lille, J. V. Snellman, J. J. Nervander, A. A. Laurell, J. L. Runeberg.
Heistä Lauantaiseuran perustajajäseniä olivat
Runeberg, Nervander, Laurell, Lille ja Nordström.

Taulu on ollut käytössä Museomäen koulussa ja Turun lyseon lukiossa

Pahvilevyn päälle liimattu monivärinen painopaperi.
Taulun yläreunassa kaksi metallirenkailla vahvistettua reikää.
Taulun reunat päällystetty harmaalla kangasnauhalla.

Kustantaja Kustannusosakeyhtiö Otava

Tietoa kansakoulujen opetustauluista löytyy Outi Talvitien kirjasta (22 sivua)
Suomikuvan rakentajat – kansakoulun kuvataulut.
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 9.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM21298:39,
Finna

 

Opetustaulu (historia) Metsästystä lingolla

 

Kuvassa etualalla ja oikealla eläimen nahasta tehty teltta.
Sen edessä mies ja poika, nainen polvillaan kädessään puukko,
maassa kaksi kuollutta eläintä.
Poika osoittaa vasemmalle, jossa miehiä hevosen selässä,
miehillä kädessään lingot.

Tukevalle paperille liimattu monivärinen painopaperi.
Taulun yläreunassa puinen lista,
taulun sivuissa valkoinen kangasnauha.

Taulu on ollut käytössä Åbo Svenska Samskolanissa.

Tietoa kansakoulujen opetustauluista löytyy Outi Talvitien kirjasta (22 sivua)
Suomikuvan rakentajat – kansakoulun kuvataulut.
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 9.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM18168:581,
Finna

 

Opetustaulu (historia) Roomalaiset asusteet

Latinankielinen ja osittain venäjänkielinen opetustaulu roomalaisista asusteista.

Vaaleanruskea pahvi, jolle on liimattu painettu paperi.
Yläreunassa metallivahvisteiset reiät, jossa harmaa naru.
Kuusi litografiakuvaa, joissa: vaalea toga (tunica toga candida),
harmaa toga (tunica toga pulla), purppuratoga (tunica toga picta),
tunika, miespuolinen vestan neitsyt ja alempi pappi.

Valmistettu Leipzigissa Stefan Cybulski, K. F. Koehler, Walther Amelung

Tietoa kansakoulujen opetustauluista löytyy Outi Talvitien kirjasta (22 sivua)
Suomikuvan rakentajat – kansakoulun kuvataulut.
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 9.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM23226:750,
Finna

 

Opetustaulu (luonnontieto) Kasvioppia

 

Pahvilevylle liimattu monivärinen painopaperi.
Taulussa yläreunassa kaksi metallirenkailla vahvistettua reikää.
Taulun reunat päällystetty sinisellä paperilla.
Taulussa kuvattu viisi eri vaihetta puun lehden eri vaiheista.

Alareunassa teksti: " Det Nordiske Forlags botaniske Vægtavler ved Eug.
Warming og Vilh. Balslev. II. DET HOFFENSBERGSKE ETABL."

Taulu on ollut käytössä Åbo Svenska Samskolanissa

Tietoa kansakoulujen opetustauluista löytyy Outi Talvitien kirjasta (22 sivua)
Suomikuvan rakentajat – kansakoulun kuvataulut.
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 9.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM18168:564,
Finna

 

Opetustaulu (luonnontieto) Kärpänen

Huonekärpänen ja pistokärpänen

Huonekärpäsen selässä on neljä tummaa kapeata viivaa
ja pään alapuolella imukärsä.
Toukka on 12 mm pitkä, jalaton ja väriltään lähes valkoinen.
Huonekärpänen munii jätöksiin, kompostikasoihin ja jätteiden pinnalle.
Kun kärpäset lentävät sisään asuntoihin,
ne siirtävät itseensä tarttuneita bakteereja elintarvikkeisiin
ja levittävät näin vatsatauteja.
Huonekärpäsestä Hyönteismaailman sivulla.

Pistokärpänen on huonekärpästä paljon harvinaisempi,
hiukan pienempi ja solakampi.
Sillä on piikkimäinen suu ja pitkä imukärsä.
Pistokärpänen imee verta eläimistä.

Kartongin päälle liimattu painokuva
Valistuksen Tuholaiskuvia 1:3.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM23437:391:1,
Finna

 

Opetustaulu (luonnontieto) Peruna

 

Pahvilevylle liimattu monivärinen painopaperi.
Taulun reunoissa sinistä kangasnauhaa.
Taulun yläreunassa kaksi metallirenkailla vahvistettu reikää.
Taulussa 6 erilaista kuvaa perunan eri kasvuvaiheista.

Alareunassa teksti: Eug. Warming og Vilh. Balslev:
Botaniske Vægtavler X. Gyldendalske Boghandel.
Nordisk Forlag. Chr. J. Gato´s lit. Etabl.

Takapuolella leima: "LYCFU 1907"

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM23226:253,
Finna

 

Opetustaulu (luonnontieto) Verta imeviä hyönteisiä

 

Kielivoimistelu
Koeta lausua kiihtyvällä vauhdilla sanoissa sekoamatta:
Ynneli, jynneli, jyrinä, yltyy hyttysen hyrinä.

Kartongin päälle liimattu painokuva, aiheena Verta imeviä hyönteisiä.

Koulutarpeiden Keskusliike Osakeyhtiö, Helsinki.
Biolog-Hygienisches Unterrichtsverk N:o 21. Blutsangande Insekten.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM23437:391:5,
Finna

 

Opetustaulu (luonnontieto) Viljoja

 

Pahvilevylle liimattu monivärinen painopaperi.
Taulussa yläreunassa kaksi metallirenkailla vahvistettua reikää.
Taulun reunat päällystetty sinisellä paperilla.
Tauluun on kuvattu erilaisia viljoja.

Alareunassa teksti: "Det Nordiske Forlags botaniske Vægtavler
ved Eug. Warming og Vilh. Balslev. VIII.
Gyldendalske Boghandel. Nordisk Forlag. Chr. J. Cato's lit. Etabl."

Taulu on ollut käytössä Åbo Svenska Samskolanissa

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM18168:565,
Finna

 

Opetustaulu (maantieto) Aasialaisia

Tämä opetustaulu kuuluu neljän taulun sarjaan,
joista jokaiseen tauluun kuvattu 8 erilaista ihmistä samasta maanosasta,
ihmistyyppejä.
Taulun otsikko: "HEIDERICHIN IHMISRODUT" Taulu II. Aasia
Ylärivissä kalmukki (astrakan), mongolialainen (sisä aasia), kiinalainen, japanilainen
Alarivissä samojedi, siamilainen, jaavalainen, negrito (filippinit)

Vielä 1970-luvulla käytettiin ihmisistäkin yleisesti sanaa rotu,
kun puhuttiin ihonväriltään, kasvonpiirteiltään ja hiusten laadultaan eri näköisistä ihmisistä.

Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen
"tarkoituksena on edistää ja rohkaista yleismaailmallista ihmisoikeuksien
ja perusvapauksien kunnioittamista ja soveltamista kaikkien osalta rotuun, sukupuoleen,
kieleen tai uskontoon katsomatta." (Suomen laki 37/1970) ”Yleissopimus ei koske sitä erottelua,
poissulkemista, rajoittamista tai etuoikeuksien myöntämistä,
jota tämän yleissopimuksen sopimusvaltio harjoittaa kansalaisten ja ei-kansalaisten välillä.”

Nykyään monet pitävät rotu-sanaa epäasiallisena,
sillä rotuun on yhdistetty myös sellaisia ominaisuuksia,
joiden perusteella ihmisiä on luokiteltu mm. älykkyyden ja luonteenpiirteiden perusteella.
Ääriesimerkkinä tästä on kansallissosialistien toiminta Saksassa 1930- ja 1940-luvuilla.
Rotuoppiinsa perustuen he tuhosivat miljoonia ihmisiä.
Rotu-sana sai sen seurauksena rasistisen leiman.

Nykyään käytetään yleisesti sanaa etninen ryhmä tai puhutaan
valkoisista, keltaisista ja mustista ja punaisista ihmisistä.
Valkoisella viitataan eurooppalaisiin ja amerikkalaisiin, keltaisella aasialaisiin,
mustalla afrikkalaisiin ja punaisella intiaaneihin.

Kustantaja Akateeminen kirjakauppa

Taulu on ollut käytössä Museomäen koulussa ja Turun lyseossa.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelma,
Inventaarionumero TMM21298:27,
Finna

 

Opetustaulu (maantieto) Aasialaisia

Tämä opetustaulu kuuluu neljän taulun sarjaan,
joista jokaiseen on kuvattu 8 erilaista ihmistä samasta maanosasta.

Taulun otsikko on "HEIDERICHIN IHMISRODUT" Taulu 1. Aasia.
Ylärivissä Tscherkessiläinen, persialainen, hindulainen, singhalesilainen
Alarivissä dravidalainen (tamul), arabialainen (scheikki), juutalainen (etu-aasia),
osmannilainen (dervischi vähä-aasiasta).

Vielä 1970-luvulla käytettiin ihmisistäkin yleisesti sanaa rotu,
kun puhuttiin ihonväriltään, kasvonpiirteiltään ja hiusten laadultaan eri näköisistä ihmisistä.

Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen
"tarkoituksena on edistää ja rohkaista yleismaailmallista ihmisoikeuksien
ja perusvapauksien kunnioittamista ja soveltamista kaikkien osalta rotuun, sukupuoleen,
kieleen tai uskontoon katsomatta." (Suomen laki 37/1970) ”Yleissopimus ei koske sitä erottelua,
poissulkemista, rajoittamista tai etuoikeuksien myöntämistä,
jota tämän yleissopimuksen sopimusvaltio harjoittaa kansalaisten ja ei-kansalaisten välillä.”

Nykyään monet pitävät rotu-sanaa epäasiallisena,
sillä rotuun on yhdistetty myös sellaisia ominaisuuksia,
joiden perusteella ihmisiä on luokiteltu mm. älykkyyden ja luonteenpiirteiden perusteella.
Ääriesimerkkinä tästä on kansallissosialistien toiminta Saksassa 1930- ja 1940-luvuilla.
Rotuoppiinsa perustuen he tuhosivat miljoonia ihmisiä.
Rotu-sana sai sen seurauksena rasistisen leiman.

Nykyään käytetään yleisesti sanaa etninen ryhmä tai puhutaan
valkoisista, keltaisista ja mustista ja punaisista ihmisistä.
Valkoisella viitataan eurooppalaisiin ja amerikkalaisiin, keltaisella aasialaisiin,
mustalla afrikkalaisiin ja punaisella intiaaneihin.

Pahvilevylle liimattu monivärinen painopaperi.
Taulun yläreunassa kaksi metallirenkailla vahvistettua reikää.
Taulun yläreunaan liimattu valkoinen lappu, jossa merkintä:
"F 44" Yläreunassa mustekynällä kirjoitettu: " OV ku 118."

Kustantaja Akateeminen kirjakauppa

Taulu on ollut käytössä Museomäen koulussa ja Turun Lyseossa.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelma,
Inventaarionumero TMM21298:26,
Finna

 

Opetustaulu (maantieto) Afrikkalaisia

Tämä opetustaulu kuuluu neljän taulun sarjaan, 
joista jokaiseen on kuvattu 8 erilaista ihmistä samasta maanosasta,
ihmistyyppejä.

Taulun otsikko on "HEIDERICHIN IHMISRODUT" Taulu III. Afrika.
Ylärivissä kabyyli, nuubialainen, gallalainen, niam-niam
Alarivissä guinean neekeri, zulukaffer, hottentotti, buschmani

Vielä 1970-luvulla käytettiin ihmisistäkin yleisesti sanaa rotu,
kun puhuttiin ihonväriltään, kasvonpiirteiltään ja hiusten laadultaan eri näköisistä ihmisistä.

Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen
"tarkoituksena on edistää ja rohkaista yleismaailmallista ihmisoikeuksien
ja perusvapauksien kunnioittamista ja soveltamista kaikkien osalta rotuun, sukupuoleen,
kieleen tai uskontoon katsomatta." (Suomen laki 37/1970) ”Yleissopimus ei koske sitä erottelua,
poissulkemista, rajoittamista tai etuoikeuksien myöntämistä,
jota tämän yleissopimuksen sopimusvaltio harjoittaa kansalaisten ja ei-kansalaisten välillä.”

Nykyään monet pitävät rotu-sanaa epäasiallisena,
sillä rotuun on yhdistetty myös sellaisia ominaisuuksia,
joiden perusteella ihmisiä on luokiteltu mm. älykkyyden ja luonteenpiirteiden perusteella.
Ääriesimerkkinä tästä on kansallissosialistien toiminta Saksassa 1930- ja 1940-luvuilla.
Rotuoppiinsa perustuen he tuhosivat miljoonia ihmisiä.
Rotu-sana sai sen seurauksena rasistisen leiman.

Nykyään käytetään yleisesti sanaa etninen ryhmä tai puhutaan
valkoisista, keltaisista ja mustista ja punaisista ihmisistä.
Valkoisella viitataan eurooppalaisiin ja amerikkalaisiin, keltaisella aasialaisiin,
mustalla afrikkalaisiin ja punaisella intiaaneihin.

Pahvilevylle liimattu monivärinen painopaperi.
Taulun yläreunassa kaksi metallirenkailla vahvistettua reikää.
Kustantaja Akateeminen kirjakauppa

Taulu on ollut käytössä Museomäen koulussa ja Turun lyseossa.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelma,
Inventaarionumero TMM21298:28,
Finna

 

Opetustaulu (maantieto) Ahvenanmaan sisäsaaristoa

Ahvenanmaan sisäsaaristo
Maantieteellisiä kuvia no. 15.
Valmistusvuosi 1926

CC BY-ND 4.0 Salon historiallisen museon, Meritalon museon kokoelmat
Inventaarionumero MER103:
Finna

 

Opetustaulu (maantieto) Alankomaat

Maalaismaisema Alankomaissa.
Paimen lampaiden kanssa, lehmiä, vuohia.
Nainen ripustaa pyykkejä kuivumaan, tyttö ja poika lennättävät leijaa.
Takana kaksi tuulimyllyä ja joki, jossa purjevene.

Pahvilevylle liimattu monivärinen painopaperi.
Taulun reunat päällystetty sinisellä paperilla.
Taulun yläreunassa kaksi metallirenkailla vahvistettua reikää.

Taulu on ollut käytössä Åbo Svenska Samskolanissa.       

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM18168:567,
Finna

 

Opetustaulu (maantieto) Alkuasukaskylä

Opetustaulu, jossa alkuasukaskylä, saksalainen sotilastukikohta ja vuoria

Monivärilitografia, jonka yläreunassa kaksi metallirenkailla vahvistettu reikää, jossa ripustusnaru.
Reunat pyöristetty, reunat päällystetty vaaleanvihreällä paperilla.
Taulun teksti: "AUS DEUTSCH OSTAFRIKA."

Valmistaja Leipziger Schulbildervarlag von F. E. Wachsmuth, Leipzig.

Taulu on ollut käytössä Museonmäen koulussa ja Turun lyseon lukiossa.
Taulun kääntöpuolella on leima "TURUN SUOMALAINEN REAALILYSEO".

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelma, Inventaarionumero TMM21298:13, Finna

 

Opetustaulu (maantieto) Amerikkalaisia, australialaisia, polynesialaisia

Tämä opetustaulu kuuluu neljän taulun sarjaan,
joista jokaiseen on kuvattu 8 erilaista ihmistä samasta maanosasta,
ihmistyyppejä.

Taulun otsikko on "HEIDERICHIN IHMISRODUT" Taulu IV. Amerikka Australia ja Polynesia.
Ylärivissä eskimolainen (labrador), intiaani (Pohjois-Amerikka),
intiaani (Etelä-Amerikka), tulimaalainen (Etelä-Amerikka)
Alarivissä australialainen, maori (Uusi-Seelanti,
papualainen (Uusi Guinea), fidschisaarelainen

Vielä 1970-luvulla käytettiin ihmisistäkin yleisesti sanaa rotu,
kun puhuttiin ihonväriltään, kasvonpiirteiltään ja hiusten laadultaan eri näköisistä ihmisistä.

Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen
"tarkoituksena on edistää ja rohkaista yleismaailmallista ihmisoikeuksien
ja perusvapauksien kunnioittamista ja soveltamista kaikkien osalta rotuun, sukupuoleen,
kieleen tai uskontoon katsomatta." (Suomen laki 37/1970) ”Yleissopimus ei koske sitä erottelua,
poissulkemista, rajoittamista tai etuoikeuksien myöntämistä,
jota tämän yleissopimuksen sopimusvaltio harjoittaa kansalaisten ja ei-kansalaisten välillä.”

Nykyään monet pitävät rotu-sanaa epäasiallisena,
sillä rotuun on yhdistetty myös sellaisia ominaisuuksia,
joiden perusteella ihmisiä on luokiteltu mm. älykkyyden ja luonteenpiirteiden perusteella.
Ääriesimerkkinä tästä on kansallissosialistien toiminta Saksassa 1930- ja 1940-luvuilla.
Rotuoppiinsa perustuen he tuhosivat miljoonia ihmisiä.
Rotu-sana sai sen seurauksena rasistisen leiman.

Nykyään käytetään yleisesti sanaa etninen ryhmä tai puhutaan
valkoisista, keltaisista ja mustista ja punaisista ihmisistä.
Valkoisella viitataan eurooppalaisiin ja amerikkalaisiin, keltaisella aasialaisiin,
mustalla afrikkalaisiin ja punaisella intiaaneihin.

Pahvilevylle liimattu monivärinen painopaperi.
Taulun yläreunassa kaksi metallirenkailla vahvistettua reikää.
Taulun yläreunaan on liimattu valkoinen paperi, jossa teksti: " F 42"

Kustantaja Akateeminen kirjakauppa

Taulu on ollut käytössä Museomäen koulussa ja Turun lyseossa.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelma,
Inventaarionumero TMM21298:29,
Finna

Opetustaulu (maantieto) Eurooppalaisia

Opetustaulu, joka kuuluu neljän taulun sarjaan:
Eurooppalaisia ihmistyyppejä.
Jokaisessa taulussa kahdeksan ihmisen kuvaa.
Taulun teksti: "HÖLZELS EUROPÄISCHE VÖLKERTYPEN.
Zusammengestellt von Regierungsrat F. HEGER, gemalt von FRIEDR. BECK." Tafel IV. 25.
LAPPE 26. FINNE 27. MAGYARE 28. RUMÄNE 29. ALBANER 30. GRIECHE 31. JUDE 32. ZIGEUNER

Vielä 1970-luvulla käytettiin ihmisistäkin yleisesti sanaa rotu,
kun puhuttiin ihonväriltään, kasvonpiirteiltään ja hiusten laadultaan eri näköisistä ihmisistä.

Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen
"tarkoituksena on edistää ja rohkaista yleismaailmallista ihmisoikeuksien
ja perusvapauksien kunnioittamista ja soveltamista kaikkien osalta rotuun, sukupuoleen,
kieleen tai uskontoon katsomatta." (Suomen laki 37/1970) ”Yleissopimus ei koske sitä erottelua,
poissulkemista, rajoittamista tai etuoikeuksien myöntämistä,
jota tämän yleissopimuksen sopimusvaltio harjoittaa kansalaisten ja ei-kansalaisten välillä.”

Nykyään monet pitävät rotu-sanaa epäasiallisena,
sillä rotuun on yhdistetty myös sellaisia ominaisuuksia,
joiden perusteella ihmisiä on luokiteltu mm. älykkyyden ja luonteenpiirteiden perusteella.
Ääriesimerkkinä tästä on kansallissosialistien toiminta Saksassa 1930- ja 1940-luvuilla.
Rotuoppiinsa perustuen he tuhosivat miljoonia ihmisiä.
Rotu-sana sai sen seurauksena rasistisen leiman.

Nykyään käytetään yleisesti sanaa etninen ryhmä tai puhutaan
valkoisista, keltaisista ja mustista ja punaisista ihmisistä.
Valkoisella viitataan eurooppalaisiin ja amerikkalaisiin, keltaisella aasialaisiin,
mustalla afrikkalaisiin ja punaisella intiaaneihin.

Pahvilevylle liimattu monivärinen painopaperi.
Taulun yläreunassa kaksi metallirenkailla vahvistettua reikää.

Takapuolella leima: "Turun suomalainen lyseo". 

Painaja Hölzels Verlag,

Taulu on ollut käytössä Museomäen koulussa ja Turun lyseossa

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelma,
Inventaarionumero TMM21298:33​,
Finna

 

Opetustaulu (maantieto) Eurooppalaisia

Opetustaulu neljän taulun sarjasta
Eurooppalaisia ihmistyyppejä.
Jokaisessa taulussa kahdeksan ihmisen kuvaa.
Taulun teksti: "HÖLZELS EUROPÄISCHE VÖLKERTYPEN.
Zusammengestellt von Regierungsrat F. HEGER,
gemalt von FRIEDR. BECK." Tafel II.
9. IRE 10. SCHOTTE 11.ENGLÄNDER 12. SCHWEDE 13. HOLLÄNDER 14. NORD-DEUTSCHER (BRAUNSCHWEIG)
15. SÜD-DEUTSCHER I (NIEDERBAIERN) 16. SÜD-DEUTSCHER II (TIROLER, MERAN)

Vielä 1970-luvulla käytettiin ihmisistäkin yleisesti sanaa rotu,
kun puhuttiin ihonväriltään, kasvonpiirteiltään ja hiusten laadultaan eri näköisistä ihmisistä.

Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen
"tarkoituksena on edistää ja rohkaista yleismaailmallista ihmisoikeuksien
ja perusvapauksien kunnioittamista ja soveltamista kaikkien osalta rotuun, sukupuoleen,
kieleen tai uskontoon katsomatta." (Suomen laki 37/1970) ”Yleissopimus ei koske sitä erottelua,
poissulkemista, rajoittamista tai etuoikeuksien myöntämistä,
jota tämän yleissopimuksen sopimusvaltio harjoittaa kansalaisten ja ei-kansalaisten välillä.”

Nykyään monet pitävät rotu-sanaa epäasiallisena,
sillä rotuun on yhdistetty myös sellaisia ominaisuuksia,
joiden perusteella ihmisiä on luokiteltu mm. älykkyyden ja luonteenpiirteiden perusteella.
Ääriesimerkkinä tästä on kansallissosialistien toiminta Saksassa 1930- ja 1940-luvuilla.
Rotuoppiinsa perustuen he tuhosivat miljoonia ihmisiä.
Rotu-sana sai sen seurauksena rasistisen leiman.

Nykyään käytetään yleisesti sanaa etninen ryhmä tai puhutaan
valkoisista, keltaisista ja mustista ja punaisista ihmisistä.
Valkoisella viitataan eurooppalaisiin ja amerikkalaisiin, keltaisella aasialaisiin,
mustalla afrikkalaisiin ja punaisella intiaaneihin.

Pahvilevylle liimattu monivärinen painopaperi.
Taulun yläreunassa kaksi metallirenkailla vahvistettua reikää.

Takapuolella leima: "Turun suomalainen lyseo".

Painaja Hölzels Verlag

Taulu on ollut käytössä Museomäen koulussa ja Turun lyseossa

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelma,
Inventaarionumero TMM21298:31,
Finna

 

Opetustaulu (maantieto) Eurooppalaisia

Opetustaulu neljän taulun sarjasta, joka kuvaa eurooppalaisia ihmistyyppejä.
Jokaisessa taulussa kahdeksan ihmisen kuvaa.
Taulun teksti: "HÖLZELS EUROPÄISCHE VÖLKERTYPEN.
Zusammengestellt von Regierungsrat F. HEGER, gemalt von FRIEDR. BECK." Tafel III.
17. TSCHECHE 18. SLOWAKE 19. POLE 20. KLEINRUSSE (RUTHENE)
21. WEISSRUSSE 22. GROSSRUSSE 23. MONTENEGRINER 24. BULGARE

Vielä 1970-luvulla käytettiin ihmisistäkin yleisesti sanaa rotu,
kun puhuttiin ihonväriltään, kasvonpiirteiltään ja hiusten laadultaan eri näköisistä ihmisistä.

Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen
"tarkoituksena on edistää ja rohkaista yleismaailmallista ihmisoikeuksien
ja perusvapauksien kunnioittamista ja soveltamista kaikkien osalta rotuun, sukupuoleen,
kieleen tai uskontoon katsomatta." (Suomen laki 37/1970) ”Yleissopimus ei koske sitä erottelua,
poissulkemista, rajoittamista tai etuoikeuksien myöntämistä,
jota tämän yleissopimuksen sopimusvaltio harjoittaa kansalaisten ja ei-kansalaisten välillä.”

Nykyään monet pitävät rotu-sanaa epäasiallisena,
sillä rotuun on yhdistetty myös sellaisia ominaisuuksia,
joiden perusteella ihmisiä on luokiteltu mm. älykkyyden ja luonteenpiirteiden perusteella.
Ääriesimerkkinä tästä on kansallissosialistien toiminta Saksassa 1930- ja 1940-luvuilla.
Rotuoppiinsa perustuen he tuhosivat miljoonia ihmisiä.
Rotu-sana sai sen seurauksena rasistisen leiman.

Nykyään käytetään yleisesti sanaa etninen ryhmä tai puhutaan
valkoisista, keltaisista ja mustista ja punaisista ihmisistä.
Valkoisella viitataan eurooppalaisiin ja amerikkalaisiin, keltaisella aasialaisiin,
mustalla afrikkalaisiin ja punaisella intiaaneihin.

Pahvilevylle liimattu monivärinen painopaperi.
Taulun yläreunassa kaksi metallirenkailla vahvistettua reikää.

Painaja Hölzels Verlag

Taulu on ollut käytössä Museomäen koulussa ja Turun suomalaisessa lyseossa.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelma,
Inventaarionumero Kokoelma TMM21298:32,
Finna

 

Opetustaulu (maantieto) Eurooppalaisia

Neljän taulun sarja, joka kuvaa eurooppalaisia ihmistyyppejä.
Jokaisessa taulussa kahdeksan ihmisen kuvaa.

Taulun teksti: "Hölzels europäische völkertypen.
Zusammengestellt von regierungsrat f. heger, gemalt von friedr. beck." tafel i.
1. baske 2. portugiese 3. spanier 4. franzose i (süd-frankreich) 5. fanzose ii (zentral-frankreich)
6. franzose iii (nord-frankreich) 7. süd-italiener 8. nord italiener

Vielä 1970-luvulla käytettiin ihmisistäkin yleisesti sanaa rotu,
kun puhuttiin ihonväriltään, kasvonpiirteiltään ja hiusten laadultaan eri näköisistä ihmisistä.

Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen
"tarkoituksena on edistää ja rohkaista yleismaailmallista ihmisoikeuksien
ja perusvapauksien kunnioittamista ja soveltamista kaikkien osalta rotuun, sukupuoleen,
kieleen tai uskontoon katsomatta." (Suomen laki 37/1970) ”Yleissopimus ei koske sitä erottelua,
poissulkemista, rajoittamista tai etuoikeuksien myöntämistä,
jota tämän yleissopimuksen sopimusvaltio harjoittaa kansalaisten ja ei-kansalaisten välillä.”

Nykyään monet pitävät rotu-sanaa epäasiallisena,
sillä rotuun on yhdistetty myös sellaisia ominaisuuksia,
joiden perusteella ihmisiä on luokiteltu mm. älykkyyden ja luonteenpiirteiden perusteella.
Ääriesimerkkinä tästä on kansallissosialistien toiminta Saksassa 1930- ja 1940-luvuilla.
Rotuoppiinsa perustuen he tuhosivat miljoonia ihmisiä.
Rotu-sana sai sen seurauksena rasistisen leiman.

Nykyään käytetään yleisesti sanaa etninen ryhmä tai puhutaan
valkoisista, keltaisista ja mustista ja punaisista ihmisistä.
Valkoisella viitataan eurooppalaisiin ja amerikkalaisiin, keltaisella aasialaisiin,
mustalla afrikkalaisiin ja punaisella intiaaneihin.

Pahvilevylle liimattu monivärinen painopaperi.
Taulun yläreunassa kaksi metallirenkailla vahvistettua reikää.

Painaja Hölzels Verlag

Taulu on ollut käytössä Museomäen koulussa ja Turun suomenkielisessä lyseossa

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelma,
Inventaarionumero TMM21298:30,
Finna