Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Opetustaulu (historia) Kustaa Vaasa ja Mikael Agricola

A. Edelfeltin mukaan sommitellut ja piirtänyt Albert Gebhard

Kustantaja Kustannusosakeyhtiö Otava
valmistaja Oy Tilgmann Ab

Tietoa kansakoulujen opetustauluista löytyy Outi Talvitien kirjasta (22 sivua)
Suomikuvan rakentajat – kansakoulun kuvataulut.
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 9.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM22391:20,
Finna

 

Opetustaulu (historia) Viipurin linnan tapahtumia

Kaarle Knuutinpoika lähdössä Viipurin linnasta.
Karl Knutsson uttågande från Viborge slott.

Taulu on ollut käytössä Museomäen koulussa ja Turun lyseon lukiossa.

Taulun reunat päällystetty harmaalla kangasnauhalla.
Taulussa etualalla keskellä hevosen selässä haarniskaan pukeutunut mies,
edessä ja takana vartijoita ja torvensoittajia.
Taustalla Viipurin linna.

Kuvassa on signeeraus oikeassa alareunassa: "A. GEBHARD".
Kustantaja Kustannusosakeyhtiö Otava ja kuvittaja Albert Gebhard

Tietoa kansakoulujen opetustauluista löytyy Outi Talvitien kirjasta (22 sivua)
Suomikuvan rakentajat – kansakoulun kuvataulut.
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 9.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM21298:34,
Finna

 

Opetustaulu Barokki Opetustaulu (historia) Barokki

Tämä opetustaulu kuuluu sarjaan Arkkitehtoonisia tyylisuuntia esitteleviä kuvia.
Tässä värilitografiassa esitellään barokkia.
Taulu on kollaasi useista eri rakennuksista ja puutarhoista.
Keskellä vasemmalla näkyy taimmaisena Sanssouci-palatsi Potsdamista.
Keskellä ylhäällä Melkin luostari Itävallassa.
Etualaa reunustaa kokoelma erilaisia palatsien fakadeja eri puolilta Eurooppaa.
Keskellä etualalla on säännöllinen barokkipuutarha.

Taulu on ollut käytössä Museomäen koulussa ja Turun lyseon lukiossa.

Taulun kääntöpuolella on merkintä "162 Oku IV 90".
Painettu Saksassa: Georg Westermann Verlag Braunschweig
kaivertanut Dr. Alfred Schwankl
Sarjanumero Best.-Nr. 12558

Tietoa kansakoulujen opetustauluista löytyy Outi Talvitien kirjasta (22 sivua)
Suomikuvan rakentajat – kansakoulun kuvataulut.
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 9.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM21298:10,
Finna

 

Opetustaulu Barokkityyli Opetustaulu (historia) Barokkityyli

Taulu kuuluu sarjaan arkkitehtoonisia tyylisuuntia, Hauptmerkmale der baustile.
Tämä on sarjan taulu nr. VIII ja se esittää barokkityyliä, Barock-Stil.
Taulussa on 1. kuva fasadista, 2. pilasterityylejä, 3. barokkikirkko Schwabenista,
4. barokkipöytä, 5. kehys sekä 6. sisäkuva del Gesùn kirkosta, Roomasta.

Kangasreunusteiselle pahville kiinnitetty paperi, jossa litografia.
Taulussa on reiät metallisin läpiviennein, joitten läpi pujotettu nahkanyöri.

Painettu Leipzigissa 1910-luvulla
Verlag von Ferdinand Hirt & Sohn, Lichtdruck von G.M.B.H., Leipzig.
kuvittaja Schneider & Metze, painaja C. G. Röder

Tietoa kansakoulujen opetustauluista löytyy Outi Talvitien kirjasta (22 sivua)
Suomikuvan rakentajat – kansakoulun kuvataulut.
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 9.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM18168:517
, Finna

 

Opetustaulu Kalevalainen pirtti Opetustaulu (historia) Kalevalainen pirtti

Opetustaulun aiheena on kalevalainen pirtti.
Taulun pirtissä tehdään käsitöitä ja harrastetaan runonlaulantaa.
Ylempi kuva esittää naisia tekemässä käsitöitä.
Alempi kuva esittää miehiä laulamassa runoja kanteleen säestyksellä.

Taulu on ollut käytössä Myllymäen koulussa 2003 - 2013.

Kalevala-aiheisia Kansatieteellisiä kuvia N:o 4.
Pirtti, käsityötoimet, runonlaulanta y. m
Kustannusosakeyhtiö Otava Osakeyhtiö Tilgmann

Valmistusvuosi 1910 FG Ålander,
Kustannusosakeyhtiö Otava

Tietoa kansakoulujen opetustauluista löytyy Outi Talvitien kirjasta (22 sivua)
Suomikuvan rakentajat – kansakoulun kuvataulut.
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 9.

CC BY-NC-ND 4.0 Etelä-Karjalan museon esinekokoelmat
Inventaarionumero EKMEKMEE12805:2,
Finna

 

Opetustaulu (historia) Kinkerit

Taulu kuvaa piispa Gezeliuksen kinkereitä.
Johannes Gezelius vanhempi oli Turun piispa
sekä Turun akatemian varakansleri vuosina 1615–1690.
Hänen poikansa Johannes Gezelius nuorempi
toimi Turun piispana vuosina 1647–1718.
(tietoa Gezeliusten suvusta Kansallisarkistossa)

Taulu on ollut käytössä Museomäen koulussa ja Turun lyseon lukiossa.

 

Pahvilevylle liimattu monivärinen painopaperi.
Taulun yläreunassa on kaksi metallirenkailla vahvistettua reikää.
 
Taulussa keskellä mustassa papinpuvussa seisova mies.
Ympärillä lapsia ja aikuisia.
Oikealla pöytien ääressä kirkonmiehiä tekemässä merkintöjä kirjoihin.

Kuvan on piirtänyt Aarno Karimo 1934.

Takapuolella teksti SUOMEN HISTORIALLINEN KUVASTO N:o 11
ja O IV ku 136.

Painaja WSOY Werner Söderström Osakeyhtiö 1955

Tietoa kansakoulujen opetustauluista löytyy Outi Talvitien kirjasta (22 sivua)
Suomikuvan rakentajat – kansakoulun kuvataulut.
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 9.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM21298:38,
Finna

 

Opetustaulu (historia) Lauantaiseura

Lauantaiseura oli Helsingin yliopiston
opiskelijoiden ja nuorten opettajien perustama (1830) seura,
joka kokoontui lauantai-iltaisin.
He hankkivat kirjallisuutta ja keskustelivat niistä innokkaasti monta tuntia.
Myöhemmin tässä ryhmässä syttyi into kansallisen Suomen luomiseen.

Taulun alareunaan on merkitty kuvassa olevat henkilöt:
(vas.) Elias Lönnrot, Fredrik Cygnaus, Fredr. Tengström, J. J. Nordström,
B. O. Lille, J. V. Snellman, J. J. Nervander, A. A. Laurell, J. L. Runeberg.
Heistä Lauantaiseuran perustajajäseniä olivat
Runeberg, Nervander, Laurell, Lille ja Nordström.

Taulu on ollut käytössä Museomäen koulussa ja Turun lyseon lukiossa

Pahvilevyn päälle liimattu monivärinen painopaperi.
Taulun yläreunassa kaksi metallirenkailla vahvistettua reikää.
Taulun reunat päällystetty harmaalla kangasnauhalla.

Kustantaja Kustannusosakeyhtiö Otava

Tietoa kansakoulujen opetustauluista löytyy Outi Talvitien kirjasta (22 sivua)
Suomikuvan rakentajat – kansakoulun kuvataulut.
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 9.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM21298:39,
Finna

 

Opetustaulu Metsästystä lingolla Opetustaulu (historia) Metsästystä lingolla

 

Kuvassa etualalla ja oikealla eläimen nahasta tehty teltta.
Sen edessä mies ja poika, nainen polvillaan kädessään puukko,
maassa kaksi kuollutta eläintä.
Poika osoittaa vasemmalle, jossa miehiä hevosen selässä,
miehillä kädessään lingot.

Tukevalle paperille liimattu monivärinen painopaperi.
Taulun yläreunassa puinen lista,
taulun sivuissa valkoinen kangasnauha.

Taulu on ollut käytössä Åbo Svenska Samskolanissa.

Tietoa kansakoulujen opetustauluista löytyy Outi Talvitien kirjasta (22 sivua)
Suomikuvan rakentajat – kansakoulun kuvataulut.
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 9.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM18168:581,
Finna

 

Opetustaulu Roomalaiset asusteet Opetustaulu (historia) Roomalaiset asusteet

Latinankielinen ja osittain venäjänkielinen opetustaulu roomalaisista asusteista.

Vaaleanruskea pahvi, jolle on liimattu painettu paperi.
Yläreunassa metallivahvisteiset reiät, jossa harmaa naru.
Kuusi litografiakuvaa, joissa: vaalea toga (tunica toga candida),
harmaa toga (tunica toga pulla), purppuratoga (tunica toga picta),
tunika, miespuolinen vestan neitsyt ja alempi pappi.

Valmistettu Leipzigissa Stefan Cybulski, K. F. Koehler, Walther Amelung

Tietoa kansakoulujen opetustauluista löytyy Outi Talvitien kirjasta (22 sivua)
Suomikuvan rakentajat – kansakoulun kuvataulut.
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 9.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM23226:750,
Finna

 

Opetustaulu (luonnontieto) Kasvioppia Opetustaulu (luonnontieto) Kasvioppia

 

Pahvilevylle liimattu monivärinen painopaperi.
Taulussa yläreunassa kaksi metallirenkailla vahvistettua reikää.
Taulun reunat päällystetty sinisellä paperilla.
Taulussa kuvattu viisi eri vaihetta puun lehden eri vaiheista.

Alareunassa teksti: " Det Nordiske Forlags botaniske Vægtavler ved Eug.
Warming og Vilh. Balslev. II. DET HOFFENSBERGSKE ETABL."

Taulu on ollut käytössä Åbo Svenska Samskolanissa

Tietoa kansakoulujen opetustauluista löytyy Outi Talvitien kirjasta (22 sivua)
Suomikuvan rakentajat – kansakoulun kuvataulut.
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 9.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM18168:564,
Finna

 

Opetustaulu (luonnontieto) Kärpänen Opetustaulu (luonnontieto) Kärpänen

Huonekärpänen ja pistokärpänen

Huonekärpäsen selässä on neljä tummaa kapeata viivaa
ja pään alapuolella imukärsä.
Toukka on 12 mm pitkä, jalaton ja väriltään lähes valkoinen.
Huonekärpänen munii jätöksiin, kompostikasoihin ja jätteiden pinnalle.
Kun kärpäset lentävät sisään asuntoihin,
ne siirtävät itseensä tarttuneita bakteereja elintarvikkeisiin
ja levittävät näin vatsatauteja.
Huonekärpäsestä Hyönteismaailman sivulla.

Pistokärpänen on huonekärpästä paljon harvinaisempi,
hiukan pienempi ja solakampi.
Sillä on piikkimäinen suu ja pitkä imukärsä.
Pistokärpänen imee verta eläimistä.

Kartongin päälle liimattu painokuva
Valistuksen Tuholaiskuvia 1:3.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM23437:391:1,
Finna

 

Opetustaulu (luonnontieto) Peruna Opetustaulu (luonnontieto) Peruna

 

Pahvilevylle liimattu monivärinen painopaperi.
Taulun reunoissa sinistä kangasnauhaa.
Taulun yläreunassa kaksi metallirenkailla vahvistettu reikää.
Taulussa 6 erilaista kuvaa perunan eri kasvuvaiheista.

Alareunassa teksti: Eug. Warming og Vilh. Balslev:
Botaniske Vægtavler X. Gyldendalske Boghandel.
Nordisk Forlag. Chr. J. Gato´s lit. Etabl.

Takapuolella leima: "LYCFU 1907"

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM23226:253,
Finna

 

Opetustaulu (luonnontieto) Verta imeviä hyönteisiä Opetustaulu (luonnontieto) Verta imeviä hyönteisiä

 

Kielivoimistelu
Koeta lausua kiihtyvällä vauhdilla sanoissa sekoamatta:
Ynneli, jynneli, jyrinä, yltyy hyttysen hyrinä.

Kartongin päälle liimattu painokuva, aiheena Verta imeviä hyönteisiä.

Koulutarpeiden Keskusliike Osakeyhtiö, Helsinki.
Biolog-Hygienisches Unterrichtsverk N:o 21. Blutsangande Insekten.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM23437:391:5,
Finna

 

Opetustaulu (luonnontieto) Viljoja Opetustaulu (luonnontieto) Viljoja

 

Pahvilevylle liimattu monivärinen painopaperi.
Taulussa yläreunassa kaksi metallirenkailla vahvistettua reikää.
Taulun reunat päällystetty sinisellä paperilla.
Tauluun on kuvattu erilaisia viljoja.

Alareunassa teksti: "Det Nordiske Forlags botaniske Vægtavler
ved Eug. Warming og Vilh. Balslev. VIII.
Gyldendalske Boghandel. Nordisk Forlag. Chr. J. Cato's lit. Etabl."

Taulu on ollut käytössä Åbo Svenska Samskolanissa

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM18168:565,
Finna

 

Opetustaulu (maantieto) Aasialaisia

Tämä opetustaulu kuuluu neljän taulun sarjaan,
joista jokaiseen on kuvattu 8 erilaista ihmistä samasta maanosasta
ihmistyyppejä.

Taulun otsikko on "HEIDERICHIN IHMISRODUT" Taulu 1. Aasia.
Ylärivissä Tscherkessiläinen, persialainen, hindulainen, singhalesilainen
Alarivissä dravidalainen (tamul), arabialainen (scheikki), juutalainen (etu-aasia),
osmannilainen (dervischi vähä-aasiasta).

Pahvilevylle liimattu monivärinen painopaperi.
Taulun yläreunassa kaksi metallirenkailla vahvistettua reikää.
Taulun yläreunaan liimattu valkoinen lappu, jossa merkintä:
"F 44" Yläreunassa mustekynällä kirjoitettu: " OV ku 118."

Kustantaja Akateeminen kirjakauppa

Taulu on ollut käytössä Museomäen koulussa ja Turun Lyseossa.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelma,
Inventaarionumero TMM21298:26,
Finna

 

Opetustaulu (maantieto) Aasialaisia

Tämä opetustaulu kuuluu neljän taulun sarjaan,
joista jokaiseen tauluun kuvattu 8 erilaista ihmistä samasta maanosasta,
ihmistyyppejä.
Taulun otsikko: "HEIDERICHIN IHMISRODUT" Taulu II. Aasia
Ylärivissä kalmukki (astrakan), mongolialainen (sisä aasia), kiinalainen, japanilainen
Alarivissä samojedi, siamilainen, jaavalainen, negrito (filippinit)

kustantaja Akateeminen kirjakauppa

Taulu on ollut käytössä Museomäen koulussa ja Turun lyseossa.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelma,
Inventaarionumero TMM21298:27,
Finna

 

Opetustaulu (maantieto) Afrikkalaisia

Tämä opetustaulu kuuluu neljän taulun sarjaan, 
joista jokaiseen on kuvattu 8 erilaista ihmistä samasta maanosasta,
ihmistyyppejä.

Taulun otsikko on "HEIDERICHIN IHMISRODUT" Taulu III. Afrika.
Ylärivissä kabyyli, nuubialainen, gallalainen, niam-niam
Alarivissä guinean neekeri, zulukaffer, hottentotti, buschmani

Pahvilevylle liimattu monivärinen painopaperi.
Taulun yläreunassa kaksi metallirenkailla vahvistettua reikää.
Kustantaja Akateeminen kirjakauppa

Taulu on ollut käytössä Museomäen koulussa ja Turun lyseossa.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelma,
Inventaarionumero TMM21298:28,
Finna

 

Opetustaulu (maantieto) Ahvenanmaan sisäsaaristoa

Ahvenanmaan sisäsaaristo
Maantieteellisiä kuvia no. 15.
Valmistusvuosi 1926

CC BY-ND 4.0 Salon historiallisen museon, Meritalon museon kokoelmat
Inventaarionumero MER103:
Finna

 

Opetustaulu (maantieto) Alankomaat

Maalaismaisema Alankomaissa.
Paimen lampaiden kanssa, lehmiä, vuohia.
Nainen ripustaa pyykkejä kuivumaan, tyttö ja poika lennättävät leijaa.
Takana kaksi tuulimyllyä ja joki, jossa purjevene.

Pahvilevylle liimattu monivärinen painopaperi.
Taulun reunat päällystetty sinisellä paperilla.
Taulun yläreunassa kaksi metallirenkailla vahvistettua reikää.

Taulu on ollut käytössä Åbo Svenska Samskolanissa.       

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM18168:567,
Finna

 

Opetustaulu (maantieto) Alkuasukaskylä

Opetustaulu, jossa alkuasukaskylä, saksalainen sotilastukikohta ja vuoria

Monivärilitografia, jonka yläreunassa kaksi metallirenkailla vahvistettu reikää, jossa ripustusnaru.
Reunat pyöristetty, reunat päällystetty vaaleanvihreällä paperilla.
Taulun teksti: "AUS DEUTSCH OSTAFRIKA."

Valmistaja Leipziger Schulbildervarlag von F. E. Wachsmuth, Leipzig.

Taulu on ollut käytössä Museonmäen koulussa ja Turun lyseon lukiossa.
Taulun kääntöpuolella on leima "TURUN SUOMALAINEN REAALILYSEO".

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelma, Inventaarionumero TMM21298:13, Finna

 

Opetustaulu (maantieto) Amerikkalaisia, australialaisia, polynesialaisia

Tämä opetustaulu kuuluu neljän taulun sarjaan,
joista jokaiseen on kuvattu 8 erilaista ihmistä samasta maanosasta,
ihmistyyppejä.

Taulun otsikko on "HEIDERICHIN IHMISRODUT" Taulu IV. Amerikka Australia ja Polynesia.
Ylärivissä eskimolainen (labrador), intiaani (Pohjois-Amerikka),
intiaani (Etelä-Amerikka), tulimaalainen (Etelä-Amerikka)
Alarivissä australialainen, maori (Uusi-Seelanti,
papualainen (Uusi Guinea), fidschisaarelainen

Pahvilevylle liimattu monivärinen painopaperi.
Taulun yläreunassa kaksi metallirenkailla vahvistettua reikää.
Taulun yläreunaan on liimattu valkoinen paperi, jossa teksti: " F 42"

Kustantaja Akateeminen kirjakauppa

Taulu on ollut käytössä Museomäen koulussa ja Turun lyseossa.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelma,
Inventaarionumero TMM21298:29,
Finna

Opetustaulu (maantieto) Eurooppalaisia

Opetustaulu, joka kuuluu neljän taulun sarjaan:
Eurooppalaisia ihmistyyppejä.
Jokaisessa taulussa kahdeksan ihmisen kuvaa.
Taulun teksti: "HÖLZELS EUROPÄISCHE VÖLKERTYPEN.
Zusammengestellt von Regierungsrat F. HEGER, gemalt von FRIEDR. BECK." Tafel IV. 25.
LAPPE 26. FINNE 27. MAGYARE 28. RUMÄNE 29. ALBANER 30. GRIECHE 31. JUDE 32. ZIGEUNER

Pahvilevylle liimattu monivärinen painopaperi.
Taulun yläreunassa kaksi metallirenkailla vahvistettua reikää.

Takapuolella leima: "Turun suomalainen lyseo". 

Painaja Hölzels Verlag,

Taulu on ollut käytössä Museomäen koulussa ja Turun lyseossa

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelma,
Inventaarionumero TMM21298:33​,
Finna

 

Opetustaulu (maantieto) Eurooppalaisia

Opetustaulu neljän taulun sarjasta
Eurooppalaisia ihmistyyppejä.
Jokaisessa taulussa kahdeksan ihmisen kuvaa.
Taulun teksti: "HÖLZELS EUROPÄISCHE VÖLKERTYPEN.
Zusammengestellt von Regierungsrat F. HEGER,
gemalt von FRIEDR. BECK." Tafel II.
9. IRE 10. SCHOTTE 11.ENGLÄNDER 12. SCHWEDE 13. HOLLÄNDER 14. NORD-DEUTSCHER (BRAUNSCHWEIG)
15. SÜD-DEUTSCHER I (NIEDERBAIERN) 16. SÜD-DEUTSCHER II (TIROLER,MERAN)

Pahvilevylle liimattu monivärinen painopaperi.
Taulun yläreunassa kaksi metallirenkailla vahvistettua reikää.

Takapuolella leima: "Turun suomalainen lyseo".

Painaja Hölzels Verlag

Taulu on ollut käytössä Museomäen koulussa ja Turun lyseossa

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelma,
Inventaarionumero TMM21298:31,
Finna

 

Opetustaulu (maantieto) Eurooppalaisia

Opetustaulu neljän taulun sarjasta, joka kuvaa eurooppalaisia ihmistyyppejä.
Jokaisessa taulussa kahdeksan ihmisen kuvaa.
Taulun teksti: "HÖLZELS EUROPÄISCHE VÖLKERTYPEN.
Zusammengestellt von Regierungsrat F. HEGER, gemalt von FRIEDR. BECK." Tafel III.
17. TSCHECHE 18. SLOWAKE 19. POLE 20. KLEINRUSSE (RUTHENE)
21. WEISSRUSSE 22. GROSSRUSSE 23. MONTENEGRINER 24. BULGARE

Pahvilevylle liimattu monivärinen painopaperi.
Taulun yläreunassa kaksi metallirenkailla vahvistettua reikää.

Painaja Hölzels Verlag

Taulu on ollut käytössä Museomäen koulussa ja Turun suomalaisessa lyseossa.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelma,
Inventaarionumero Kokoelma TMM21298:32,
Finna

 

Opetustaulu (maantieto) Eurooppalaisia

Neljän taulun sarja, joka kuvaa eurooppalaisia ihmistyyppejä.
Jokaisessa taulussa kahdeksan ihmisen kuvaa.

Taulun teksti: "Hölzels europäische völkertypen.
Zusammengestellt von regierungsrat f. heger, gemalt von friedr. beck." tafel i.
1. baske 2. portugiese 3. spanier 4. franzose i (süd-frankreich) 5. fanzose ii (zentral-frankreich)
6. franzose iii (nord-frankreich) 7. süd-italiener 8. nord italiener

Pahvilevylle liimattu monivärinen painopaperi.
Taulun yläreunassa kaksi metallirenkailla vahvistettua reikää.

Painaja Hölzels Verlag

Taulu on ollut käytössä Museomäen koulussa ja Turun suomenkielisessä lyseossa

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelma,
Inventaarionumero TMM21298:30,
Finna

 

Opetustaulu (maantieto) Kairolaisella kadulla

Taulu on ollut käytössä Pajulan koulussa, Salossa.

Ad. Lehmann's geogr. Charakterbilder.
Valmistaja Schulbilderverlag von F.E. Wachsmuth, Leipzig

CC BY-ND 4.0 Salon historiallinen museon Meritalon museon kokoelma,
Inventaarionumero MER1676:
Finna

 

Opetustaulu (maantieto) Suomen maakunnat

Vaalealle, punareunaiselle pahville liimattu paperiarkki,
jossa 10 käsin piirrettyä ja väritettyä vaakunaa:
Suomen Suuriruhtinaskunnan vaakuna ja maakuntien vaakunat.
Toteutettu yksityiskohtaisesti piirtäen.
Värjäämiseen on käytetty myös hopea- ja kultaväriä.

Ylhäältä vasemmalta alkaen: Varsinais-Suomi, Uusimaa, Suomen Suuriruhtinaskunta,
Pohjanmaa, Häme, Karjala, Ahvenanmaa, Savo, Satakunta ja Lappi.
Suomen itsenäistymisen huumassa on joku sutannut lyijykynällä tekstin
"Suuriruhtinaskunta" ja kirjoittanut alle karkein kirjaimin "TASAVALTA".
Lisäksi suttaaja on ajatellut, että tasavalta ei tarvitse kruunua vaakunassaan
ja vetänyt tämän ylle ruksit.

Pahvissa on ylhäällä metallivahvisteiset reiät.

Suomalaiselle reaalilyseolle piirsi ja lahjoitti V:n luokan oppilas A.V. Leppänen 1913.

Taulu on ollut käytössä Museomäen koulussa Turussa

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM21298:44,
Finna

 

Opetustaulu (maantieto) Uudenmaan saaristoa

Taulun teksti: "UUDENMAAN SAARISTOSTA. (FRÅN NYLANDSKA SKÄRGÅRDEN)
Taulun alareunassa teksti: "MAANTIETEELLISIÄ KUVIA, GEOGRAFISKA BILDER No 6."

Tukevalle pahvilevylle liimattu monivärinen painopaperi.
Taulun yläreunassa kaksi metallirenkailla vahvistettua reikää.
Taulussa kuva rannasta, jossa puisia veneitä, kalastajia ja verkkoja.
Taustalla meri ja iso purjevene.

Piirtänyt V. Ylinen v. 1915
Kustantaja Valistus Oy
Painaja Oy Tilgmann Ab

Käytetty kouluopetuksessa Karinaisten Kyrössä olleessa koulussa

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM21401:1,
Finna

 

Opetustaulu (terveysoppi) Hengityselimistö

Kartongin päälle liimattu väripainos,
jonka aiheena on Kaaviomainen kuva terveen ihmisen hengityselimistöstä.
Tuberkulositauluja II. Kääntöpuolella selostus kaaviokuvasta.

Painaja Lauri Taipale, Öflund & Otavan Kivipaino, 1920 - 1929

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM23437:394,
Finna

 

Opetustaulu Ihmisen elimet Opetustaulu (terveysoppi) Ihmisen elimet

Pahvisia opetustauluja oli kouluissa käytössä vielä 1970-luvulla.

Kulttuuriperintökasvatuksen seuran Kansakoulun kuvataulut -opas

Pahvilevylle liimattu monivärinen painopaperi.
Taulun yläreunassa kaksi reikää.
Taulun aiheena ihmisen sisäelimet.
Ihmisen vartalo kuvattuna väliltä lantio - kaula.
Elimet on numeroitu.
Sivussa kaksi suurennosta. Taulussa numero III.

Alareunassa signeeraus: "Dr. EHoelemann 1908"

Taulu on ollut käytössä Åbo Svenska Samskolanissa

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM18168:494,
Finna

 

Opetustaulu (terveysoppi) Ihmisen sydän

Ruotsinkielinen raittiusopetustaulu (yht. 4 kpl, sarja II)
Taulu 3 aiheena sydän.

"Åskådningstavlor för nykterhetsundervisning.
Serie II. Anatomiska tavlor enligt Professor Curt Wallis."

Taulu on ollut käytössä Åbo Svenska Samskolanissa

Alareunassa teksti: "Nykterhetens Vänners åskådningstavlor. Serie II, 1."

Valmistaja Oy Tilgmann Ab

Tukevalle pahvilevylle liimattu monivärinen painopaperi.
Reunat on päällystetty ruskealla paperilla.
Yläreunassa kaksi metallirenkailla vahvistettua reikää.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen esinekokoelma
Inventaarionumero TMM18168:499,
Finna

 

Opetustaulu (terveysoppi) Ihmisen terve sydän

 

Kartongin päälle liimattu väripainos,
joka on tehty vesivärein aiheena terve sydän.
Piirtäjän nimeä ei mainita.

Valmistettu 1918 Leipzigissa.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM23437:410,
Finna

 

Opetustaulu (uskonto) Jeesus ristillä

Kertomus Jeesus ristillä on Raamatussa Luukkaan evankeliumissa 23:32-43.

”Jeesuksen kanssa teloitettavaksi vietiin kaksi muuta miestä, kaksi rikollista.
Kun tultiin paikkaan, jota kutsutaan Pääkalloksi, he ristiinnaulitsivat Jeesuksen ja rikolliset,
toisen hänen oikealle puolelleen, toisen vasemmalle.
Mutta Jeesus sanoi:
- Isä, anna heille anteeksi. He eivät tiedä, mitä tekevät.
Sotilaat jakoivat keskenään Jeesuksen vaatteet heittämällä niistä arpaa.
Kansa seisoi katselemassa. Hallitusmiehiäkin oli siellä ivailemassa Jeesusta.
He sanoivat:
- Muita hän kyllä on auttanut – auttakoon nyt itseään, jos hän kerran on Messias, Jumalan valittu.
Myös sotilaat pilkkasivat häntä.
He tulivat hänen luokseen, tarjosivat hänelle hapanviiniä ja sanoivat:
- Jos olet juutalaisten kuningas, niin pelasta itsesi.
Jeesuksen pään yläpuolella oli myös kirjoitus: Tämä on juutalaisten kuningas.
Toinen ristillä riippuvista pahantekijöistä herjasi hänkin Jeesusta.
Hän sanoi:
- Etkö sinä ole Messias? Pelasta nyt itsesi ja meidät!
Mutta toinen moitti häntä:
- Etkö edes sinä pelkää Jumalaa, vaikka kärsit samaa rangaistusta?
Mehän olemme ansainneet tuomiomme, meitä rangaistaan tekojemme mukaan,
mutta tämä mies ei ole tehnyt mitään pahaa.
Ja hän sanoi:
- Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi.
Jeesus vastasi:
- Totisesti: jo tänään olet minun kanssani paratiisissa.»

 

Taulu on ollut käytössä Turun Kansakouluissa

Kangasreunaiselle pahville kiinnitetty paperi, jossa litografia "Jeesus ristillä".
Am Kreuze.

Pahvissa ylhäällä reiät (metallisilla läpivienneillä),
joitten läpi pujotettu sinivalkoinen naru.

Painajan signeeraus H Hofmann, Leipziger Schulbildverlag von F. E. Wachsmuth, Leipzig.
Sarjanumero 26.

Biblische Anschauunsbilder, nach Gemälden von Professor H. Hofmann,
herausgegeben von Jul. Lohmeyer.

Valmistettu Leipzigissa 1896 jälkeen, noin 1900

Kaiverrus Julius Lohmeyer, valmistaja Heinrich Hoffmann,
Leipziger Schulbildervarlag von F. E. Wachsmuth, valmistaja

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM17609:702,
Finna

 

Opetustaulu (uskonto) Jeesus-lapsi temppelissä

Jeesus kaksitoistavuotiaana temppelissä
Tämä kertomus on Raamatussa Luukkaan evankeliumin 2:41-52

"Jeesuksen vanhemmat menivät joka vuosi Jerusalemiin pääsiäisjuhlille.
Kun Jeesus oli tullut kahdentoista vuoden ikään,
he taas juhlan aikaan matkasivat sinne, niin kuin tapa oli.

Juhlapäivien päätyttyä he lähtivät paluumatkalle,
mutta poika jäi vanhempien huomaamatta Jerusalemiin.

Nämä luulivat hänen olevan matkaseurueessa ja kulkivat päivän matkan,
ennen kuin alkoivat haeskella häntä sukulaisten ja tuttavien joukosta.

Kun he eivät löytäneet häntä, he palasivat Jerusalemiin jatkaen etsintäänsä.

Kolmen päivän kuluttua he löysivät hänet temppelistä.
Hän istui opettajien keskellä, kuunteli heitä ja teki heille kysymyksiä. 

Kaikki, jotka kuulivat mitä hän puhui,
ihmettelivät hänen ymmärrystään ja hänen antamiaan vastauksia.

Hänet nähdessään vanhemmat hämmästyivät kovasti, ja hänen äitinsä sanoi:
- Poikani, miksi teit meille tämän? Isäsi ja minä olemme etsineet sinua,
ja me olimme jo huolissamme.

Jeesus vastasi heille: 
- Mitä te minua etsitte? Ettekö tienneet, että minun tulee olla Isäni luona?
Mutta he eivät ymmärtäneet, mitä hän tällä tarkoitti.
Jeesus lähti kotimatkalle heidän kanssaan, tuli Nasaretiin ja oli heille kuuliainen.
Kaiken, mitä oli tapahtunut, hänen äitinsä kätki sydämeensä. 

Jeesukselle karttui ikää ja viisautta; Jumalan ja ihmisten suosio seurasi häntä."

 

Taulu on ollut käytössä Turun kansakouluissa. 

Kangasreunaiselle pahville kiinnitetty paperi,
jossa litografia "Jeesuslapsi temppelissä".
Jesus im Tempel
Pahvissa ylhäällä reiät (metallisilla läpivienneillä),
joitten läpi pujotettu sinivalkoinen naru.

Leipziger Schulbildverlag von F. E. Wachsmuth, Leipzig.
Biblische Anschauunsbilder, nach Gemälden von A. H. Schramm,
herausgegeben von Jul. Lohmeyer.
sarjanumero 17.

Kaivertanut Julius Lohmeyer, Leipziger Schulbildervarlag von F. E. Wachsmuth,
valmistaja Alois Hans Schramm
Painettu Leipzigissä noin 1900

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM17609:694,
Finna

 

Opetustaulu (uskonto) Kristuksen hautaaminen

Kertomus Jeesuksen hautaaminen on Raamatussa Luukkaan evankeliumin 23:50-56

”Muuan neuvoston jäsen, Joosef, joka oli kotoisin juutalaisesta Arimatian kaupungista,
ei ollut yhtynyt neuvoston päätökseen eikä osallistunut sen toimiin.
Hän oli hyvä ja hurskas mies ja odotti Jumalan valtakuntaa.
Joosef meni Pilatuksen puheille ja pyysi Jeesuksen ruumista.
Hän otti sen ristiltä, kääri pellavavaatteeseen ja pani kallioon hakattuun hautaan,
johon ei vielä ollut haudattu ketään.
Oli valmistuspäivä, sapatti oli juuri alkamassa.

Naiset, jotka olivat Jeesuksen kanssa tulleet Galileasta,
lähtivät Joosefin mukaan.
He näkivät, kuinka Jeesuksen ruumis pantiin hautaan.

Palattuaan kaupunkiin he hankkivat tuoksuvia öljyjä ja voiteita,
mutta sapatin he viettivät levossa lain käskyn mukaan."

 

Taulu on ollut käytössä Turun Kansakouluissa.

Kangasreunaiselle pahville kiinnitetty paperi,
jossa litografia "Kristuksen hautaaminen".
Dir Grablegung

Pahvissa ylhäällä reiät (metallisilla läpivienneillä),
joitten läpi pujotettu sinivalkoinen naru.
Painajan signeeraus H Hofmann,
Leipziger Schulbildverlag von F. E. Wachsmuth, Leipzig
Biblische Anschauunsbilder, nach Gemälden von Professor H. Hofmann,
herausgegeben von Jul. Lohmeyer.
Sarjanumero 27.

Kaivertaja Julius Lohmeyer, valmistaja Heinrich Hoffmann,
Leipziger Schulbildervarlag von F. E. Wachsmuth

Valmistettu Leipzigissa noin 1900

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM17609:703,
Finna

 

Opetustaulu (uskonto) Pakomatka Egyptiin

Pako Egyptiin on kerrottu Matteuksen evankeliumissa 2:13-15
"Tietäjien lähdettyä Herran enkeli ilmestyi unessa Joosefille ja sanoi:
- Nouse, ota lapsi ja hänen äitinsä mukaasi ja pakene Egyptiin.
Pysy siellä, kunnes käsken sinun palata.
Herodes aikoo etsiä lapsen käsiinsä ja surmata hänet.
Joosef heräsi unestaan, otti heti yöllä mukaansa lapsen ja hänen äitinsä
ja lähti kulkemaan kohti Egyptiä.
Siellä hän pysytteli Herodeksen kuolemaan asti. Näin kävi toteen,
mitä Herra oli profeetan suulla ilmoittanut:
- Egyptistä minä kutsuin poikani."

1940-luvulla kansakoulun ensimmäisen luokan oppiaineet olivat
uskonto, ympäristöoppi ja askartelu, lukeminen ja kirjalliset harjoitukset,
laskento ja mittausoppi, käsityö, voimistelu leikki ja urheilu sekä laulu.
Todistuksessa arvioitiin lisäksi käytös sekä huolellisuus ja tarkkavaisuus.

Taulu on ollut käytössä Turun Kansakouluissa

Taulu on kangasreunaiselle pahville kiinnitetty paperi,
jossa litografia "Pakomatka Egyptiin".
Die Flucht nach Ägypten.

Pahvissa ylhäällä reiät (metallisilla läpivienneillä),
joitten läpi pujotettu sininen villalanka.

Biblische Anschauunsbilder, nach Gemälden von Professor H. Hofmann,
herausgegeben von Jul. Lohmeyer.
Sarjanumero 16.

Kaivertaja Julius Lohmeyer, valmistaja Heinrich Hoffmann,
Leipziger Schulbildervarlag von F. E. Wachsmuth.
Painettu Leipzigissa noin 1900

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM17609:693,
Finna

 

Opetustaulu (uskonto) Pyhä ehtoollinen

Jeesus asettaa ehtoollisen
Kertomus on Raamatussa Luukas 22:14-23.
"Kun hetki koitti, Jeesus kävi aterialle yhdessä apostolien kanssa. 
Hän sanoi heille:
- Hartaasti olen halunnut syödä tämän pääsiäisaterian teidän kanssanne ennen kärsimystäni. 

Sillä minä sanon teille: enää en syö pääsiäisateriaa, ennen kuin se saa täyttymyksensä Jumalan valtakunnassa.
Hän otti käsiinsä maljan, kiitti Jumalaa ja sanoi
- Ottakaa tämä ja jakakaa keskenänne. 

Minä sanon teille: tästedes en maista viiniköynnöksen antia, ennen kuin Jumalan valtakunta on tullut.
Sitten hän otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen
- Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne.
Tehkää tämä minun muistokseni.


Aterian jälkeen hän samalla tavoin otti maljan ja sanoi
- Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka vuodatetaan teidän puolestanne. 

Mutta tälle samalle pöydälle ojentaa yhdessä minun kanssani
kätensä myös minun kavaltajani. 

Ihmisen Poika lähtee täältä juuri niin kuin hänen on määrä lähteä,
mutta voi sitä, josta tulee hänen kavaltajansa!

Opetuslapset alkoivat kysellä toisiltaan, kuka heistä se saattaisi olla."

Taulu on ollut käytössä Turun kansakouluissa

Kangasreunaiselle pahville kiinnitetty paperi,
jossa litografia "Pyhä ehtoollinen".
Das Heilige Abendmahl.

Pahvissa ylhäällä reiät (metallisilla läpivienneillä),
joiden läpi pujotettu sinivalkoinen naru.

Biblische Anschauunsbilder, nach Gemälden von Professor H. Hofmann,
herausgegeben von Jul. Lohmeyer.

Kaivertaja Julius Lohmeyer, valmistaja Heinrich Hoffmann,
Leipziger Schulbildervarlag von F. E. Wachsmuth
Sarjanumero 24.

Valmistus Leipzigissa noin 1900

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM17609:700,
Finna

 

Opetustaulu (uskonto) Ylösnousemuksen aamuna

Jeesuksen ylösnousemuksesta kerrotaan Raamatussa
Markuksen evankeliumin 16 luvussa

”Kun sapatti oli ohi, Magdalan Maria, Jaakobin äiti Maria
ja Salome ostivat tuoksuöljyä
mennäkseen voitelemaan Jeesuksen.
Sapatin jälkeisenä päivänä ani varhain,
kohta auringon noustua he lähtivät haudalle.
Matkalla he puhuivat keskenään:
- Kuka auttaisi meitä ja vierittäisi kiven hautakammion ovelta?
Mutta tultuaan paikalle he huomasivat, että kivi oli vieritetty pois;
se oli hyvin suuri kivi.

Sisälle hautaan mentyään he näkivät
oikealla puolella istumassa nuorukaisen,
jolla oli yllään valkoiset vaatteet. He säikähtivät.
Mutta nuorukainen sanoi:
- Älkää pelästykö. Te etsitte Jeesus Nasaretilaista,
joka oli ristiinnaulittu.
Hän on noussut kuolleista, ei hän ole täällä.
Tuossa on paikka, johon hänet pantiin.
Menkää nyt sanomaan hänen opetuslapsilleen, myös Pietarille:
Hän menee teidän edellänne Galileaan.
Siellä te näette hänet, niin kuin hän itse teille sanoi.

Ulos tultuaan naiset pakenivat haudalta järkytyksestä vapisten.
He eivät kertoneet kenellekään mitään, sillä he pelkäsivät.

Jeesus ilmestyy lähimmilleen

Kun Jeesus oli varhain sapatin jälkeisenä päivänä noussut kuolleista,
hän ilmestyi ensiksi Magdalan Marialle,
josta hän oli ajanut ulos seitsemän pahaa henkeä.
Maria lähti sieltä ja vei sanan Jeesuksen seuralaisille,
jotka itkivät murheissaan.
He eivät kuitenkaan uskoneet, kun kuulivat, että Jeesus eli
ja että Maria oli nähnyt hänet.”

Taulu on ollut käytössä Turun kansakoulussa.

Kangasreunaiselle pahville kiinnitetty paperi,
jossa litografia "Ylösnousemuksen aamuna".
Am Aufterstehungsmorgen
Pahvissa ylhäällä reiät (metallisilla läpivienneillä),
joitten läpi pujotettu sinivalkoinen naru.

Painatus H Hofmann, Leipziger Schulbildverlag von F. E. Wachsmuth, Leipzig.
Biblische Anschauunsbilder, nach Gemälden von Professor H. Hofmann,
herausgegeben von Jul. Lohmeyer.
Sarjanumero 28.

Kaiverrus Heinrich Hoffmann, valmistaja Julius Lohmeyer,
Leipziger Schulbildervarlag von F. E. Wachsmuth
Painettu Leipzigissä noin 1900

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM17609:704,
Finna

 

Opetustaulu (ympäristöoppi) Syksyn sato Opetustaulu (ympäristöoppi) Syksyn sato

Ympäristöoppi on oppiaine, joka sisältää biologiaa,
maantietoa, fysiikkaa, kemiaa ja terveystietoa.

Monivärilitografia painettu tukevalle paperille,
jonka alareuna on kiinnitetty pyöreään lakattuun puutankoon ja yläreuna puulistaan.
Kuvan aiheena syksy. Satoa korjataan pelloilta ja puista.

Teksti alareunassa: "P.A. Nordstedt & Söners Förlag, Gen. Stab. Lit. Anst."

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM17609:627, Finna

 

Opetustaulu 1. Tajuttoman makuuasennot

Kuvataulusarjan "Ensiapu tapaturmissa"

Taulu n:o 1. Kaksi erilaista tajuttoman makuutusasentoa.

Sarjassa on 15 erilaista taulua, yhteensä kuvatauluja 23 kpl.

Monivärinen litografia liimalle tukevalle pahville,
joka takaa ja reunoista päällystetty vaaleanruskealla.
Taulun yläreunassa 2 metallirenkailla vahvistettu reikää.

Taulun takapuolella on leima: 
Turun kansakoulujen poika jatkoluokat.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM17609:710,
Finna

 

 

Opetustaulu 10. Haavan sitominen

Kuvataulusarjan "Ensiapu tapaturmissa"

Taulu n:o 10. Päässä ja kädessä olevan haavan sitominen.

Sarjassa on 15 erilaista taulua, yhteensä kuvatauluja 23 kpl.

Monivärinen litografia liimattu tukevalle pahville,
joka takaa ja reunoista päällystetty vaaleanruskealla.
Taulun yläreunassa 2 metallirenkailla vahvistettu reikää.

Taulun takapuolella on leima
Turun kansakoulujen poika jatkoluokat.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM17609:725,
Finna

 

Opetustaulu 11. Käden haavan sitominen

Kuvataulusarjan "Ensiapu tapaturmissa."

Taulu n:o 11. Kädessä olevan haavan sitominen.
Taulun alareunassa kolme eri asteista palovammaa kädessä.

Sarjassa on 15 erilaista taulua, yhteensä kuvatauluja 23 kpl.

Monivärinen litografia liimattu tukevalle pahville,
joka takaa ja reunoista päällystetty vaaleanruskealla.
Taulun yläreunassa 2 metallirenkailla vahvistettu reikää.

Taulun takapuolella on leima
Turun kansakoulujen poika jatkoluokat.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM17609:726,
Finna

 

Opetustaulu 12. Jalkavaivainen potilas

Kuvataulusarjan "Ensiapu tapaturmissa"
Taulu n:o 12. Jalkavaivainen potilas makuu- ja istuma-asennossa.

Sarjassa on 15 erilaista taulua, yhteensä kuvatauluja 23 kpl.

Monivärinen litografia liimattu tukevalle pahville,
joka takaa ja reunoista päällystetty vaaleanruskealla.
Taulun yläreunassa 2 metallirenkailla vahvistettu reikää.

Taulun etupuolella on leima
Turun kansakoulujen poika jatkoluokat.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM17609:727,
Finna

 

Opetustaulu 13. Verenmyrkytys kädessä

Kuvataulusarjan "Ensiapu tapaturmissa"
Taulu n:o 13. Verenmyrkytys kädessä.

Sarjassa on 15 erilaista taulua, yhteensä kuvatauluja 23 kpl.

Monivärinen litografia liimattu tukevalle pahville,
joka takaa ja reunoista päällystetty vaaleanruskealla.
Taulun yläreunassa 2 metallirenkailla vahvistettu reikää.

Taulun takapuolella on leima:
Turun kansakoulujen poika jatkoluokat.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM17609:728,
Finna

 

Opetustaulu 14. Loukkaantuneen kantaminen

Kuvataulusarjan "Ensiapu tapaturmissa."

Taulu n:o 14. Kolme eri loukkaantuneen kantotapaa.

Sarjassa on 15 erilaista taulua, yhteensä kuvatauluja 23 kpl.

Monivärinen litografia liimalle tukevalle pahville,
joka takaa ja reunoista päällystetty vaaleanruskealla.
Taulun yläreunassa 2 metallirenkailla vahvistettu reikää.

Taulun takapuolella on leima: 
Turun kansakoulujen poika jatkoluokat.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM17609:729 Finna

 

Opetustaulu 15. Loukkaantuneen kantaminen

Kuvataulusarjan "Ensiapu tapaturmissa"
Taulu n:o 15. Kaksi tapaa kantaa loukkaantunutta sekä 3 eri käsien kantoasentoa.

Sarjassa on 15 erilaista taulua, yhteensä kuvatauluja 23 kpl.

Monivärinen litografia liimattu tukevalle pahville,
joka on takaa ja reunoista päällystetty vaaleanruskealla.
Taulun yläreunassa 2 metallirenkailla vahvistettu reikää.

Taulun takapuolella on leima:
Turun kansakoulujen poika jatkoluokat.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM17609:730 Finna

 

Opetustaulu 2. Tekohengityksen vaiheet

Kuvataulusarjan "Ensiapu tapaturmissa"

Taulu n:o 2. Kaksi vaihetta tekohengityksen antamisessa.

Sarjassa on 15 erilaista taulua, yhteensä kuvatauluja 23 kpl.

Monivärinen litografia liimattu tukevalle pahville,
joka takaa ja reunoista päällystetty tummanruskealla.
Taulun yläreunassa 2 metallirenkailla vahvistettu reikää.

Taulun takapuolella on leima:
Turun kansakoulujen poika jatkoluokat.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM17609:712, Finna

 

Opetustaulu 3. Tekohengitys

Kuvataulusarjan "Ensiapu tapaturmissa"

Taulu n:o 3. Kaksi henkilöä antamassa tekohengitystä.

Sarjassa on 15 erilaista taulua, yhteensä kuvatauluja 23 kpl.

Monivärinen litografia on liimattu tukevalle pahville,
joka takaa ja reunoista päällystetty tummanruskealla.
Taulun yläreunassa 2 metallirenkailla vahvistettu reikää.

Taulun takapuolella on leima:
Turun kansakoulujen poika jatkoluokat.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM17609:713,
Finna

 

Opetustaulu 4. Verenvuodon estäminen kädestä

Kuvataulusarjan "Ensiapu tapaturmissa"

Taulu n:o 4. Verenvuodon estäminen kädestä.

Sarjassa on 15 erilaista taulua, yhteensä kuvatauluja 23 kpl.

Monivärinen litografia liimalle tukevalle pahville,
joka takaa ja reunoista päällystetty vaaleanruskealla.
Taulun yläreunassa 2 metallirenkailla vahvistettu reikää.

Taulun takapuolella on leima:
Turun kansakoulujen poika jatkoluokat.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM17609:715,
Finna

 

Opetustaulu 5. Verenvuodon estäminen jalassa

Kuvataulusarjan "Ensiapu tapaturmissa"

Taulu n:o 5. Verenvuodon estäminen jalassa.

Sarjassa 15 erilaista taulua, yhteensä kuvatauluja 23 kpl.

Monivärinen litografia liimalle tukevalle pahville,
joka takaa ja reunoista päällystetty vaaleanruskealla.
Taulun yläreunassa 2 metallirenkailla vahvistettu reikää.

Takapuolella leima: " Turun kansakoulujen poika jatkoluokat."       

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM17609:716,
Finna

 

Opetustaulu 6. Sijoiltaan mennyt raaja paikoilleen

Kuvataulusarjan "Ensiapu tapaturmissa"

Taulu n:o 6. Sijoiltaan menneen käden ja jalan paikoilleen vetäminen.

Sarjassa on 15 erilaista taulua, yhteensä kuvatauluja 23 kpl.

Monivärinen litografia liimattu tukevalle pahville,
joka takaa ja reunoista päällystetty tummanruskealla.
Taulun yläreunassa 2 metallirenkailla vahvistettu reikää.

Taulun takapuolella on leima:
Turun kansakoulujen poika jatkoluokat.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM17609:718,
Finna

 

Opetustaulu 7. Luunmurtuma kädessä

Kuvataulusarjan "Ensiapu tapaturmissa"

Taulu n:o 7. Luunmurtuma kädessä.

Sarjassa on 15 erilaista taulua, yhteensä kuvatauluja 23 kpl.

Monivärinen litografia liimattu tukevalle pahville,
joka takaa ja reunoista päällystetty tummanruskealla.
Taulun yläreunassa 2 metallirenkailla vahvistettu reikää.

Taulun takapuolella on leima
Turun kansakoulujen poika jatkoluokat.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM17609:720,
Finna

 

Opetustaulu 8. Luunmurtuma kädessä.

Kuvataulusarjan "Ensiapu tapaturmissa"

Taulu n:o 8. Luunmurtuma kädessä

Sarjassa on 15 erilaista taulua, yhteensä kuvatauluja 23 kpl.

Monivärinen litografia liimalle tukevalle pahville,
joka takaa ja reunoista päällystetty vaaleanruskealla.
Taulun yläreunassa 2 metallirenkailla vahvistettu reikää.
 

Taulun takapuolella on leima
Turun kansakoulujen poika jatkoluokat.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM17609:722,
Finna

 

Opetustaulu 9. Luunmurtuma jalassa

Kuvataulusarjan "Ensiapu tapaturmissa"

Taulu n:o 9. Luunmurtuma jalassa.

Sarjassa on 15 erilaista taulua, yhteensä kuvatauluja 23 kpl.

Monivärinen litografia liimalle tukevalle pahville,
joka takaa ja reunoista päällystetty tummanruskealla.
Taulun yläreunassa 2 metallirenkailla vahvistettu reikää.

Taulun takapuolella on leima
Turun kansakoulujen poika jatkoluokat.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM17609:724,
Finna

 

Opetustaulu Hampaiden hoito

Taulu on ollut opetustarkoituksessa käytössä sairaanhoitajien koulutuksessa.

 

Kartongin päälle liimattu väripainos, aiheena:
Hampaiden reikiintyminen.

Piirtäjän nimikirjaimet: Hu.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM23437:392,
Finna

 

Opetustaulu Hinkuystän helpottaminen

Kotitekoinen kartonkiin tussilla piirretty opetustaulu,
jonka aiheena on hinkuyskää tai laryngitistä sairastavan lapsen hoito.
Oppilastyö, jonka on valmistanut opettaja Alli Sillanpään aikana
joku hänen oppilaistaan tai ryhmätyönä tunnilla.

Valmistettu 1960-1970 lukujen vaihteessa.

Laryngiitti on kurkunpäätulehdus. Siitä tietoa Terveyskirjastossa.
Hinkuyskästä tietoa Terveyskirjastossa.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM23437:533:2,
Finna

 

Opetustaulu Härän paloittelu

Emännän tietokirja II (Werner Söderström Oy) vuodelta 1957 antaa seuraavia ohjeita:
"Jos liha on aiottu vähittäiskauppaan,
on asianmukainen ruhon paloittelu hyvin tärkeä tekijä.
Myös kotitarveteurastuksessa on edullista paloitella ruho järkiperäisesti."

"Teurastuksessa tulee teurastajan sekä itseensä että teurastusvälineisiin nähden
noudattaa mitä suurinta siisteyttä ja puhtautta.
Kädet ja välineet on varsinkin verenlaskun tapahduttua kunnollisesti puhdistettava.
Teurastamaan ryhdyttäessä on pukeuduttava puhtaaseen mekkoon.
Teurastajalla tulee niin ikään lihojen kuivaamista ja puhdistamista varten olla
puhdas pyyheliina, jota ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen."

 

Kartongin päälle liimattu kuva.
Musta-valkoinen, ruotsinkielinen teksti.
Otsikko: Hur en oxe styckas. Miten härkä paloitellaan.

Lit.Ö.Tr. Gen.Stab.Lit.Anst.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM23437:390:2,
Finna

 

Opetustaulu Kirppu

Kirput ovat 1–6 mm:n pituisia, mustia, siivettömiä kovapintaisia ulkoloisia, joilla on litteät kyljet.
Toukat ovat valkoisia, matomaisia, jalattomia ja silmättömiä.

Kirput leviävät linnunpöntöistä, rakennuksissa olevista linnunpesistä sekä oravan pesistä kotieläinten välityksellä.

Kirpun purema on punertava paukama, joka kutiaa voimakkaasti.
Sen keskellä on usein verta. Herkällä ihmisellä paukama saattaa olla jopa 4 cm.

Kirpun pistoon käytetään kortisoni- ja antihistamiinivoiteita.

Ihmisen ihosta voi kiinnostua myös kanankirppu, sorsankirppu, oravankirppu ja rotankirppu.
Varsinaista ihmiskirppua ei ole Suomessa tavattu moniin vuosiin.
Ulkomailta tuodussa eläimessä voi olla koirankirppua tai kissankirppu

Kirppujen vuoksi lintujen pesimäpöntöt on puhdistettava talvella tai aikaisin keväällä
sekä estämällä lintujen ja oravien pesintä rakennuksissa.
Pöntöt ja muut kirppujen esiintymispaikat voidaan sumuttaa niiden torjumiseksi
tarkoitukseen hyväksytyillä aerosoleilla.

Tietoa kirpuista on Hyönteismaailman sivulla.

Irwin Goodman lauloi Ryysyrannasta:
Siellä on kirppuja, luteita, täitä, seassa lapsia pellavapäitä…

Kuvan opetustaulu on kartongin päälle liimattu painokuva,
jossa on kuvattuna Ihmisen kirppu.
Valistuksen Tuholaiskuvia: ihmisen loisia.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM23437:391:2,
Finna

 

Opetustaulu Lampaan paloittelu

 

Kartongin päälle liimattu musta-valkoinen kuva.
Teksti: Hur ett får styckas. Miten lammas paloitellaan.

Lit.Ö.Tr. Gen.Stab.Lit.Anst.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM23437:390:3,
Finna

 

Opetustaulu Lude

Lude eli lutikka eli seinälude on syöpäläinen.
Se käyttää ravinnokseen verta, ihoa tai sen eritteitä.
Lude on n. 8 mm pitkä, leveä ja litteä, tavallisesti ruskea
– paitsi nälässä olleet yksilöt vaaleampia.
Hygienian parantuminen sodan jälkeen hävitti paljon luteita.
Nykyään se on usein ulkomaan tuliainen,
joka tarttuu matkaan hotellihuoneesta.

Lutikka imee verta ihmisistä, kissoista, koirista, marsuista, kaneista ja linnuista.

Puremakohta voi kutista, kirvellä, turvota ja siihen voi nousta paukamia.
Suomessa lutikka ei levitä tauteja.
Pistosten hoitoon käytetään kortisoni- ja antihistamiinivoiteita.

Lutikka majailee vuoteissa, tapetin halkeamissa, taulujen ja ryijyjen takana,
listojen raoissa ja muissa piilopaikoissa.
Sen voi huomata tummista ulosteläikistä, 
tyhjistä toukannahkoista tai munankuorista.

Tietoa luteista löytyy Hyönteismaailman sivulta.

 

Kartongin päälle liimattu painokuva, aiheena Lude.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM23437:391:3,
Finna

 

Opetustaulu Sampi

Ylen juttu: Sukelsiko sampi sukupuuttoon?

 

Harmaa pohjapahvi, jossa tummanharmaa kangasreunus.
Päälle liimattu paperi, jossa litografiakuva sammista ympäristössään.
Pahvin yläreunassa metallivahvisteiset reiät, joissa vaalea naru.

Koulutarpeiden keskusliike O. y., Helsinki
Meinholdin eläintieteellisiä kuvia. 128. Sampi.
Stör. Zooloogiska bilder. Undervisningmateriale centralen A. b., Helsingfors

Painettu Dresdenissä, painaja C.C. Meinhold & Sohne,
maahantuoja Koulutarpeiden Keskusliike Oy,

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM21298:60,
Finna

 

Opetustaulu Saukko

Kuvassa saukko rannalla kala kynsissään.

 

Tukevalle paperille liimattu monivärinen painopaperi.
Taulun yläreunassa puinen lista,
taulun sivuissa ja alareunassa valkoinen kangasnauha.

Taulu on ollut käytössä Åbo Svenska Samskolassa

CC BY-NC-ND 4.0 Turun museokeskus, Inventaarionro TMM18168:586, Finna

 

Opetustaulu Syyhypunkki

Syyhyn aiheuttaa 0,3–0,5 mm:n pituinen hämähäkkieläimiin kuuluvan syyhypunkki.
Se leviää ihmisestä toiseen läheisen kosketuksen kautta.
Oireena on kova kutina.

 

Kartongin päälle liimattu painokuva.

Verlag von Paul Parey in Berlin SW 11, Hedemannstr.28-29,
Druck von Werner & Winter, G. m. b. H., Frankfurt a. M.

Valmistaja Parey Paul, Berliini

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM23437:391:4,
Finna

 

Opetustaulu Tulirokko ja tuhkarokko

Tulirokko on bakteerin aiheuttama infektio,
joka tarttuu melko helposti pisara- tai kosketustartuntana.
Taudin itämisaika on 3–5 vuorokautta.
Tulirokkoa vastaan ei voi rokottaa,
mutta nykyään se voidaan parantaa penisilliinillä.

Ennen antibioottien keksimistä tulirokko tai sen jälkitaudit
olivat monen pikkulapsen kuolinsyy.
Jälkitauteja olivat munuaisten tai sydämen tulehdus.

Tulirokon voi sairastaa vain yhden kerran.

Kuvan opetustaulussa on kartongin päälle liimattu väripainos,
jonka aiheena on lasten tuli- ja tuhkarokko,
kuumekäyrät kummastakin.
Taulu on valmistettu Saksassa.
Otsikko: Ansteckende Kinderkrankheiten.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM23437:401:2,
Finna

 

Opetustaulu Vasikan paloittelu

Emännän tietokirja II (Werner Söderström Oy) vuodelta 1957 antaa seuraavia ohjeita.

”Marraskuu on se aika, jolloin on edullisinta panna lihaa säilöön.
Silloin on nimittäin teurastusaika maaseudulla ja liha siis halvimmillaan.
Lihan paloitteleminen ja suolaaminen on toimitettava
vasta teurastamisen jälkeisenä päivänä.
Astia, johon liha suolataan, on puhdistettava varsin huolellisesti,
haudottava katajahöyryssä ja huuhdottava,
jonka jälkeen sen pohja ja sisälaidat hierotaan karkeilla suoloilla.
Astian pohjalle ripotellaan runsaasti suoloja.
Kaikki lihapalat hierotaan hienolla suolalla,
johon on sekoitettu vähän salpietaria.
Lihapalat ladotaan astiaan riveittäin, runsaasti suolaa väliin.
Ne täytyy asettaa niin lähelle toisiaan kuin mahdollista,
niin ettei jää mitään aukkoja;
mutta ne eivät kuitenkaan saa suorastaan koskettaa toisiinsa,
vaan runsaasti suolaa on oltava välissä.
Päällimmäiseksi ripotellaan niin paljon suolaa, että lihat hyvin peittyvät,
jota paitsi päälle pannaan astian suuta hieman pienempi kansi painoineen.
Tämän kannen tulee olla rei´itetty, niin että suolavesi pääsee nousemaan sen yli.
Astia viedään viileään kellariin tai aittaan”

 

Kartongin päälle liimattu kuva.
Musta-valkoinen, ruotsinkielinen teksti.
Otsikko: Hur kalf styckas. Miten vasikka paloitellaan.

Lit.Ö.Tr. Gen.Stab.Lit.Anst.

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM23437:390:1,
Finna