Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Heiniä seipäille 3/6

Maatalousharjoittelijat nostavat heinää seipäille
Helsingin Malminkartanon pelloilla heinäkuussa 1962.
Heinänteko alkoi eteläisessä Suomessa pari viikkoa myöhässä.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Reijo Forsberg/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 4.7.1962. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r62-40966_5.tif

 

Helsinkiläisiä vedenneitoja

Kuva on otettu Hietarannassa eli Hietaniemen uimarannalla.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.

 


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N159270, Väinö Kannisto, Helsingin kaupunginmuseo 1947.

 

Juhlatanssiaiset

Kouvolassa vuonna 1955 järjestettyjen Terpsikhoren tanssikilpailujen juhlatanssiaiset olivat Helsingin kauppakorkeakoululla.

Kuvassa jiven pyörityksessä tanssipari Vaistala-Savolainen.

Kasku
- Isoäiti oli oikeassa sanoessaan, ettei minun pitäisi käydä yökerhossa,
   koska siellä saattaisi nähdä sellaista, mitä minun ei pitäisi nähdä.
- No, mitä sinä näit siellä?
- Isoäidin.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva  cc   Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 7.11. 1955.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r55-4235_1-2.tif

 

Kaksi maisteria

Uimamaisterivihkiäiset Mustikkamaan uimarannalla.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.

 


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N102222, Kannisto Väinö, Helsingin kaupunginmuseo 1939.

 

Lukiolainen kesätöissä tukinuitossa

Rauha Karjalainen erottelemassa tukkeja Sotkamossa, Kainuussa.

Alkuperäinen kuvateksti:
" 'Tyttö pöntössä'.
Lukiolainen Rauha Karjalainen on sitä mieltä,
että kynän vaihtaminen keksiin opettaa nuoren ihmisen arvostamaan tukkityöläisten työtä
- ja samalla se kehittää fyysistä kuntoa."

Kuluttaja 28-29/1959, s. 11

 

Nainen rannalla

Kuva on otettu Hietaniemen uimarannalla.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.

 

Kuva CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N150908, Väinö Kannisto, Helsingin kaupunginmuseo, 1944.

 

Naisvoimistelua 1956

Naisten voimisteluesitys renkailla Suurkisojen avajaisissa Helsingin Stadionilla.

Sananlasku
Joka ei nuorena juokse, se vanhanakin konttaa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva  cc   Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 28.6.1956.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-6138_7-2.tif

 

Omenasatoa korjaamassa

Nuori nainen kerää syksyn omenasatoa Malmin kartanossa Helsingissä lämpimänä alkusyksyn päivänä 1956.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Painonnostoa Hietarannassa

Kuntoilua Hietaniemen uimarannalla uinnin lomassa.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.

 


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N150829, Väinö Kannisto, Helsingin kaupunginmuseo, 1944.

 

Penkinpainajaiset 1956

Vuonna 1956 noin 5000 abiturienttia
212 yliopistoon johtavasta oppikoulusta
oli viettämässä penkinpainajaisia ympäri Suomea.
Ressulaisten penkinpainajaisriemua Helsingin keskustassa.

Aforismi
Älä anna sen, mitä et osaa tehdä,            
häiritä sitä, mitä osaat tehdä.
               - John Wooden

 

Sitaatti
On hauskaa, kun nuoret napisee:
uus helkkää, vanha rapisee.
 - Johann Wolfgang von Goethe (1749 - 1832)

 

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 17.12.1956.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-5004_2-2.tif

 

Perunanistutusta

Perunanistutusta Nikkilän mallitilalla Sipoossa toukokuussa 1945.

Sananlasku
- Ahkeruus kovankin onnen voittaa.
- Eihän nämä perunat maistu hongalta eikä haavalta.
- Mitä pöljempi isäntä, sitä isommat perunat.
- Lesken lempi on kuin lämmitetty perunasoppa.
- Peruna on puoli leipää.
- Mikkelistä akat tupiin, perunat kellariin.
- Anna maalle, kyllä maa antaa takaisin

Sanontoja
- Jokin asia on "kuuma peruna".
- Kukkiihan se perunakin.
- Ei keitetty peruna idä.
 

Perunan viljelyä on ohjeistettu näin:
Alakuulla alas, yläkuulla ylös.
Alakuulla istutetaan, että kasvu lähtee alas mukuloihin, eikä tee vartta.
Alakuulla istutetun perunan siemenperuna mätänee paremmin pois
ja tulee enemmän uusia perunoita.
Yläkuulla nostettu peruna säilyy paremmin.

Tällaisiin ohjeisiin liittyy tuttu sanonta "odottaa kuin kuuta nousevaa”.
Vanha kansa nimittäin tiesi,
ettei tiettyjä töitä kannata tehdä laskevan kuun aikaan,
koska silloin tulos on paljon huonompi.
Kun kuu on nouseva, niin kasvuvoima luonnossa nousee ylös.
Samaan perinnetietoon nojaa ohje:
Syyskuussa yläkuussa kannattaa lähteä sienimetsään.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Sipoo 7.5.1945. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_45-550_2.tiff

 

Postikortti: Rakkaus

                         Tampere 1.3.1929

Helena hyvä!

Kerron Sinulle salaisuuden.
Mutta ensin saat luvata,
että et kerro sitä muille.
Lupaathan?

Minä taidan olla rakastunut,
oikein kunnolla ja perusteellisesti.
Jos en nyt ole löytänyt
sitä oikeaa, elämäni miestä,
en tiedä, kuka toinen se voisi olla?
Uskotko minua?

Miehen nimi on Niilo.
Tulemme ensi lauantaina
teidän luoksenne maalle.

Voi hyvin siihen asti.

Terveisin
Mari

Keskustelunaiheita
Millainen oli ensimmäinen ihastuksesi?
Miten sinä itse rakastuit?
Kerro miltä tuntui olla rakastunut?
Kerroitko rakkaudestasi kennelläkään toiselle?
Minkä ikäisenä ennen sai aloittaa seurustelun?
Minkä ikäisenä sinä aloitit seurustelun?
Miten vanhemmat valvoivat nuorien menemistä?
Missä nuoret tapasivat toisiaan?
Missä seurustelevat parit tapasivat toisiaan?
Milloin poika sai halata, milloin suudella tyttöä?

Oletko tällä hetkellä ihastunut tai rakastunut?

 

Minä rakastin metsää ja maailmaa,
nyt rakastan häntä mä vain,
hän on minun metsäni, maailmain,
hän on minun ainoain.

Minä rakastin yötä ja päivää myös,
nyt rakastan häntä ma vain,
hän, hämärän impeni ihmeellinen,
niin vieno, mut väistyvä ain.

Minä rakastin muita ja itseäin,
nyt rakastan häntä mä vain,
hän on mulle minä, hän on mulle muu,
hän on minun armahain.

                - Eino Leino

Sitaatti
Aika on liian hidas niille, jotka odottavat, liian nopea niille, jotka pelkäävät, liian pitkä niille,
jotka surevat ja liian lyhyt niille, jotka iloitsevat. Mutta niille, jotka rakastavat, aika on ikuinen.
 — Henry van Dyke

Suudelma on Lönnrotin keksimä sana.

Postikortin teksti ja kysymykset kirjasta Rajala, Pertti (1990):
Kirjeet kertovat - selkokirja muisteluryhmille. VTKL.

 

Rantaelämää

Aurinkoisen kesäpäivä viettoa Sompasaaren rannalla.
Mies voimistelee rekkitangolla.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N93255, Helsingin kaupunginmuseo, 1950-luku.

 

Ritvalan neitoja kulkueessa

Helluntain Helkajuhlissa Sääksmäen pitäjän Ritvalan kylän neidot kulkevat
kansallispuvut päällä reitin Helkavuorelle laulaen helkavirsiä.
Nykyään Ritvalan kylä on osa Valkeakosken kaupunkia.

Tapa on Suomen vanhin perinnejuhla.
Sen arvellaan alkaneen jo 1100-1200-luvulla.

Kuvassa keksimmäisellä tytöllä on Sääksmäen kansallispuku.
Se on sama kuin Paula-tytön työasu.

Vuodesta 1910 alkaen Helkajuhlan järjestämisestä on vastannut Ritvalan Nuorisoseura.
Nuorisoseura lainaa kansallispukuja niille,
joilla ei ole omaa.
Tavalla tai toisella koko kylä on tapahtumassa mukana.
Perinteen opettaminen kuuluu myös kyläkoulun opetussuunnitelmaan.
Kansantansseja, helkavirsiä ja muuta ohjelmaa harjoitellaan
musiikin, liikunnan ja äidinkielen tunneilla
Se on osa opetussuunnitelman kohtaa kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys.
 

Vanha suomalainen tyttöjen laulu

Kasvoi Suomen rannalla se ympyriäinen nauris.
Tämä likka on lihava ja punaposki, kaunis.

Minä olen nätti tyttö, nätin pojan kukka.
Eipä minussa mennytkänä mamman vaivat hukkaan.

Nätti likka liian nuori olen minä aina.
Kulta käypi katsomassa joka sunnuntaina.

Jos oisiki nyt lauantai ja huomenna oisi pyhä,
ja kulta tulis kirkkohon, se oisi vallan hyvä.

Minä itse ihana, minun kultani kaunis.
Kunpa äiti luvan antais, pari oisi valmis.

Pieni lintu siivillänsä hoitaa poikiansa.
Niin mun oisi ollakseni oman kullan kanssa.

Enpä erii kullastani, enpä perhanaksi.
Ennen meri mustaksi muuttuu, kivet kirjavaksi.

 

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Sompasaaren laiturilla

Elannon henkilökunnan lasten kesäsiirtola Sompasaaressa.
Nuoria rannalla ottamassa aurinkoa laiturilla istuen.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.

 


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N94022, Helsingin kaupunginmuseo, 1950 –luku.

 

Sotilas suksilla

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Tanssikurssilla
Nuoret tanssivat lipsiä koululaisten joululoma-ajan tanssikurssilla Ostrobotnialla tammikuussa 1960.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 3.1.1960. Kuvan tunnus museon kokoelmissa:  d2004_17_r1_r60-19848B_1.tif

 

Tavaratalossa jouluostoksilla 1956

Nuorisoa levyosastolla Elannon tavaratalon joulumarkkinoilla
Helsingissä vuonna 1956.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_9300A

 

Tsuppari limonadilla

 

Nuori Jorma Pusa toimi 1950-luvulla tsupparina eli lähettinä
ja poikkesi juomassa limonadia Hietalahden rannan kioskilla.
 
Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 83.

 

CC BY 4.0 Valokuvaaja Aarne Lehto, 1950-luku / Helsingin kaupunginmuseo, inventaarionumero N253529

 

Uimarannalla

Kesäpäivän viettoa Hietalahden uimarannalla Helsingissä heinäkuussa 1960.

Helsinki 16.7.1960.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-21929_4.tif  http://kuviakaikille.valokuvataiteenmuseo.fi/