Kuvalista | Vahvike

Tulosta sivu

	Alennusmyynnissä leninkejä Kuva tammikuun alennusmyynneistä vuodelta 1961. Leninkien hihat on vedetty langoilla koholle ja vyötäröt kiristetty. Sananlaskuja - Makuasioista ei voi kiistellä. - Makuasioista ei voi kuin kiistellä. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 13.1 1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-23925_5.tif
	Alli ja Juho Kusti Paasikivi Tasavallan seitsemäs presidentti J.K. Paasikivi (1870-1956) ja rouva Alli Paasikivi tutustuvat Ateneumissa avattuun Albert Edelfeltin satavuotisnäyttelyyn. Oppaina tohtori Aune Lindström (toinen oik.) ja rehtori Aarne Heinonen (oik.). Paasikiven presidenttikausi oli 1946–1956. Helsinki 1.10.1954. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r54-2446_1.tif
	Ansa Ikonen Kansallisteatterin näyttelijä, kotimaisen elokuvan sankaritar Ansa Ikonen valmistautui 25-vuotistaiteilijajuhlaansa tarjoamalla kahvia lehdistölle (Helsinki 11.11.1960). Ikonen näytteli Kansallisteatterissa 44 vuotta. Ansa Ikonen (1913-1989) esiintyi yli 30 elokuvassa, mm. Vaimoke, Kulkurin valssi, Rakas lurjus, Kaikki rakastavat, Vaivaisukon morsian. Hän oli naimisissa näyttelijä Jalmari Rinteen (1893–1985) kanssa. Sekä heidän yhteisistä lapsistaan Katriinasta ja Marjatasta että Rinteen ensimmäisen avioliiton lapsista Tommista, Tiinasta ja Tanelista tuli kaikista näyttelijöitä. Sananlaskuja Kylmä kahvi kaunistaa. ...muttei sekään ihmeitä tee. ...mutta maha ei kestä niin paljoa kuin naama vaatisi. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-23214_1.tif
	Auringonottoa meren rannalla Naiset ottamassa aurinkoa kalliolla meren rannalla. Oikealla Jutta Zilliacus, vasemmalla valokuvaajan vaimo Gisela von Bonin. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N210749, Volker von Bonin, Helsingin kaupunginmuseo, 1952.
	Eduskunnan puhelinkeskus vuonna 1961 Syysistuntokauden alkaessa eduskunnan puhelinkeskus oli taas kiireisenä, kun vilkasliikkeisiä kansanedustajia piti etsiä eri puolilta taloa. Puhelinkeskuksen hoitaja Hymy Haapalainen työssään syyskuussa 1961. Lankapuhelinverkon viimeiset käsivälitteiset keskukset lopetettiin 1980. Sanastoa: Sentraali-Santra, telefooniyhtymä, puhelinpylväs, puhelinosuuskunta, puhelinlinja, tietotekniikka, puhelinkoppi, puhelinkortti, näppäinpuhelin, GSM-puhelin, känny, autopuhelin, älykänny, palvelunumero, Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaaja Martti Halme/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 12.9.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-27473_1.tif
	Emäntä lehmänsä kanssa Uuden Suomen kummiperheen emäntä lehmineen navetan edustalla 1940-luvulla. Sotien jälkeen monet tahot järjestivät keräyksiä huono-osaisten hyväksi. Uusi Suomi valitsi kummiperheen, jolle kerättiin rahaa lukijoilta. Selkoteksti Lapsuuden kesät maaseudulla (3 sivua) Kasku - Mitä tapahtuu, kun lehmä istuu dekkarin päälle? - Jännitys tiivistyy. Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r40-49-131_6.tif Kuvia kaikille -sivusto
	Emäntä puuhellan ääressä Uuden Suomen kummiperheen emäntä laittaa ruokaa. Perheen kuopus kopassaan lieden lämmössä 1940-luvulla. Kehtolaulu (Raita tietokanta). Sotien jälkeen monet tahot järjestivät keräyksiä huono-osaisten hyväksi. Uusi Suomi valitsi kummiperheen, jolle kerättiin rahaa lukijoilta. Vanha tuutulaulu Tuuti, tuuti lasta, kissa tuli vastaan. Kissa hyppäs kiikun päälle ja kiikutteli lasta. Elämänohje Tee työtä kuin eläisit ikuisesti, rakasta kuin kuolisit huomenna. Sananlaskuja - Joka keitetyn paistaa, se makean maistaa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r40-49-131_3.tif
	Evakkoemäntä arkipuuhissaan Emäntä pyyhkii pöytää. Sanomalehtimiesretkikunta tutustui siirtolaisten oloihin Pohjois-Karjalassa ja Savossa syyskuussa 1947. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Ei kaikki kaunis kultaista lie. Ei vahvalta vanhuus voimia vie. Tieltä risteää polku jokainen. Säästää syvimmät juuret pakkanen. *- Hellevi Estama* Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Pohjois-Karjala 22.9.1947. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r47-673_21.tif
	Evakkoemäntä leipoo rinkeleitä Emäntä leipoo. Sanomalehtimiesretkikunta tutustui siirtolaisten oloihin Pohjois-Karjalassa ja Savossa syyskuussa 1947. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Pohjois-Karjala 22.9.1947. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r47-673_13.tif
	Evakkoäiti ja lapset Evakkoäiti lapsineen. Kuva on otettu, kun sanomalehtimiesretkikunta tutustui evakoiden oloihin Pohjois-Karjalassa ja Savossa syyskuussa 1947. Sananlaskuja Lapsen suusta kuulee totuuden. Lasten ja imeväisten suusta totuuden kuulee. Leikki on lasten työtä. Lapset ovat Herran lahja. Lapsi tuo leivän mukanaan. Lapsi on terve kun se leikkii. Maasta se pienikin ponnistaa. Veikko Lavin Evakon laulu "Illalla, kun äiti peitti mua nukkumaan, en aavistanut, mitä aamu tuopi tullessaan..." löytyy YouTubesta. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Pohjois-Karjala 22.9.1947. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r47-673_12.tif
	Halonhakkuutalkoot Kaksi halonhakkuutalkoissa työskentelevää naista lastaamassa koivuhalkoja kottikärryyn 1942. Sota-aikana ja sen jälkeen järjestettiin paljon rakennus-, keräys-, maatalous-, säästö- ja auttamistalkoita. Ylen Elävä arkisto: Koko kansa talkoissa (8 min video) CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7699
	Hedelmätiskillä Kuvassa asiakas on valitsemassa hedelmiä itsepalvelumyymälän hedelmätiskiltä helmikuussa 1957. Ensimmäiset itsepalvelumyymälät avattiin Helsingissä 1950-luvun alkupuolella. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Teppo Palho/Suomen valokuvataiteen museo/ Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 6.2.1957. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-7842_1.tif
	Heiniä seipäille 1/6 Hevosen perässä oli leveä harava, haravakone. Hevosen kävellessä harava keräsi kasan heiniä, nousi ylös ja aloitti uuden kasan keräämisen. Kuvassa mies tupakka suussa ohjaa hevosta, mikä on kevyttä työtä ja naiset nostavat heinää seipäille, joka on aika raskasta työtä. Sananlasku Ahkeruus on onnen äiti, sillä on vara vaivassakin. Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 20 luvussa 6. Ahkeraa työntekoa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r42-102_1.tif
	Heiniä seipäille 2/6 Naiset nostavat heinää seipäälle 1940-luvulla. Kuuntele rauhallista hevosvetoisen niittokoneen raksutusta. Janojuomana hikisellä heinäpellolla oli usein kannullinen kotikaljaa. Siitä sai samalla vähän energiaakin. Päiväkahvit juotiin heinäpellon reunalla. Heinäntekopäivän jälkeen saunottiin ja uitiin. Vastaleikatun heinän tuoksu kuuluu monen iäkkään ihmisen lapsuusmuistoihin. Samoin paljaita jalkapohjia pistelevät heinänkorret. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r42-102_2.tif http://kuviakaikille.valokuvataiteenmuseo.fi/
	Helsinkiläisiä vedenneitoja Kuva on otettu Hietarannassa eli Hietaniemen uimarannalla. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N159270, Väinö Kannisto, Helsingin kaupunginmuseo 1947.
	Irja ja Matti Ranin Näyttelijäpariskunta Irja ja Matti Ranin olivat vuonna 1959 lähdössä kesäkiertueelle. Näytelmä oli William Gibsonin "Kaksi kiikkulaudalla". Sitä esitettiin tuolloin elokuun loppuun saakka kymmenillä paikkakunnilla. (Helsinki 15.6.1959). Teatterineuvos Matti Ranin (1926-2013) oli kansallisteatterin näyttelijä, joka esiintyi useissa elokuvissa ja televisiosarjoissa. Hän oli vänrikki Kariluoto elokuvassa Tuntematon sotilas ja kirkkoherra Salpakari elokuvissa Täällä Pohjantähden alla sekä Akseli ja Elina. Komisario Palmu-elokuvissa hän näytteli lain ylioppilasta. Vaimonsa Irjan (1950-1995) kanssa hän pyöritti 27 vuotta Kasper-nukketeatteria. Se tuli koko kansalle tunnetuksi television lastenohjelmissa, kun vuonna 1960 alettiin lähettää lastenohjelmaa nimeltä Raninien tv-perhe. Sen ajan lapset tunnistavat Kasper-nuken huudahduksen Trai trai trallallaa! cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-17390_1.tif, Kuvia kaikille -sivusto
	Juhlatanssiaiset Kouvolassa vuonna 1955 järjestettyjen Terpsikhoren tanssikilpailujen juhlatanssiaiset olivat Helsingin kauppakorkeakoululla. Kuvassa jiven pyörityksessä tanssipari Vaistala-Savolainen. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
	Karjalainen isoäiti hoitolapsineen Karjalainen isoäiti lasten kanssa uuden kodin ovella Marttilan invalidikylässä, Helsingissä (2.5.1941). Pitäjänmäen invalidikylän rakentamisesta huolehti Punainen Risti. Rakennusmateriaaleja saatiin Ruotsista. Monet asukkaat olivat siirtoväkeä Karjalasta. Lapsen suusta Ala-asteen koevastauksesta: - Vanhoilla ihmisillä on aaltoja kasvoissa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
	Keittiö 50-luvulla Puuhelloista siirryttiin vähitellen sähköhelloihin, mutta jonkin aikaa monesta keittiöstä löytyivät molemmat. Esiliina oli kokkaushommissa pakollinen varuste. Se oli helpompi pestä kuin koko mekko, kun pyykkiä pestiin usein käsin. Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 49 luvussa 14. Arjen ateriat. Lapsen suusta Vesi viheltää sadassa asteessa. - Matti 9 v. Kuva © Sylvi Nieminen, Vapriikin kuva-arkisto, Tampere
	Kemikalio Rouva Irja Ohlssonin Kemikalio Rayon sijaitsi Helsingissä Yrjönkatu 6:ssa. Kuvassa Irja Olsson kauneustarvikkeiden keskellä yrityksessään. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto
	Kenkäkaupassa Kuvassa rouva esittelee miehelleen kenkää helsinkiläisessä jalkineliikkeessä. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
	Kesä kuivaa, mitä kastelee Lähipäivinä on odotettavissa vaihtelevaa säätä, sadekuuroja ja aurinkoa, kertoi Uuden Suomen kuvateksti kesäkuussa 1960. Sanonta Kyllä kesä kuivaa, minkä kasteleekin. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto
	Kesäillan ajatuksia Wäinö Sola esittää (1926) Oskar Merikannon säveltämän ja P.J. Hannikaisen sanoittaman laulun Sä kasvoit neito kaunoinen (Raita tietokanta). Kun muistelen Kun muistelen, kuin monta iltoa olen istunut yksin, yksin, ja katsellut taivahan tähtiä, jotka vilkkuvat vieretyksin, niin tyttöni, oi, tyttöni, sua lähelle tulla mun täytyvi ja katsoa kauvan, kauvan. Kun muistelen, kuin monta taivalta olen kulkenut korpimailla, olen istunut alla kuusien ja istunut iloja vailla, niin tyttöni, oi, tyttöni, sua suudella kauvan mun täytyvi ja itkeä, itkeä hiljaa. Kun muistelen, kuin monta aatosta olen aatellut pahaa siellä, jotk’ oisi yhdessä vältetty ja voitettu yksimiellä, niin tyttöni, oi, tyttöni, mua lempiä paljon sun täytyvi ja lempiä kauvan, kauvan. Eino Leino Pieni ballaadi Honka se humisi ikkunan alla, tyttö oli ikkunassa. ”Minkähän lienevi tuulen teillä kultani kulkemassa?” Tuulet ne honkoa huojutteli, sulhoa suuret surut. ”Kenenhän pitkiä peijaita nyt ulvovat tuulien urut?” Hongan katkasi suuret tuulet, tyttösen katkas kaipuu. Sulhanen mailla vierahilla vaeltaa ja vaipuu. Eino Leino
	Kirjailija Aale Tynni Runoilija Aale Tynni-Pirhonen (1913-1997) kesäpäivän paisteessa Espoon Westendissä meren rannalla. Aale Tynni oli syntyjään inkeriläinen. Hän sai lyriikan kultamitalin Lontoon kesäolympiakisoissa vuonna 1948. Teoksia: Kynttilänsydän 1938, Vesilintu 1940, Lähde ja matkamies 1943, Lehtimaja 1946, Soiva metsä 1947, Tuhat laulujen vuotta 1957, Balladeja ja romansseja 1967, Vihreys 1979, Vuodenajat 1987, Inkeri, Inkerini 1990 sekä lastenkirjat Kissa liukkaalla jäällä 1954, Satuaapinen 1955 ja Heikin salaisuudet 1956. Ensimmäisen puolisonsa Kauko Pirisen kanssa Aale Tynni sai kolme lasta. Liiton päätyttyä eroon, hän avioitui 1960 kansanrunoudentutkija Martti Haavion eli runoilija P. Mustapään kanssa. Aale Tynnin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto
	Kirjailija Aila Meriluoto Runoilija, kirjailija ja suomentaja Aila Meriluoto (s. 1924) Aila Meriluodon runoteos Lasimaalaus oli ilmestynyt jouluksi 1946, reilu kuukausi ennen tämän kuvan ottamista. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
	Kirjailija Hella Wuolijoki & co Kulttuuripitoista seurustelua: vasemmalta kirjailija Hella Wuolijuoki, näyttelijä Glory Leppänen, maisteri T. J. Särkkä ja elokuvaohjaaja Matti Kassila. Virossa syntynyt, äärivasemmistolainen Hella Wuolijoki (1886-1954) oli alunperin Ella Maria Murrik. Hän oli monipuolinen persoona: näytelmäkirjailija, kansanedustaja, Yleisradion pääjohtaja, maanviljelijä ja rikas liikenainen. Talvisodan aikana hän änkesi itsensä mukaan rauhanneuvotteluihin ja jatkosodan aikana hänet tuomittiin vankeuteen maanpetoksesta. Hän majoitti neuvostoliittolaista desanttia, Kerttu Nuortevaa. Wuolijoesta on tehty elokuva Hella W. Hella Wuolijoki kirjoitti Niskavuori-sarjan, jonka esikuvana oli hänen puolisonsa Sulo Wuolijoen kotitalo, Hauholla sijaitseva Vuolijoen kartano. Hella Wuolijoen kynästä ovat näytelmät Entäs nyt Niskavuori? Niskavuoren Heta, Niskavuoren leipä, Niskavuoren naiset, Niskavuoren nuori emäntä, Häijynpuoleisia pikkunäytelmiä, Iso-Heikkilän isäntä ja hänen renkinsä Kalle, Justiina, Juurakon Hulda, Kulkurivalssi, Työmies Rantasen perhe ja Vihreä kulta. Hella Wuolijoki oli vakoilija, joka hyödynsi liikesuhteitaan politiikassa ja politiikkaa liikesuhteisssa. Hän laati Neuvostoliiton lähetystölle Helsingissä säännöllisiä poliittisia tilannekatsauksia. Wuolijoki on Erkki Tuomiojan äidin äiti. YLE:n Elävässä arkistossa on useita Hella Wuolijokeen liittyviä dokumentteja. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
	Kotisuihku Suomen Gummitehdas OY:n valmistamaa kotisuihkua mainostettiin saunan korvikkeena. Sitä suositeltiin käytettäväksi makuuhuoneessa, keittiössä, heinäniityllä ja urheiluharjoitusten jälkeen. Kotisuihkun etuina mainostettiin roiskumattomuutta ja tukan säilymistä kuivana. Sanko täytettiin lämpimällä vedellä ja nostettiin pään yläpuolelle. Johtoletkun pää upotettiin astiaan ja suihkurengas asetettiin olkapäille. Hana aukaistiin ohjeiden mukaisesti, jolloin vesi valui vartaloa pitkin pesusoikkoon tai maahan. Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.
	Kynsihuoltoa rantakalliolla Nainen istuu Pihlajasaaren rantakallioilla. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N92131, Helsingin kaupunginmuseo, 1950 -luku.
	Lapsilisää nostamassa postissa Heinäkuussa 1957 valtion kassakriisin vuoksi maksamatta jääneitä lapsilisiä alettiin suorittaa ensin yli viisilapsisille perheille ja myöhemmin, kun valtion kassaan tuli rahaa, myös muille. Kuvassa rouva Miettinen Markku-poikansa kanssa nostaa pääpostissa lapsilisät, joita virkailija, rouva Rouvari laskee. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
	Laulaja Laila Kinnunen Vuoden 1961 Eurovision laulukilpailun Suomen edustajaksi valittiin sävelmä "Valoa ikkunassa". Laulun esitti Laila Kinnunen (1939-2000) ja sen oli säveltänyt Eino Hurme. Laulukilpailu järjestettiin Cannesissa Ranskassa. (Helsinki 13.2.1961). Laulaja Milana Misic on Laila Kinnusen tytär. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
	Laulaja Seija Lampila Ranskalaisia laulelmia esittänyt viihdelaulajatar Seija Lampila (1936-) esiintyi mm. Onni Gideonin, Toivo Kärjen ja Kullervo Linnan orkestereissa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
	Leipiä hapanjuuritaikinasta Leivinuunin kokoa on usein kuvailtu kertomalla, kuinka monta leipää siinä mahtuu kerralla paistumaan: 5, 6 tai 7 leivän uuni.
	Leipiä ja pullia tilauksesta Jääskestä kotoisin oleva Helena Ikonen leipoi imatralaisille pullat ja leivät asiakkaiden tuomista aineista. Emäntä Ikonen sai 1932 valtakunnan ruoanlaittomestarin arvonimen Viipurin maatalousnäyttelyssä. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto
	Leipätaikinaa taikinakaukalossa Vastaleivottu, lämpimänä voilla voideltu leipä katoaa yleensä nopeasti herkuttelijoiden suihin. Kuvassa vanha, yhdestä puusta veistetty taikinakaukalo.
	Leipää ostamassa Lokakuussa 1958 vehnäjauhot kallistuivat. Leipään hinnannousu ehti jo muutamassa päivässä. Polakka ja ranskanleipä kallistuivat viidellä markalla. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto
	Marita Lindahl Juuri valittu vuoden 1957 Miss Suomi, Marita Lindahl (s. 1938) mietteliäänä kukkineen ja pokaaleineen. Neiti Lindahl oli ammatiltaan pedikyristi. (Helsinki 27.1.1957) Samana vuonna Marita Lindahl voitti Miss Maailma -kilpailun Lontoossa ja oli Miss Eurooppa -kilpailussa ensimmäinen perintöprinsessa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
	Mattopyykillä Kuvassa 75-vuotias Katariina Siivonen mattopyykillä Helsingin Vallilan mattolaiturilla. Ennen matot pestiin aina laitureilla. Välillä hangattiin mäntysuopaa, jynssättiin juuriharjalla ja sitten huuhdeltiin nostamalla sangoilla vettä mattojen päälle. Lopuksi huuhdottiin järvessä tai meressä huljuttelemalla. Välillä pidettiin kahvitaukoa. Avattiin termospullot, kaadettiin kahvia kuppiin ja syötiin evästä. Sorsat saattoivat kytätä pullanmuruja. Pesuvedet menivät suoraan vesistöihin. Se edesauttoi rehevöitymistä ja leväongelmia. Pienet vesistöt voivat vahingoittua vähäisestäkin pesuainemäärästä. Siksi uusia pesupaikkoja rakennetaan nykyään vain kuivalle maalle. Maton voi kyllä kastella järvessä pesun aluksi, mutta saippuaa ei saa valuttaa vesistöön. Matto kannattaa pestä kuivalla maalla ja imeyttää huuhteluvedet maahan, josta ne eivät ajaudu järveen. Matonpesun ääntä 26sek Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
	miss Suomi 1956 Sirpa Koivu Vuoden 1956 Miss Suomi, Sirpa Koivu (s. 1938), rokokooasuisine avustajineen valmistautumassa kruunaamaan seuraajansa vuoden 1957 Miss Suomi -kisoissa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
	Miss Suomi 1957 ja perintöprinsessat Miss Suomi -kilpailujen kolme kauneinta vuonna 1957, vasemmalla ensimmäinen perintöprinsessa Aira Ikävalko, Miss Suomi Marita Lindahl ja toinen perintöprinsessa Saara Turunen (Helsinki 27.1.1957). Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
	Miss Suomi Tarja Nurmi Miss Suomi Tarja Nurmi (s. 1938) kaunotarten juhlassa ravintola Fenniassa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
	Miss Suomi Tarja Nurmi Miss Suomi Tarja Nurmi (s. 1938) nousemassa Kar Airin bussiin lähteäkseen Suomi Seuran vieraaksi Tukholmaan edustamaan suomalaista ja turkulaista naiskauneutta. Tarja Nurmi oli miss Suomi kaksi vuotta peräkkäin. Hän esiintyi myös Suomi-filmeissä: mm. elokuvassa Molskis, sanoi Eemeli, molskis! Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
	Nainen rannalla Kuva on otettu Hietaniemen uimarannalla. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N150908, Väinö Kannisto, Helsingin kaupunginmuseo, 1944.
	Naisvoimistelua 1956 Naisten voimisteluesitys renkailla Suurkisojen avajaisissa Helsingin Stadionilla. Sananlasku Joka ei nuorena juokse, se vanhanakin konttaa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
	Nuoripari rannalla Kuva on otettu Hesperian puistossa Töölönlahden rannalla. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N210541, Volker von Bonin, Helsingin kaupunginmuseo, 1960.
	Näytelijä Taina Elg Suomen Hollywood-tähti, näyttelijä ja balettitanssija Taina Elg (s. 1930) saapui SAS:n koneella Tukholman kautta vierailulle Suomeen. Ulkonäkö on tärkeä ruumiinosa. - Elisabet 6 v. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
	Näyttelijä Eeva-Kaarina Volanen Kansallisteatterin monipuolinen näyttelijä Eeva-Kaarina Volanen (1921-1999) tutkimassa roolivihkoaan (Helsinki 14.2.1949). Volaselle myönnettiin akateemikon arvo ja hänet nimitettiin myös taitelijaprofessoriksi. Hän oli taitava runonlausuja ja esiintyi teatterin lisäksi radiossa ja televisiossa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
	Näyttelijä Ella Eronen Näyttelijä Ella Eronen (1900-1987) poseeramassa kotonaan muotokuvansa vierellä (Helsinki 3.8.1959). Ella Eronen oli kansallisteatterin näyttelijä, joka muistetaan diivan elkeistään. Hän tuli kuuluisaksi esittämällä J. L. Runebergin runon Vårt land Tukholman stadionilla helmikuun kovassa pakkasessa 1940. Sen jälkeen Suomen hyväksi suoritettu keräys oli tuottoisa. Tilaisuuden jälkeen järjestettiin vielä 60 varainkeräystilaisuutta eri puolilla Ruotsia. Ella Eronen esiintyi niissä kaikissa ja sodan puristuksessa ollut Suomi sai kipeästi tarvitsemiaan varoja. Maamme-laulu Ella Erosen lausumana löytyy YLE:n Elävästä arkistosta. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
	Näyttelijä Siiri Angerkoski Näyttelijä Siiri Angerkoski (1902-1971) poseeraa kulhoineen omassa keittiössään vuonna 1950. Siiri Angerkoski näytteli yli sadassa elokuvassa: mm. Asessorin naishuolet, Lentävä kalakukko, Muhoksen Mimmi, Rovaniemen markkinoilla. Hän esitti Pekka Puupään Justiina-vaimoa ja Suomisen perheen kotiapulaista. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
	Näyttelijä Siiri Angerkoski Näyttelijä Siiri Angerkoski (1902-1971) panee pasianssia kotonaan. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
	Näyttelijä Tauno Palo 50 vuotta Ansa Ikonen, Tauno Palon moninkertainen vastanäyttelijä elokuvissa ja teatterissa onnittelemassa lämpimästi päivänsankaria. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Rakkautta on silloin, kun näkee jonkun, mutta se tuntuukin mahassa. - Sofia 5 v.
	Näyttelijä Tea Ista Kansallisteatterin näyttelijä Tea Ista. Tea Ista (1932-2014) esiintyi teatterissa, elokuvissa ja televisiosarjoissa. Hänen nimeään käytetään paljon ristisanatehtävissä. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
	Näyttelijät Martti Katajisto ja Pirkko Mannola sekä ohjaaja Aarne Tarkas Ohjaaja Aarne Tarkas ja elokuvan Nina ja Erik sankaripari, Martti Katajisto ja Pirkko Mannola. Aarne Tarkas (s. 1923) on käsikirjoittanut 35 elokuvakäsikirjoitusta, mm. elokuvat Radio tekee murron (1951), Yö on pitkä (1952) ja Olemme kaikki syyllisiä (1954) sekä joitakin tv-sarjoja. Hän ohjasi mm. elokuvat Ei ruumiita makuuhuoneeseen (1959), Isaskar keturin ihmeelliset seikkailut (1960), Oksat pois (1961) sekä Herra sotaministeri (1967). Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto – Mitä sinä teet? Kysyi isä tyttäreltään. – Kuutamoa vain katselen. – Sano sille kuutamolle, että ottaa moponsa ja ajaa tiehensä! cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, Helsinki 9.2.1960. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-20235_1.tif
	Omenasatoa korjaamassa Nuori nainen kerää syksyn omenasatoa Malmin kartanossa Helsingissä lämpimänä alkusyksyn päivänä 1956. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto
	Pirkko Mannola Miss Suomi Pirkko Mannola on palannut kotiin Miss Eurooppa -kilpailuista Turkista (Helsinki 6.9.1958). Neiti Mannola sijoittui viidenneksi. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto cc Valokuvaaja Mauri Vuorinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r58-13046_3.tif
	Postikortti
	Postikortti Elä niin, että on, mitä vanhana kiikkustuolissa muistella! - vanha sanonta
	Postikortti ELÄMÄN MURHEITA Helsinki 29.4.1948 Paras ystäväni! Kiitos kirjeestäsi! Voi, et tiedä, miten paljon minulla on ollut murheita. Näinä viikkoina on pääni tullut vallan harmaaksi. Timo on ollut kovin sairas. Mutta se ei ole pahinta. Mirja meni naimisiin, eikä kertonut siitä meille etukäteen. Salasi tämän asian äidiltään ja isältään! Isä suuttui asiasta kamalasti. Nyt hän ei puhu Mirjalle mitään. Voi, voi kuinka tästä selvitään? Voitko sinä auttaa meitä? Terveisin Elsa Keskustelun aiheita Oliko sinulla ystävää, jolle saatoit kertoa tai kirjoittaa elämäsi murheista? Millaisista murheista kerroit? Saitko apua? Saattoiko naapureille kertoa murheistaan? Miten selvisit elämän vaikeista asioista? Onko sinulla nyt ystävää, jolle voi kertoa tai kirjoittaa elämän murheista? Miten nykyään selviät huolista? Millaista oli kasvattaa lapsia? Muistatko, miltä tuntui, kun lapsesi kertoi menevänsä naimisiin? Muistatko, mitä tarkoitettiin sanoilla susipari, polkkapari ja leipäsusi? Mitä sinä ajattelet avioliitosta avoliitosta sukupuolesta sukupuolineutraaliudesta moniavioisuudesta apilaperheestä Älä juokse miesten perässä, anna niiden juosta sinun perässäsi. - Näin neuvottiin tyttöjä ennen Ja jos mua lemmit armahain, niin tule minun tupaseeni! Tupa on tehty ja kaunistettu mun nuorehen sydämeeni. Tupa on hongista huolitettu ja karsina kalevanpuista! Ja jos mua lemmit armahain, niin ethän sä huoli muista? - Eino Leino Arvoitus Se on pohjaton, se on kanneton. Se on tuoretta lihaa täynnä. Mikä se on? Sormus Postikortin teksti ja kysymykset mukaillen kirjasta Rajala, Pertti (1990): Kirjeet kertovat - selkokirja muisteluryhmille. VTKL.
	Postikortti: Naimisiin Helsinki 7.5. 1931 Serkku hyvä! Nyt minulla on oikein asiaa. Minäkin lähden nyt sinne naimisiin! Miltä se kuulostaa? Hyvältä tietysti ja hyvältä sen täytyy maistuakin! Häät ovat helluntaina. Toivon, että sinä tulisit auttamaan meitä leipomisessa. Sinun lämpimäisiäsi parempaa ei ole. Olet tervetullut häihin, mutta apuakin tarvitaaan. Tulethan? Terveisin Marja Keskustelunaiheita Kenelle kerroit ensimmäiseksi, että aiot mennä naimisiin? Oltiinko yleensä kauan kihloissa ennen naimisiin menoa? Millaisissa häissä olet ollut? Kerro entisistä hääpuvuista, hääruoaista ja -juomista. Valmistettiinko tarjottavat itse? Mistä hääpuvut saatiin? Mistä sormukset hankittiin? Oliko ennen erityisiä päiviä, jolloin mentiin naimisiin? Vihkikö pappi hääparin aina kirkossa? Muistako häämarsseja ja häävalsseja? Minkälaisia lahjoja hääpari sai? Tuliko häihin kuokkavieraita? Millaisia? Muistatko häihin liittyviä hauskoja sattumuksia? Kerro aviopuolisostasi? Miten nykyiset häät eroavat entisistä? Sanonta Kell' onni on, se onnen kätkeköön. Vanha uskomus Astioiden särkyminen häissä tietää pariskunnalle onnea.
	Postikortti: Naimiskauppoja Salokylä 9.7.1930 Serkku hyvä! Ota nyt tuoli ja istu! Putoat jaloitasi, kun kuulet asiani. Tahdotko miehen? Usko pois tämä on totisinta totta. En ole ennen ollut puhemiehenä, mutta nyt olen. Siis tahdotko miehen? Sulhaskokelas on Niemen isäntä. Hän on hyvä mies. Muistathan Niemen isännän? Isäntä sanoo ajatelleensa Sinua paljon, mutta ei ole uskaltanut kosia. Minä kysyn nyt hänen puolestaan: Suostutko naimisiin hänen kanssaan? Vastaa pian, sillä tämä ei ole leikkiä! Terveisin Hilma Keskustelunaiheita Miten sinua on kosittu tai miten itse kosit? Saattoiko ennen tyttö kosia? Oletko toiminut puhemiehenä? Kerro kokemuksistasi! Miten puhemiestä palkittiin palveluksistaan? Miten ennen aviopuoliso löydettiin? Mentiinkö naimisiin rahasta vai rakkaudesta? Painostivatko vanhemmat lapsiaan naimisiin? Minkälaisia ominaisuuksia arvostettiin miehessä ja naisessa aviopuolisona? Miten itse löysit aviopuolisosi? Kerro omasta seurusteluajastasi! Onko aviopuolison löytäminen nykyään erilaista kuin ennen? Sananlasku: Kahden kauppa on kolmannen korvapuusti. Naimisiin kaikki hinkuu ja siinä ne sitten vinkuu.
	Postikortti: Rakkaus Tampere 1.3.1929 Helena hyvä! Kerron Sinulle salaisuuden. Mutta ensin saat luvata, että et kerro sitä muille. Lupaathan? Minä taidan olla rakastunut, oikein kunnolla ja perusteellisesti. Jos en nyt ole löytänyt sitä oikeaa, elämäni miestä, en tiedä, kuka toinen se voisi olla? Uskotko minua? Miehen nimi on Niilo. Tulemme ensi lauantaina teidän luoksenne maalle. Voi hyvin siihen asti. Terveisin Mari Keskustelunaiheita Millainen oli ensimmäinen ihastuksesi? Miten sinä itse rakastuit? Kerro miltä tuntui olla rakastunut? Kerroitko rakkaudestasi kennelläkään toiselle? Minkä ikäisenä ennen sai aloittaa seurustelun? Minkä ikäisenä sinä aloitit seurustelun? Miten vanhemmat valvoivat nuorien menemistä? Missä nuoret tapasivat toisiaan? Missä seurustelevat parit tapasivat toisiaan? Milloin poika sai halata, milloin suudella tyttöä? Oletko tällä hetkellä ihastunut tai rakastunut? Minä rakastin metsää ja maailmaa, nyt rakastan häntä mä vain, hän on minun metsäni, maailmain, hän on minun ainoain. Minä rakastin yötä ja päivää myös, nyt rakastan häntä ma vain, hän, hämärän impeni ihmeellinen, niin vieno, mut väistyvä ain. Minä rakastin muita ja itseäin, nyt rakastan häntä mä vain, hän on mulle minä, hän on mulle muu, hän on minun armahain. - Eino Leino Suudelma on Lönnrotin keksimä sana. Postikortin teksti ja kysymykset kirjasta Rajala, Pertti (1990): Kirjeet kertovat - selkokirja muisteluryhmille. VTKL.
	Puolukoita poimimassa Äiti ja tytär puolukkametsässä
	Purkutalon asukkaita Kuvassa Iso Roobertinkatu 20-22:n asukkaita Helsingissä. On vuosi 1955 ja talo on määrätty purettavaksi. Puutalon asukkaat ovat vedonneet talon omistajiin, että saisivat asua talossa talven yli. Vanhusten on löydettävä uusi asunto joulukuuhun mennessä. "Oletteko asunut koko ikänne tässä pitäjässä?" kysyi syntymäpäivähaastattalua tekevä toimittaja. "Mistä sen nyt vielä tietää", vastasi 105-vuotias mummo. Sananlasku - Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo, jaettu suru vain puolet. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
	Ritvalan neitoja kulkueessa Helluntain Helkajuhlissa Sääksmäen pitäjän (nykyään Valkeakosken kaupunkia) Ritvalan kylän neidot kulkevat kansallispuvut päällä reitin Helkavuorelle laulaen helkavirsiä. Tapa on erittäin vanha, yksi Suomen vanhimmista perinnejuhlista. Sen arvellaan alkaneen 1100-1200-luvulla. Kuvassa keksimmäisellä tytöllä on Sääksmäen kansallispuku. Se on sama kuin Paula-tytön työasu. Vuodesta 1910 alkaen Helkajuhlan järjestämisestä on vastannut Ritvalan Nuorisoseura. Tavalla tai toisella koko kylä on tapahtumassa mukana. Perinteen opettaminen kuuluu myös kyläkoulun opetussuunnitelmaan. Vanha suomalainen tyttöjen laulu Kasvoi Suomen rannalla se ympyriäinen nauris. Tämä likka on lihava ja punaposki, kaunis. Minä olen nätti tyttö, nätin pojan kukka. Eipä minussa mennytkänä mamman vaivat hukkaan. Nätti likka liian nuori olen minä aina. Kulta käypi katsomassa joka sunnuntaina. Jos oisiki nyt lauantai ja huomenna oisi pyhä, ja kulta tulis kirkkohon, se oisi vallan hyvä. Minä itse ihana, minun kultani kaunis. Kunpa äiti luvan antais, pari oisi valmis. Pieni lintu siivillänsä hoitaa poikiansa. Niin mun oisi ollakseni oman kullan kanssa. Enpä erii kullastani, enpä perhanaksi. Ennen meri mustaksi muuttuu, kivet kirjavaksi.
	Ruokakaupan myyjä 1950-luvulla Vuonna 1958 helsinkiläinen normaaliperhe söi 100 kiloa makkaratuotteita vuodessa. Kuvassa neiti Leena Kumpulainen myy ja neiti Seija Salmi ostaa nakkeja. Vahvikkeen kuvia: grillimakkara ja ruokia. Marttojen makkararuokia. Miehen kauneus ja makkaran vääryys, ei se mitään meinaa. - suomalainen sanalasku Valmisruuat tulivat kauppoihin 1950-luvulla, kun äitien työssäkäynti kodin ulkopuolella yleistyi. Silloin tuli myyntiin myös Suomen suosituin einesruoka maksalaatikko. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
	Syksyn ensimmäinen koulupäivä Kuvassa äiti saattelee poikia Tehtaankadun kansakouluun Helsingissä ensimmäisenä koulupäivänä. Ennen koulut alkoivat aina syksyisin syyskuun ensimmäinen päivä. Sodan jälkeen yläkoulun luokassa sai olla 50 oppilasta ja alakoululuokassa 40. Sananlaskuja - Ei oppi ojahan kaada eikä tieto tieltä työnnä, neuvo syrjähän syseä. - Hurratkaa katupojat, koulu palaa. - Jota koulu kovempi, sitä oppi selkeämpi. - Kokemus on paras koulu. - Tyvestä puuhun noustaan. Kannustusta opettelun alussa. - Alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo. - Ei kukaan ole seppä syntyessään. - Oppia ikä kaikki. - Nuorena on vitsa väännettävä. - Jonka nuorena oppii, sen vanhana taitaa. - Kuriton koulu on kuin vedetön mylly. - Neuvoilla työt tehdään, ei väen paljoudella. - Ei kukaan kirves kädessä synny. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
	Taiteilija Kylli Koski Taiteilija Kylli Kosken näyttely avattiin Tornin ateljeebaarissa maaliskuussa 1962. Kuvaamataidonopettaja Kylli Koski (1906-1997) löydettiin mukaan television lastenohjelmaan jo television koelähetysvaiheessa 1957. Ensimmäisiä lastenohjelmia olivat Kärpänen (1957), Satusivellin (1962) ja Tenavakanava. Kuuluttaja Teija Sopasen vanhemmat olivat Kylli Kosken ystäviä, joten kuuluttaessaan Sopanen käytti luontevasti nimitystä Kylli-täti. Nimi vakiintui nopeasti kaikkien käyttöön. Kylli-täti kertoi lempeitä tarinoita vangitsevalla tyylillä ja kuvitti niitä sitä mukaa satusiveltimellään suurelle paperille. Hänen satusormuksensa kilahdus ja herkät akvarellit ovat painuneet lukuisten suomalaisten muistoihin pysyvästi. Monena vuotena televisiossa nähtiin joulurauhan julistuksen jälkeen Kylli-tädin piirtämä ja kertoma joulusatu. Kylli Koskesta on tehty tv-dokumentti Kyllin elämää ja Anja Lanér on kirjoittanut viisi hänen elämästään kertovaa kirjaa: Ruusuillatanssija, Kylli-täti – elämäntaiteilija, WSOY 1989 Kyllin kanssa kasvotusten, WSOY 1993 Kylli ja Antti, Kylli-täti kertoo, Gummerus 1994 Sanat kuin elämänilo, Kylli Kosken elämänfilosofia, WSOY 1996 Kylli ja isä, Kylli-täti kertoo, Kylli Koski seura, Pilot-kustantamo 2008 Kylli-täti kertoo -kirjat sisältävät lyhyitä, helppolukuisia tarinoita, jotka sopivat muistelukeskusteluiden alkuvirikkeeksi. YLE:n Elävässä aristossa on tallessa nauhoituksia, joissa Kylli-täti piirtää: Joulusatu, Lucia, Pilven prinsessa, Teppo ja pyrstötähti, Mitä metsässä tapahtuu?, Joulukalenteri, Kissa, hiiri ja punainen kana, Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
	Tanssikurssilla Nuoret tanssivat lipsiä koululaisten joululoma-ajan tanssikurssilla Ostrobotnialla tammikuussa 1960. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto
	Tarja Nurmi Palermoon Miss Eurooppa -kilpailuihin lähtevä Miss Suomi Tarja Nurmi esittelemässä matkapuvustoaan Helsingin Seurahuoneella. Ruskeakuvioinen leninki on Kirjokangas Oy:n mallistoa (Helsinki 28.8.1959). Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
	Tarkkailija Sanonta: Kotini on linnani.
	Teetä ja rinkeleitä vieraille Karjalaista vieraanvaraisuutta. Emännät tarjoomuksineen: teetä ja rinkeleitä. Sanomalehtimiesretkikunta tutustui siirtolaisten oloihin Pohjois-Karjalassa ja Savossa syyskuussa 1947. Samovaaria eli venäläistä alkuperää olevaa teekeitintä pidettiin aiemmin lämpimänä kivillä, hiilillä tai spriiliekillä. Teräksisiä samovaareja lämmitetään sähköllä. Teekannua, jossa on haudutettua teetä, pidetään samovaarin päällä, niin sekin säilyy lämpimänä. Satoja vuosia vanha karjalainen herkku on Viipurin rinkeli. Se ei ole pyöreä rengas kuten kuvassa vaan takinapötkön päädyt kierretään keskenään ja päät painetaan kiinni renkaaseen. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto
	Torikauppiaat Torikauppias tarjosi näin komeita haukia asiakkaille Helsingin Kauppatorin kevätauringossa vuonna 1959. Hauki maksoi silloin 220-280 markkaa kilolta. Hauesta tietoja Luontoportissa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
	Torilta mansikoita ja perunoita Heinäkuun alussa 1957 Helsingin Kauppatorin myyntipöydillä oli pari päivää ollut tarjolla mansikoita. Mansikat maksoivat tuolloin 600 markkaa litralta, uudet perunat 100 mk litralta, porkkananippu 85 mk ja sipulinippu 70 mk. Sanonta Porissa: Kun tulet Poriin, sut pistetään pärekoriin ja veretään pitkin Porin torii. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
	Uima-asu ja ranta-asu 30-luvulta Stockmannin valikoimissa oli 1930-luvulla tämän näköisiä naisten uimapukuja sekä ranta-asuja. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. CC BY 4.0 Kuvan tunniste: N132546, Foto Roos, Helsingin kaupunginmuseo, 1930 –luku.
	Vauvaa syötetään
	Vesiposti Vanhassa puutalossa Helsingin Violankadulla 1960-luvun alussa asunut rouva haki vedet pihan vesipostista kuten monet muutkin Hermannin kaupunginosassa asuneet vielä tuohon aikaan. Maaseudulla monella pihalla oli tuohon aikaan pumppukaivo (kuva). 60-luvun lopussa rallateltiin: ...vessa, vesiposti, keittokomero ja huone... Teksti oli kotoisin Pentti Saarikosken runosta Liisankadulla, jonka Tapio Lipponen sävelsi ja lauluyhtye Muksut levytti 1967. Se alkaa: "Liisankadulla samassa talossa kuin Matti Makkosen ruumisarkkuliike on mun kotini: vessa, vesiposti, keittokomero ja huone. On mun kotini ja muijan koti ja neljän ikioman lapsen. Vessa, vesiposti, keittokomero ja huone… ...”Tää on koti, jonka appiukko osti”, kuten muija muistaa joka päivä muistuttaa… Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto
	Zarah Leander Saksalainen laulajatar Zarah Leander esiintyi vuonna 1957 seitsemättä kesää Linnanmäellä (Helsinki 24.8.1957). Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto