Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Kansanmusiikkia ja kansallispukuja

Suomen kansallispukukeskus sijaitsee Jyväskylässä Suomen käsityön museossa.
Kansallispukujen kuvat ovat netissä keskuksen sivuilla.

Helmi trad. sottiisi, Larsen, Willy (sov.); Larsen, Willy (esitt.); Tolonen, O. (esitt.) (1926)
Raita - musiikkia vanhoilta äänilevyiltä.

Eveliina-polkka, trad polkka, Larsen, Willy (esitt.); Tolonen, O. (esitt.) (1926) 
Raita - musiikkia vanhoilta äänilevyiltä.

Iltamat-nimellä kutsuttiin ennen ohjelmallisia illanviettotilaisuuksia,
jotka oli tarkoitettu eri sukupolville. Niitä on järjestetty 1800-luvulta asti.
Tavoitteita olivat valistus, sivistys ja virkistys.
Kylätoimikunnat ja järjestöt, urheiluseurat, työväenyhdistykset
ja muut yhdistykset sekä osuuskauppaliikekin järjestivät iltamia.
Usein tapahtumaan sisältyi puheita, runonlausuntaa, voimisteluesityksiä,
sketsejä, leikkejä, yhteislauluja ja lopuksi tanssia.
Vuonna 1954 Suomessa järjestettiin tuhansia iltamia.

Ammattikorkeakoulujen Theseuksesta löytyy iltama-aiheisia opinnäytetöitä.

Iltamien järjestämiseen tarvitaan yleisön ja esiintyjien lisäksi järjestysmiehiä ja kahvinkaatajia.

Kirjallisuutta kansantansseista.
Kansantanssimusiikkia kuunneltavina MIDI-tiedostoina

Kasku
- Mitä ihmettä vanhat mummot tekee päivätansseissa?
- Ne ottaa tilaisuudesta vaarin.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Kauko Käyhkö

Laulaja ja viihdetaiteilija Kauko Käyhkö (1916-1983) ja haitari.

Helsinki 20.9.1947.

Kauko Käyhkö oli Dallapé-orkesterin solisti ja esiintyi myös Kipparikvartetissa. Käyhkö levytti useita Toivo Kärjen ja Reino Helismaan lauluja.

YouTubesta löytyy useita Kauko Käyhkön lauluja.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r47-751_2.tif

 

Laulaja Laila Kinnunen

Vuoden 1961 Eurovision laulukilpailun Suomen edustajaksi valittiin sävelmä "Valoa ikkunassa". Laulun esitti Laila Kinnunen (1939-2000) ja sen oli säveltänyt Eino Hurme. Laulukilpailu järjestettiin Cannesissa Ranskassa. (Helsinki 13.2.1961).

Laulaja Milana Misic on Laila Kinnusen tytär.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 

Laulaja Paul Anka

Kesällä 1959 18-vuotias laulaja Paul Anka esiintyi kahtena iltana Linnanmäellä innokkaiden ihailijoiden edessä (Helsinki 18.8.1959).

Paul Ankan (s. 1941) hittejä olivat mm. You Are My Destiny, Crazy Love, Lonely Boy, Put Your Head on My Shoulder, My Home Town ja Puppy Love. Hän myös sävelsi ja sanoitti kappaleita, jotka menestyivät muiden esittämänä. Tunnetuin niistä on Frank Sinatran tunnuslauluksi muodostunut, Ankan sanoittama My Way.

Paul Ankan musiikkia on YouTubessa ja YLE:n Elävässä arkistossa.

Sananlasku: Kyllä maailmaan ääntä mahtuu.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 

Louis Armstrong

Maailman kuuluisin jazzmuusikko Louis Armstrong sekstetteineen
keräsi Messuhallin täyteen yleisöä toukokuussa 1962
(Helsinki 27.5.1962).

Louis Armstrong (1901-1971) soitti trumpettia ja lauloi. Hänellä on New Yorkissa kotimuseo.

Sitaatti
Jokaisena päivänä pitäisi kuulla vähintään yksi kaunis laulu,
lukea hyvä runo, nähdä jokin oivallinen maalaus
ja jos mahdollista, puhua muutamia järkeviä sanoja.
                                      Goethe

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 

Säveltäjä Jean Sibelius

70-vuotias säveltäjä Jean Sibelius (18.9.1935).

Jean Sibelius on kansainvälisesti tunnetuin ja esitetyin suomalainen säveltäjä.
Hän sävelsi seitsemän sinfoniaa ja paljon musiikkia,
joka vaikutti suomalaisten kansallistuntoon Venäjän sortovallan aikana.

Sibeliuksen teoksia ovat Finlandia, Karelia-sarja, Lemminkäinen-sarja,
jossa mm. Tuonelan joutsen, Valse triste, Ateenalaisten laulu.
Lisäksi hän sävelsi vokaali-, kuoro- ja pianomusiikkia,
näytelmämusiikkia ja kamarimusiikkia.

Sibelius avioitui Aino Järnefeltin kanssa.
Aino oli Eero (taidemaalari) ja Arvid (kirjailija) Järnefeltin sisar.
Pari sai kuusi tytärtä: Eva, Ruth, Kirsti, Katarina, Margareta ja Heidi.

Ystävykset Jean Sibelius ja Armas Järnefelt juhlivat
Bobrikovin murhaa (1904) niin perusteellisesti,
että heidät vietiin poliisikamarille kuulusteltaviksi.
Poliisi kirjoitti pöytäkirjaan kuulustelun syyksi:
”Aiheeton ilo”.
Bobrikovin murhasta Ylen Elävässä arkistossa

Sibeliusten koti Tuusulanjärven rantatien varrella valmistui 1904.
Se sai nimekseen Ainola.
Siellä Sibelius kuoli aivoverenvuotoon 91-vuotiaana vuonna 1957.

Helsingin Suomalaisen Klubin tuottama verkkosivusto Sibeliuksesta.
(Printattuna Vesa Sirénin kokoamaa tietoa on peräti 1200 sivua.)

 

Sitaatti
Musiikki alkaa siinä, missä sanat loppuvat.
- Johann Wolfgang von Goethe (1749 - 1832)

Lapsen suusta
Leikki-ikäiselle lapselle oli kerrottu erilaisista vammaisista.
Hän tiesi, että on näkö-, kuulo-, liikunta- ym. vammaisia.
Kadulla tuli vastaan kalju mies ja lapsi kysyi:
- Äiti, onko setä tukkavammainen?

 

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r35-164_1.tif

 

Viulu valmiina

Mies on työnsä näköinen.
- suomalainen sananlasku

Vanhoja sanontoja, joita käytettiin lasten kasvatuksessa:

Kukaan ei kysy, kauanko tätä on tehty, vaan kaikki kysyvät, kuka tämän on tehnyt?

Työ, joka kannattaa tulla tehdyksi, kannattaa tulla tehdyksi hyvin!
(Kaikki mikä kannattaa tehdä, kannattaa tehdä kunnolla.)

Sanastoa: alttoviulu, puoliviulu, kokoviulu, Stradivarius, roka, kierukka, kansi, otelauta, tappi, F-aukot, kaula, kielet, leukatuki, jouhet, viola, viuluperhe,

Suomen Kirjallisuuden Seuran (SKS) arkistossa on tallessa satoja lauluvihkoja, jotka suomalaiset ovat käsin kirjoittaneet 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Painettuihin lauluvihkoihin ei ollut varaa eikä niitä ollut niin saatavillakaan kuin myöhemmin. Nuoret istuivat lyijykynän ja mustakantisen vihkon kanssa tilaisuuksissa ja saattoivat käyttää taktiikkaa, jossa pareittain kirjoitettiin kumpikin laulusta joka toinen säe ylös. Ne yhdistettiin jälkeenpäin ja saatiin näin koko laulu talteen. Vihkoja käytettiin mm. lauluilloissa. Kuorolauluharrastuskin oli yleinen. Sanoja kirjoitettaessa lauluihin liitettiin päivämäärä. Näin niihin sitoutui samalla muistoja tilanteista, jossa ne oli kirjoitettu. Nämä muistot nousevat mieleen kymmeniä vuosia myöhemmin lauluja laulettaessa. Vanhoille lauluille oli tyypillistä tarinallinen juoni kuten lauluissa Kaksi vanhaa tukkijätkää tai Rosvo-Roope.