Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Ahomansikka Ahomansikka

Ahomansikan eli metsämansikan poimiminen ja heinänkorteen pujottaminen
kuuluu monen maaseudulla kasvaneen lapsuusmuistoihin.
Nykyään ahomansikkaa kasvatetaan kaupunkipihoissa
maanpeiteperennana ja parvekelaatikoissakin.
Luonnossa se on vähentynyt niin paljon,
ettei siitä enää keitellä mansikkahilloa kuten ennen.  

Mansikka tarvitsee valoa eikä kykene kasvamaan paikoissa,
joissa sitä korkeammat kasvit valtaavat alaa.
Se viihtyy kuivahkoissa rinteissä, lehtomaisissa metsissä,
niityillä ja kedoilla.
Mansikka lisääntyy pitkien ja hentojen pintarönsyjen avulla.

Jotkut ihmiset ovat allergisia mansikoille
- pienet lapset vielä useammin kuin aikuiset.
He voivat saada mansikasta nokkosrokkoa eli urtikariaa:
iho punottaa ja siinä on pieniä kutisevia näppylöitä.
Jos henkilö on todettu allergiseksi koivun siitepölylle,
on mansikkaa syytä maistaa varovasti ja reaktioita kuulostellen.
Oireisiin annetaan antihistamiinia.

Rohtona mansikkaa on käytetty kihtiin, ripuliin ja reumaan
sekä nesteen poistamiseen.
Mansikassa on C- ja K-vitamiineja ja se on hyvä ummetukseen.

Alkukesästä poimitut ahomansikan lehdet sopivat teesekoituksiin.

Sanonta ”Oma maa mansikka, muu maa mustikka”
korostaa kotimaarakkautta.

Tietoa ahomansikasta (Fragaria vesca) Luontoportissa

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Ahomansikka Ahomansikka

 

Tietoa ahomansikasta (Fragaria vesca) Luontoportissa

Kuva CC0 Pixabay

 

Ahomansikka Ahomansikka

 

Tietoa ahomansikasta (Fragaria vesca) Luontoportissa

Kuva CC0 Pixabay

 

Ahomansikka Ahomansikka

Tietoa ahomansikasta (Fragaria vesca) Luontoportissa

Kuva CC0 Pixabay

 

Ahomansikka Ahomansikka

Tietoa ahomansikasta (Fragaria vesca) Luontoportissa

Kuva CC0 Pixabay

 

Ahomansikka Ahomansikka

 

Tietoa ahomansikasta (Fragaria vesca) Luontoportissa

Kuva CC0 Pixabay

 

Aronia Aronia

Aronia on yksi Suomen yleisimmistä pensasmarjoista.
Se on helppohoitoinen, hyvin satoisa ja helposti poimittava.
Sitä kasvaa monissa pihoissa ilman,
että asukkaat tietävät, minkälaista superfoodia heille on tarjolla.
Moni jopa luulee marjaa myrkylliseksi.

Marja-aronian maku on kyllä vähän puiseva
eikä sen näkökään houkuttele maistamaan,
mutta halla parantaa makua
ja pakastamisen jälkeen marjoista irtoaa mehua paremmin.
Marjoista tulee mainiota mehua, hyytelöä, kiisseliä ja viiniä.
Niitä voi kuivata ja jauhaa moneen tarkoitukseen.

Pensasaidoissa käytetään usein koristearoniaa.
Sen marja on pienempi kuin marja-aronian,
mutta tervevaikutukset ovat samat.

Linnuille marjat kyllä kelpaavat.
Edes suurin osa kannattaa poimia itselle
ennen kuin mustarastaat tai tilhiparvi tyhjentää saaliin.

Marjat voi poimia leikkaamalla tertut saksilla irti
ja pitämällä ämpäriä alla.

Aroniamarjat sisältävät paljon antioksidantteja.
Niissä on reilusti C-vitamiinia, folaattia, mangaania, kalsiumia, rautaa,
kaliumia, magnesiumia, fosforia, seleeniä ja sinkkiä.

Kuva CC0 Pixabay

 

Aronia Aronia

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Aronia Aronia

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Aronia Aronia

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Aronia Aronia

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Herukka, musta Herukka, musta

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Herukka, musta Herukka, musta

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Herukka, musta Herukka, musta

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Herukka, punainen Herukka, punainen

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Herukka, punainen

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Herukka, punainen Herukka, punainen

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Herukka, punainen Herukka, punainen

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Herukka, punainen Herukka, punainen

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Herukka, valkoinen Herukka, valkoinen

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Herukka, valkoinen Herukka, valkoinen

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Karhunvatukka Karhunvatukka

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Karhunvatukka Karhunvatukka

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Karpalo Karpalo

Karpalo eli kurjenmarja estää virtsatietulehduksia.

Karpalo kuuluu puolukoiden sukuun.
Se kasvaa kosteahkoilla sammalikoilla ja suomättäillä koko Suomessa.

THL ylläpitää kansallista Fineli ® - elintarvikkeiden koostumustietopankkia,
josta löytyy marjojen sisältämät aineet.

Kuva CC0 Pixabay

 

Karpalo Karpalo

Karpalo on vuoden 2019 nimikkomarja.

Kuva CC0 Pixabay

 

Karpalomätäs Karpalomätäs

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Karviainen Karviainen

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Karviainen

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Karviainen

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Karviaispensas

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Katajanmarjoja

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Katajanmarjoja

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Lakka - suomuurain - hilla Lakka - suomuurain - hilla

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Lakkamättäitä

Lakkaa kutsutaan myös nimillä hilla, muurain, suomuurain ja valokki.

Kuva CC0 Pixabay

 

Mansikan taimi

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Mansikka

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Mansikkaviljelmä

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Mansikoita

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Mansikoita korissa

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Marjapoimuri Marja-Maija poimuri

Metallisella Marja-Maijalla marjoja on nopea poimia.

Näitä poimureita valmisti pitkään Viialan Viila.
Tämä metallialan yritys toimi 1901–1998.
Sen päätuotteita olivat viilat, työkalut ja marjanpoimurit.
Poimureita onneksi löytyy kaupoista edelleen,
vaikka Viialan Viila lopetti toimintansa jo kauan sitten.

Poimuri on kauhamainen.
Sen avonaisen pään piikit haravoivat näppärästi marjat talteen.
Piikit jatkuvat pitkälle poimurin alapuolella
ja niiden raoista roskat putoavat maahan.
Aukon yläreunassa on kiinteä tai heiluva läppä.
Se estää kerättyä saalista valumasta takaisin mättäille.

Samankaltaisia poimureita on valmistettu myös puusta: kuva

Nykyään poimureita on myynnissä monen muotoisena,
monen kokoisena ja monen nimisenä,
sekä metallisina että muovisina.

Kuva © Kirsi Alastalo

 

Mustikanvarpuja

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Mustikka

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Mustikka

Mustikassa (Vaccinium myrtillus) on poikkeuksellisen paljon
ihmisen terveyteen positiivisesti vaikuttavia aineita.
Sitran toimeksiannosta tehdyn tutkimuksen mukaan erityisesti vanhukset ja ikääntyvät
sekä tyypin 2 diabeetikot saattaisivat hyötyä mustikan ja mustikkavalmisteiden käytöstä
monella tapaa (silmäongelmat, verisuonivaikutukset).
Mustikka ehkäisee oksidaatiota, vahvistaa verisuonistoa ja parantaa silmän verenkiertoa.
Sillä on positiivinen vaikutus ikään liittyviin silmäongelmiin kuten harmaakaihiin,
silmänpohjan ikärappeumaan ja silmänpainetautiin eli viherkaihiin (glaukoomaan).

Eläinkokeissa mustikka on parantanut sekä muistia että motorisia toimintoja.
Se on suojannut koe-eläimiä Alzheimerin taudin kehittymiseltä.
Mustikka  sisältää ravintokuitua sekä luontaisia C- ja E-vitamiineja.
Luonnonmustikassa on antosyaaniyhdisteitä nelinkertaisia määriä
viljeltyyn pensasmustikkaan verrattuna.

Mustikan paras poiminta-aika on heinäkuun loppupuolelta syyskuun alkuun.
Paras satokausi kestää noin kaksi viikkoa.
Runsain sato tulee, jos kukinnan aikaan ei ole yöpakkasia
ja alkukesä on riittävän lämmintä pölyttäjien lentämiseen. 
Mustikanvarvut tarvitsevat lumipeitteen talvehtiakseen hyvin.

Sananlasku
Oma maa mansikka, muu maa mustikka.
 

Kuva ©  Sastamala Visual Oy

 

Mustikkamaito

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Mustikkasaalis

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Mustikkasatoa

Mustikoita kannattaa syödä raakana,
mutta niistä voi tehdä myös piirakoita ja muita leivonnaisia,
puuroja, hilloja, mustikkakukkoa, rahkaa ja smoothieta.
Mustikan lehtiä voi käyttää salaatissa ja teessä.
Marjoja kannattaa kuivata talven varalle.

Mustikan sisältämät terveelliset aineet voi tarkistaa
THL:n ylläpitämästä Finelistä.
Mustikoissa on paljon silmille tärkeitä aineita.

"Kun mustikka kypsyy, niin yö mustuu."

  Lapsen suusta
  Mustikat on hyviä, koska niiden sisällä on hilloa.
                                               - Pertti 5 v.

Kuva ©  Sastamala Visual Oy

 

Mustikoita

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Pihlaja

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Pihlajanmarjaterttu

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Pihlajanmarjaterttu pakkasen puraisemana

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Pihlajanmarjoja

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Puolukka

Puolukka (Vaccinium vitis-idaea) on ainavihanta kasvi.
Siinä on alfa-linoleenihappoa, kuitua,
A-, E-, C-, B1-, B2-, B3-vitamiineja ja karotenoideja.
Puolukka tappaa virtsateiden bakteereja.

Sen marja on niin hapan,
että se säilyy sisältämiensä sitruuna- ja bentsoehappojen takia
viileässä ilman säilöntäaineitakin.

Monessa koulussa koululaiset joutuivat syksyisin poimimaan
muutaman litran puolukoita koululle.

THL ylläpitää kansallista Fineli ® - elintarvikkeiden koostumustietopankkia,
josta löytyy myös marjojen sisältämät aineet.

Luonnonmarjojen poimiminen on jokamiehenoikeus.
Jokamiehenoikeudet löytyvät mm. ympäristöhallinnon verkkosivulta.

MARJAMÄMMI

Puoli litraa survottuja puolukoita sekoitetaan litraan kylmää vettä
ja seokseen lisätään 3/4 litraa ruisjauhoja ja hiukan sokeria.
Seos laitetaan tuohisiin (uunivuokiin)
ja paistetaan miedossa uunin lämmössä 3-4 tuntia.

 

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Puolukoita poimimassa

Äiti ja tytär puolukkametsässä

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Ruusunmarja

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Ruusunmarja

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Ruusunmarja pakkasen puraisemana

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Ruusunmarja ruska-aikaan

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Saskatoon

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Saskatoonpensas

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Tyrnipensas

Tyrni on Satakunnan maakuntakukka.

Tyrni on piikkinen pensas,
joka tuottaa erittäin C-vitamiinipitoisia oranssin värisiä marjoja.
Lehdet sopivat teeksi ja niissäkin on paljon C-vitamiinia.
Kosmetiikka- ja lääketeollisuus pystyy hyödyntämään tyrniä.
Pensas kestää hyvin kuivuuttaa ja tulvia.

Sitra on julkaissut Yhteenvedon tieteellisestä näytöstä koskien tyrnin,
lakan, mustaherukan ja variksenmarjan ravitsemus- ja terveysvaikutuksia
.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Vadelma

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Vadelmapensas

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Vadelmia

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Vadelmia korissa

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Vadelmia: punaisia ja keltaisia

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Variksenmarja

 

Kuva CC0 Pixabay

 

Variksenmarjamättäitä

 

Kuva CC0 Pixabay