Kuvalista
![]() |
![]() |
Harakan pesä (Pica pica) Harakka ei ole rauhoitettu lintu, mutta sille on määrätty pesimärauha. Etelä-Suomessa harakan pesintä alkaa huhtikuun alussa, mutta kaupunkioloissa se voi ryhtyä pesimäpuuhiin jo maaliskuussa. Harakka voi keräillä kiiltäviä esineitä pesäänsä. Tietoja ja kuvia harakasta Luontoportin sivustolla. Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Harakka irrottaa itselleen polkupyörän toisenkin heijastimen Vanha loru Harakka huttua keittää Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Heinäsorsa eli sinisorsa, naaras (Anas platyrhynchos) Sorsastus alkaa vuosittain 20. elokuuta ja kestää joulukuun loppuun. Sorsista on tietoa Luontoportin sivuilla. Sorsien sukuun kuuluu heinäsorsan lisäksi haapana, harmaasorsa, heinätavi, jouhisorsa, lapasorsa ja tavi. Heinäsorsan toinen nimi sinisorsa tulee uroksen sinivihreän pään väristä. - Miksi sorsa ui? Jean Sibelius sävelsi A.V. Koskimiehen runon Souda, souda sinisorsa Souda, souda, sinisorsa, souda tähän rantaan; Laulu löytyy YouTubesta useiden artistien esittämänä.
Laulu yksinäisyys -teemasta Sorsa se Saimaan aalloissa sousi Sorsa se Saimaan aalloissa sousi Sorsa se Saimaan aalloissa sousi, Emil Kauppi ja Antti Juhani Rytkönen (1870-1930) Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Helsinkiläisiä puluja (Columba livia domestica) Kaksi sopuisaa pulua eli kesykyyhkyä Esplanadin puiston nurmikolla. Helsinki 18.5.1960. Kasku - Kuinka kyyhkysiä pyydystetään? * * * Puluäiti huomasi poikasen kakkineen pesään ja sanoi: * * * Alakoululainen selitti sanan romanssi:
Kuva cc Valokuvaaja Seppo Saves. Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma.Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-21410_7.tif
|
![]() |
![]() |
Hiljattain kuoriutuneet linnunpoikaset
Kuva CC0 Pixabay Mohan Nannapaneni
|
![]() |
![]() |
Joutsen, laulujoutsen (Cygnus cygnus) Laulujoutsen on Suomen kansallislintu. Kuuntele laulujoutsenen fanfaari (Suomen luonnonsuojeluliitto).
Kaks joutsentaKaks joutsenta virralla vierekkään Tuli tuulispää yli virran ja maan - Eino Leino, Sata ja yksi laulua 1898 Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Joutsenen poikaset
Kuva CC0 Pixabay Marketa Machova
|
![]() |
![]() |
Joutsenpariskunta
Kuva CC0 Pixabay Zanna-76
|
![]() |
![]() |
JoutsenpariskuntaLaulajapoikaJa minä se olen se laulajapoika Ja minä se olen se laulajapoika Ne käskevät mun muka säästelemään, Minä tahdon nauttia nuoruuttain Minä tahdon maljani tyhjentää, Ja tahdon ma lauluni lahjoittaa, Näin nuorena jos minä köyhdynkin Eino Leino (1878 - 1926) Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Joutsenperhe Joutsenta kutsutaan myös laulujoutseneksi. On olemassa myös kyhmyjoutsen, pikkujoutsen, mustajoutsen, trumpettijoutsen ja mustakaulajoutsen. Kalevalassa Lemminkäinen saa tehtäväkseen ampua Tuonen joutsenen. Akseli Gallen-Kallelan maalauksessa Lemminkäisen äiti näkyy taustalla tuonen joutsen. Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Kalalokkeja ja harmaalokkeja (Larus canus ja Larus argentatus) Kuvan pienimmät lokit ovat kalalokkeja, isommat harmaalokkeja, suurin lintu on lokinpoikanen. Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Kalalokki (Larus canus) Lokit elävät usein suurissa yhdyskunnissa, joissa on mukana useita lajeja. Ne voivat lentää päivittäin kymmeniä kilometrejä. Ne syövät pikkukaloja, pikkujyrsijöitä, surviaissääskiä, lentomuurahaisia ja kastematoja. Suurikokoisemmat lajit syövät haaskoja, kalaa, jätteitä, lintujen poikasia ja -munia sekä pieniä vesilintuja. Linnut tekevät yksinkertaisen pesän kasveista matalan kasvillisuuden joukkoon. Kalalokin sukulaisia ovat naurulokki, merilokki, harmaa- ja selkälokki sekä pikkulokki. Anton Tšehovin yksi klassikkonäytelmä on nimeltään Lokki. Kuva © Sastamala Visual Oy
|
|
|
Kananmunien läpivalaisulaite Tällaisella kananmunien läpivalaisulaitteella tarkistettiin munien tuoreus. Tuoreen kananmunan keltuainen on pyöreä. Säilytä munat mieluiten omassa rasiassaan jääkaapin perällä. Keitetyn ja raa´an munan erottaa toisistaan pöydällä pyöräyttämällä. Munankuoren sisällä olevaa ohutta kalvoa voi käyttää suojaamaan pieniä viiltohaavoja. Munankuoret ovat kompostissa hyviä mineraalien lisääjiä. Joskus kananmunien syöntiä rajoitettiin, Kananmunilla on paljon terveyttä edistäviä vaikutuksia. Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa. Arvoitus Arvoitus Sananlasku Uskomus Kuva © Emilia Nieminen
|
|
|
Kananrehumainos Kana on kaikkiruokainen. Ihmisen ruuantähteiden ja rehuseosten lisäksi se syö siemeniä, vihreitä kasvinosia, hedelmiä, marjoja, matoja, hyönteisiä ja toukkia. Sanastoa: hautomakone, kukko, pesä, kolesteroli, vapaan kanan muna, Omega, tehokanala, kesäkana, luomutuotanto, virikekanala Sananlasku Kasku Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa. Kuva © Emilia Nieminen
|
![]() |
![]() |
Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) Kirjosieppo rakentaa pesänsä pönttöön tai puunkoloon. Se kerää sinne kuivia lehtiä, männyn kuoriliuskoja, heiniä ja juuria ja vuoraa ohuilla korsilla tai jouhilla. Toukokuussa pesään ilmaantuu 5–8 munaa, joita naaras hautoo pari viikkoa. Vuosittaisessa pönttöbongauksessa tarkkaillaan mm. kirjosieppojen elämää. Kirjosieposta tietoja Luontoportissa. Kuva © Ari Ahlfors www.naturephoto.1g.fi
|
![]() |
![]() |
Kissan kavereita
Kuva CC0 Pixabay
|
![]() |
![]() |
Kottarainen Sturnus vulgaris Kuva © Ari Ahlfors www.naturephoto.1g.fi
|
![]() |
![]() |
Kottarainen
Kuva kottaraisparvesta Kuva © Petri Pietiläinen
|
![]() |
![]() |
Kottaraisia Kottarainen (Sturnus vulgaris) oli yleinen lintu vielä 1970-luvulla, Suomen Luonto -lehden nettisivulla voi kuunnella kottaraisen ääntä. Signe Liljequist esittää (vuonna 1928) Oskar Merikannon säveltämän Kasku Kuva © Studio-86
|
![]() |
![]() |
Kukko
- Miksi kukko kiekuu silmät ummessa?
Sananlasku - Loppui lyhyeen kuin kanan lento. Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Kurkia Grus grus Kurki on Pohjois-Pohjanmaan maakuntalintu. Tietoja ja kuvia kurjista Luontoportin sivuilla. Kasku Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Kurkiaura Kurki muistuttaa harmaahaikaraa. Kurjet saapuvat Suomeen huhtikuun puolivälin paikkeilla. Kurjet viihtyvät soilla ja rantaniityillä – muuttoaikoina vilja- ja perunapelloilla. Arvoitus Sanonta Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Käpytikka Dendrocopos major Käpytikka pesii kaikenlaisissa metsissä. Sen soidinrummutus on helppo tunnistaa. Sananlasku Kuva © Studio-86
|
![]() |
![]() |
Käpytikka Dendrocopos major Käpytikka on Suomen yleisin tikka. Tikat kiipeilevät puissa etsien hyönteisiä koloista ja kaarnanraoista. Tehometsätalous on vähentänyt tikkojen lukumäärää.
Laulu Tilkin talkin tikka se hakkaa & Metsän laulajaiset LUONTO-kuvapakan kuva numero 33 Kuva CC0 Pixabay Lee Youngku
|
![]() |
![]() |
Laulujoutsen Cygnus cygnus Suomessa pesii kolme joutsenlajia: laulujoutsen, kyhmyjoutsen ja pikkujoutsen. Laulujoutsen on suuri valkoinen vesilintu. Sotien jälkeen laulujoutsenia oli vain vähän, Joutsen on pariuskollisuuden symboli. Laulujoutsen on yksi Suomen kansallissymboleista. Laulujoutsenesta YLE:n Elävässä arkistossa
Laulu Joutsen & Joutsenet & Kulkuri ja joutsen LUONTO-kuvapakan kuva numero 35 Kuva CC0 Pixabay Schwoaze
|