Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Kaksi pientä karitsaa

Markkulan tilan tilanhoitaja Matti Kaasinen esittelee rygja-lampaan vuonia eli karitsoita. Rygja-lampaat tuotiin Suomeen Norjasta.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Lammaslauma

Lampaiden laidunkausi on yleensä kesäkuun alusta elokuun loppuun.
Lammas tarvitsee laitumelle raikasta vettä, kivennäisiä sekä suolakiven
ja suojan tuulta, sadetta ja paahtavaa aurinkoa vastaan.
Lammaslauma liikkuu tyypillisesti tiiviissä porukassa.

Lammas syö hyvälaatuista, nuorena niitettyä kuivaheinää,
muttei korsia (väh. 2 kg korrettomia osia/päivä/lammas).
Myös säilöheinä käy hyvin. Lammas ei ole jätteen syöjä.

Karitsat syntyvät useimmiten keväällä, noin 5 kk astutuksen jälkeen.

Laki määrää nykyään lampaiden molempiin korviin korvamerkit.
Vasemman korvan merkki on päämerkki, ja oikean korvan merkki apumerkki,
lisätietoa mm. Ruokaviraston (entinen Evira) sivuilta.

Lampaan ostosta, myymisestä, kuolemasta tai katoamisesta
on aina ilmoitettava lammasrekisteriin.
Karitsoiden syntymästä tehdään samaan rekisteriin
poikimisilmoitus ja tilataan korvamerkit.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Lampaita
Lampaita Invalidisäätiön työkeskuksessa 1941

Invalidisäätiön työkeskuksessa Saaren kartanossa opiskeltiin myös kotieläinoppia. Kuvassa "oppikirjat" karsinassaan. Saaren kartano Mäntsälässä toimi sotainvalidien huoltamiseksi perustetun Invalidisäätiön työkeskuksena vuodesta 1940.

Kuvattu Mäntsälässä 14.2.1941.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r41-245_8.tif

 

Lampaita lauma

 

Selkoteksti Lammas, maatilan villainen asukki 2 sivua

Sanonta
Aika aikaansa kutakin, sanoi pässi, kun päätä leikattiin.
Sanontaa käytetään, kun jonkin mieluinen aikakausi on päättymässä.

Kuva © Sastamala Visual Oy