Kuvalista
![]() |
![]() |
Ahomansikka Ahomansikan eli metsämansikan poimiminen ja heinänkorteen pujottaminen Mansikka tarvitsee valoa eikä kykene kasvamaan paikoissa, Jotkut ihmiset ovat allergisia mansikoille Rohtona mansikkaa on käytetty kihtiin, ripuliin ja reumaan Alkukesästä poimitut ahomansikan lehdet sopivat teesekoituksiin. Sanonta ”Oma maa mansikka, muu maa mustikka” Tietoa ahomansikasta (Fragaria vesca) Luontoportissa
Kuva CC0 Pixabay
|
![]() |
![]() |
Harakankello
Tietoa harakankellosta (Campanula patula) Luontoportissa Kuva CC0 Pixabay
|
![]() |
![]() |
Hiirenvirna Hiirenvirna (Vicia cracca) on monivuotinen hernekasvi. Hiirenvirna on yksi kaikkein yleisimmistä niittyjen lajeista. Vaikka hiirenvirna on hernekasvi, Hiirenvirna on monen päiväperhosen ravintoa. Tietoa eri virnoista Luontoportissa Kuva CC0 Pixabay
|
![]() |
![]() |
Juhannusruusu Perinteinen, voimakkaasti tuoksuva juhannusruusu Juhannusruusussa on kermanvalkoiset kukat ja tiheäpiikkiset varret. Juhannusruusua kutsutaan myös suomenruusuksi ja pimpinellaruusuksi. Tietoa juhannusruususta (Rosa pimpinellifolia) Luontoportissa Kuva © Studio-86
|
![]() |
![]() |
Juhannusruusu Kestävä ja tuoksuva juhannusruusu (Rosa pimpinellifolia) kasvaa koko Suomessa. Prinsessa Ruusunen on vanha, paljon kerrottu satu. Prinsessa Ruusu linnassa, linnassa, linnassa, Edvin Laine ohjasi satuelokuvan Prinsessa Ruusunen vuonna 1949. "Yksi ruusu voi olla puutarhani, ja yksi ystävä maailmani."
|
![]() |
![]() |
Juhannusruusu eli pimpinellaruusu Rosa spinosissima Ruusuja on yli 100 lajia. Osa niistä – kuten juhannusruusu – tuoksuu hyvältä. Monia merkkipäiviä juhlistetaan ruusuilla. Ruusunmarjat ovat C-vitamiinipitoisia ja niistä voi tehdä ruusunmarjakeittoa. Apteekit myyvät ruusun terälehdistä uutettua huumaavan tuoksuista ruusuvettä,
Laulu Juhannusaatto & Heilu keinuni korkealle & Yksi ruusu on kasvanut laaksossa & Ruusu LUONTO-kuvapakan kuva numero 26 Kuva CC0 Pixabay Emmi Nummela
|
![]() |
![]() |
Juhannusruusupensas Juhannusruusun kukinta kestää parisen viikkoa. Romanssit Melartin, Erkki (säv.); Huttunen, Hugo (esitt.); Kuva © Studio-86
|
![]() |
![]() |
Kamomillasaunio Kamomillasaunio on yksivuotinen ruohokasvi. Kamomillasauniolla on enemmän mykeröitä kuin saunakukalla ja Kamomillasauniolla on lääkinnällisiä ominaisuuksia, Kamomillasaunio kasvaa pelloilla, pihoissa, tienvarsilla ja joutomailla. Kamomilla on antiseptinen ja siksi sitä on käytetty Kamomillaa käytetään rauhoittavana yrttiteenä sekä yksinään että sekoituksissa. Vaaleita hiuksia voi huuhdella kamomillavedellä, Tietoa kamomillasauniosta (Matricaria chamomilla) Luontoportissa Kuva CC0 Pixabay
|
![]() |
![]() |
Kanerva Kanerva on kangassinisiiven toukan ravintoa. Tietoa kanervasta (Calluna vulgaris) Luontoportissa
Kangassinisiipi (Plebejus argus) on hyvin pieni perhonen. Kangassinisiipi elää kuivilla mäntykankailla, kivikoissa ja hiekkamailla. Lentoaika on kesäkuun loppupuolelta elokuun alkuun. Keväällä kuoriutuvat toukat käyttävät ravinnokseen Tietoa kangassinisiivestä Luontoportissa Kuva CC0 Pixabay
|
![]() |
![]() |
Kangasvuokko
Tietoa kangasvuokosta (Pulsatilla vernalis) Luontoportissa Kuva CC0 Pixabay
|
![]() |
![]() |
Keltakurjenmiekka Tietoa keltakurjenmiekasta (Iris pseudacorus) Luontoportissa Kuva CC0 Pixabay
|
![]() |
![]() |
Keskikesä Päivänkakkara (Leucanthemum vulgare) on Keski-Suomen maakuntakukka. Päivänkakkaraa on käytetty ennustamiseen nyppimällä sen terälehtiä Lapsen suusta
Mielikuvamatka kuvan avulla
Nocturne Ruislinnun laulu korvissani, - Eino Leino 1903
Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Keto-orvokki
Tietoa keto-orvokista (Viola tricolor) Luontoportissa Kuva CC0 Pixabay
|
![]() |
![]() |
Kielo Suomen kansalliskukka kielo on monivuotinen ruohokasvi. Kieloa kasvaa kuivissa ja tuoreissa kangasmetsissä, harjuilla, metsänreunoissa, Kielon hedelmä on pallomainen, Kielo kukkii touko–kesäkuussa. Kielon tieteellinen nimi pohjautuu Raamatun Laulujen lauluun, Tietoa kielosta (Convallaria majalis) Luontoportissa Kuva CC0 Pixabay |
![]() |
![]() |
Kielo eli kellokielo Convallaria majalis Kaunis ja hyvältä tuoksuva, mutta myrkyllinen kielo valittiin kansanäänestyksellä Suomen kansalliskukaksi vuonna 1967. Kalliokielo muistuttaa ulkonäöltään kieloa ja sekin on myrkyllinen. Kymmenen pennin kolikossa, joka oli käytössä vuosina 1990–2001, oli kukkiva kielo.
Laulu Juhannus on meillä herttainen & Valkoiset kielot & Kielon jäähyväiset & Sataa, sataa ropisee LUONTO-kuvapakan kuva numero 29 Kuva CC0 Pixabay
|
![]() |
![]() |
Kielo kesäsateen jälkeen
Kuva CC0 Pixabay
|
![]() |
![]() |
Kimppu pajunoksia
Kuva CC0 Pixabay Alicja
|
![]() |
![]() |
Kirjopillike Ennen vanhaan oli tavallista, että lapset nyppivät pillikkeen kukkia irti ja imaisivat sen sisältä makean mesitipan. Kukan voi myös saada soimaan, kun siihen puhaltaa kuin pilliin. Pillike kasvaa viljelyksillä, joutomailla, puutarhoissa, Pillike kukkii heinä–syyskuussa. Tietoa kirjopillikkeestä (Galeopsis speciosa) Luontoportissa Kuva CC0 Pixabay |
![]() |
![]() |
Kullero
Tietoa kullerosta (Trollius europaeus) Luontoportissa Kuva CC0 Pixabay
|
![]() |
![]() |
Kurjenkello
Tietoa kurjenkellosta (Campanula persicifolia) Luontoportissa Kuva CC0 Pixabay
|
![]() |
![]() |
Kurjenkello Kurjenkellon kukat ovat sinisiä, valkoisia tai hieman punertavia. Kissankello on Keski-Pohjanmaan maakuntakukka. Tietoa kurjenkellosta (Campanula persicifolia) Luontoportissa Kuva © Sastamala Visual Oy
|
![]() |
![]() |
Käenkaali eli ketunleipä Metsien aluskasvillisuuteen kuuluva Sen maavarsi on hento ja suikertava, Käenkaali kasvaa varjoisissa kuusikoissa, Käenkaali on herkkä kuivumiselle. Ketunleipiä eli käenkaalia voi maistella. Jos ketunleipiä haluaa syödä enemmän, Tietoa käenkaalista eli metsäkäenkaalista eli ketunleivästä Kuva CC0 Pixabay
|
![]() |
![]() |
Lapinvuokko
Tietoa lapinvuokosta (Dryas octopetala) Luontoportissa Kuva CC0 Pixabay
|
![]() |
![]() |
Lemmikki Suomessa kasvaa harsulemmikki, hietalemmikki, lapinlemmikki, Maanviljelijälle peltolemmikki on harmillinen rikkaruoho. Lemmikin siemenet voivat säilyä maassa monta vuotta Useissa kielissä lemmikin nimi on Älä unohda minua, Tietoa lemmikeistä Luontoportissa: Kuva CC0 Pixabay
|
|
|
Leskenlehti Tussilago farfara Leskenlehti on monivuotinen kasvi, joka kasvaa lähes koko Euroopan alueella. Leskenlehtiteetä on käytetty yskänrohtona ja keuhkoputkentulehdukseen.
Laulu Keväällä & Kevättuuli & Leskenlehti & Kevätsointuja LUONTO-kuvapakan kuva numero 28 Kuva © Kirsi Alastalo
|
- 1
- 2
- 3
- 4
- seuraava ›
- viimeinen »