Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Ansa Ikonen

Kansallisteatterin näyttelijä, kotimaisen elokuvan sankaritar Ansa Ikonen valmistautui 25-vuotistaiteilijajuhlaansa tarjoamalla kahvia lehdistölle (Helsinki 11.11.1960). Ikonen näytteli Kansallisteatterissa 44 vuotta. 

Ansa Ikonen (1913-1989) esiintyi yli 30 elokuvassa, mm. Vaimoke, Kulkurin valssi, Rakas lurjus, Kaikki rakastavat, Vaivaisukon morsian. Hän oli naimisissa näyttelijä Jalmari Rinteen (1893–1985) kanssa. Sekä heidän yhteisistä lapsistaan Katriinasta ja Marjatasta että Rinteen ensimmäisen avioliiton lapsista Tommista, Tiinasta ja Tanelista tuli kaikista näyttelijöitä.

Sananlaskuja
Kylmä kahvi kaunistaa.
 ...muttei sekään ihmeitä tee.
 ...mutta maha ei kestä niin paljoa kuin naama vaatisi.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

cc  Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-23214_1.tif

 

Hankausjauhe, liotusaine ja liisteri

Entsyymien teho pyykinpesussa on tunnettu jo 1800-luvun alkupuolelta saakka.
TEO oli yleissiivousaine ja Burnus enzym pyykinpesuaine.

Mestariliisteri on vesiliukoinen liima tapettien kiinnitykseen.
Se on veteen sekoitettava jauhe.
Liisteri sopii sanomalehtiaskarteluun.
Revittyjä sanomalehtisuikaleita liimataan puhalletun ilmapallon päälle
monta kerrosta ja annetaan kuivua.
Ilmapallo tyhjennetään ja poistetaan.
Kovettuneen sanomalehtipallon työstämistä jatketaan
leikkaamalla ja liimaamalla tarvittavia lisäosia.
Puolipalloa voi jatkaa naamariksi, amppeliksi, hatuksi/kypäräksi,
nuken keinuksi tai astiaksi. Lopputulos maalataan (ja lakataan).

Liistereitä voi keittää itse perunajauhoista,
maissijauhoista tai vehnäjauhoista kiisselin reseptillä.

Perunajauholiisteri
Keitä 3dl vettä. Sekoita 4rkl perunajauhoja
kylmään vesitilkkaan ja vispaa kuumaan veteen.
Nosta kattila seoksen paksuunnuttua heti pois hellalta.
Liisteri säilyy jääkaapissa noin viikon.

Vehnäjauholiisteri
Laita kattilaan 1 dl vehnäjauhoja ja 1 dl vettä.
Sekoita tasaiseksi. Lisää 2–4 dl vettä
ja kuumenna seos kiehuvaksi koko ajan sekoittaen.
Sammuta liesi. Jäähtynyt liisteri on valmista.
Vehnäjauholiisterillä on kiinnitetty tapetteja ja pinkopahveja.
Siihen tarkoitukseen liisteriä voi keittää 10 minuuttia.

Koulujen kemian tunneilla valmistetaan joskus liisteriä maissijauhosta.

Kotitekoinen liimapuikko syntyy keitetystä, halkaistusta perunasta.
Sitä on käytetty mm. kiiltokuvien liimaamiseen.

Sanastoa: pikaliima, paperiliima, kontaktiliima, kaksikomponenttiliima, yleisliima, puuliima, epoksiliima

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

Kuva © Emilia Nieminen

 

Heteka

Ennen vaahtokumi- ja runkopatjoja suomalaiset nukkuivat hetekoissa.
Niitä valmisti ensimmäisenä Helsingin teräshuonekalutehdas,
josta terässänky sai myös nimensä.

Yksi Veikko Lavin kuuluisista lauluista on nimeltään Serenadi Hetekalle, jossa sanotaan:

Rautaisessa hetekassa jokainen on maannut, pari ikäpolvea on siinä alun saanut.
...verkkopohja narahteli, rakkaat muistot mieleeni taas toi... koko talo kuuli sen,
kun kylkeä vain käänsi... nukahdettiin oman instrumentin säveliin...

Sananlaskuja
Niin makaa kuin petaa.
Antaa tulla lunta tuppaa, männää sängyn alle!
                

Kuva CCO Outi Mäki     

 

Hetekan pääty

Hetekan tärkein ominaisuus, jonka vuoksi sitä arvostettiin,
oli se että luteet ja muut syöpäläiset eivät kyenneet pesiytymään siihen.
Hetekoita mainostettiin narinattomina,
vaikka kyllä niistä ääntä lähti.

Heteka saattoi olla levitettävä:
toinen vuode työnnettiin päiväksi toisen alle
ja saatiin näin huoneeseen tilaa.

Tavallinen patja hetekoissa oli pystyraidallinen flokkipatja
(kuva, Finna/Ilomantsin museosäätiö).
Flokkivanu oli kehräämöistä ja tekstiiliteollisuudesta
ylijäänyttä, revittyä pumpulimaista
ja helposti muotoutuvaa materiaalia (kierrätyskuituvanua),
joka sisälsi puuvillaa ja villaa.
Edelleenkin verhoilijat käyttävät flokkia
ja sitä myydään askartelutarkoituksiin.

------- 

Olki oli joskus maaseudulla yleisin patjantäyte
(yleinen vielä 1950-luvulla).
Se oli halpaa ja helppo vaihtaa,
mikä tehtiin noin kerran vuodessa – usein jouluksi.
Patjantäytteiksi valittiin parhaat,
pisimmät ja puhtaimmat rukiin oljet.
Tähkät poistettiin. Patja täytettiin siten,
että olkien paksuimmat tyvipäät aseteltiin
patjan päihin ja pehmeämmät päät keskelle.
Se vähensi pistelyä patjanpäällisen läpi.
Patjapussin suu ommeltiin suurin pistoin kiinni.
Kuva vanhasta olkipatjasta - ajalta ennen hetekoita.

Kuva CCO Outi Mäki

 

Hiusvesi

Hiusveden käyttö oli ennen yleistä.
Muotoiluvaahdot ja geelit tulivat vasta paljon myöhemmin.

Brylcreem -niminen hiusrasva oli tunnettu merkki.
Sitä on valmistettu vuodesta 1928.
Se oli varsinkin 50-luvulla hyvin suosittu.
Brylcreem oli kampausgeelin edeltäjä,
jota käytettiin hiusten kiinni pitämiseen.
Brylcreem valmistettiin veden, mineraaliöljyn ja mehiläisvahan sekoituksesta.
Sitä käytettiin ennen myös kenkien putsaamiseen.
Brylcreemistä on tullut rokin ja rockabilly-kulttuurin symboli,
sillä sitä mainostettiin paljon.
Brylcreemiä hierottiin hiuksiin ja hiuspohjaan aamuisin
ja hiusten pesun jälkeen.
Sitä on myynnissä edelleen.

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

Kuva © Emilia Nieminen

 

Hiusvesipullo

Hiusvesiä on käytetty päänahan verenkierron elvyttämiseen,
hiustenlähdön ehkäisemiseen, hiusten vahvistamiseen ja kosteuttamiseen.

Silvigrin-hiusvesi oli hiustenhoitotuote,
jonka tehtävä oli edistää hiustenkasvua ja tehdä hiuksista pehmeät ja kiiltävät.
Se esti hilseen muodostusta, hillitsi hiustenlähtöä ja piti päänahan terveenä.

Kotikonstina on käytetty mm. kananmunan valkuaista.
Sillä tukka on saatu pysymään ojennuksessa.

Sanastoa hiusrullat, papiljotit, hoitoaine,

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

Kuva © Emilia Nieminen

 

Keittiö Helsingissä 1955

Tarjoilua kotihipoissa 1955

Helsingin Uuden yhteiskoulun oppilaita vanhojenpäivän iltana
luokkatoverin kotona Katajanokalla.
Tarjolla oli nakkeja ja perunasalaattia.

Kuvamuistiharjoitus
Heijasta kuva seinälle suurena, jos ryhmä on iso
tai tulosta jokaiselle osallistujalle tai osallistujaparille kuva.
Kuvaa katsellaan ja tutkitaan esim. 1-2 minuuttia.
Sen jälkeen se poistetaan näkyvistä
ja esitetään kuvaa koskevia kysymyksiä
tai pyydetään kertomaan kuvasta esim. 10 eri asiaa.

Montako nakkia kuvassa näkyy?
Mihin kuvan nainen nojaa?
Mitä miehellä on yllään?
Onko miehellä esiliina?
Missä naisen oikea käsi on?
Mitä mies tekee?
Onko nakkikattila puuhellalla, sähköliedellä vai kaasuhellalla?
Montako kattilaa kuvassa on?
Mikä esine on hellan etunurkassa?
Kuvaile keittiön valaisinta.
Onko keittiössä kirjava vai yksivärinen verho?

Kuva CC BY 4.0 Helsingin kaupunginmuseo, inventaarionro N260744 Finna

 

Kodin kaapeista tutut talouspurkit

Suorakaiteen muotoisia purkkeja kerättiin
monissa kodeissa talouspurkeiksi.
Paulig keksi tehdä purkkeja varten
liimapintaisia nimilappuja.
Koska tarjolla oli erilaisia nimilappuja,
joissa luki esimerkiksi sokeria tai riisiä,
monet ostivat useita purkkeja ruoka-aineiden säilytystä varten.

Kahvipannu pysyi lämpimänä pannumyssyn alla.
Paahtimot valmistivat kahvimyssyjä, jotka olivat samalla mainoksia.
Tavallisempaa oli kuitenkin tehdä pannumyssy itse.
Lapset nappasivat joskus pannumyssyn päähänsä.
Sen avulla leikissä syntyi monta roolihahmoa.

Millaisia kahvipurkkeja kotisi kaapeista löytyy?
Mitä säilytät niissä?
Oletko tehnyt pannumyssyn? Millaisen? Kenelle?

Kuva kuuluu sarjaan Kahvimuseon aarteita.

 

Kotisuihku

Suomen Gummitehdas OY:n valmistamaa kotisuihkua mainostettiin saunan korvikkeena. Sitä suositeltiin käytettäväksi makuuhuoneessa, keittiössä, heinäniityllä ja urheiluharjoitusten jälkeen. Kotisuihkun etuina mainostettiin roiskumattomuutta ja tukan säilymistä kuivana. Sanko täytettiin lämpimällä vedellä ja nostettiin pään yläpuolelle. Johtoletkun pää upotettiin astiaan ja suihkurengas asetettiin olkapäille. Hana aukaistiin ohjeiden mukaisesti, jolloin vesi valui vartaloa pitkin pesusoikkoon tai maahan.

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

Kuva © Emilia Nieminen

 

Kotisuihkun letkut
Lasipulloissa patenttikorkit

Tässä pullokorissa on posliini- eli patenttikorkkisia lasipulloja. Sellaiset ovat olleet käytössä Suomessa 1900-luvun alusta lähtien. Viimeisimpiä käyttäjiä olivat Pyynikki ja Elanto 1960-luvulla. Posliinikorkkeja käytettiin kivennäisvesi-, virvoitusjuoma- ja kaljapulloissa. Korkin päällä voi lukea: Pyynikki, Hartwall, Bock, H:gin virvoke Oy, Sampo Kokkola, TAK, Mallasjuoma Oy Lahti, juo Tillanderin juomia. Kumitiivisteitä patenttikorkkeihin on edelleen myynnissä viinitarvikeliikkeissä. Pohjoismaiden ensimmäinen kivennäisvesien tuotantolaitos oli Victor Hartwallin perustama (1836). Siellä pullotettiin hiilihapotettua, kivennäisaineita sisältävää ”terveysvettä”.

Nykyään monet sisustamista harrastavat henkilöt etsivät vanhoja pullokoreja kukkapöydiksi ja lehtikoreiksi.

 

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

 

Liina mankelissa

Mankelissa on kaksi telaa. Alemmassa telassa on kiinni pellavakangas. Kostutetun, vedetyn ja taitetun lakanan pää asetetaan pellavakankaan päälle ja lakana rullataan telalle, jolloin paino litistää sen suoraksi. Mankeleissa saattoi olla päällä isoja kiviä painona. Mankeloitu tekstiili säilyy kauemmin puhtaana, koska sen pinta tiivistyy. Se ei myöskään päästä huoneilmaan niin paljon pölyä kuin mankeloimaton. Ennen mankeleita liinavaatteita silitettiin kaulauslaudan ja tukin avulla (Keski-Suomen museo).

 

Liinavaatteet korissa
Matkalaukku

Matkalaukkuja tehtiin ennen vanerista ja pahvista. Vanerista valmistettiin myös askeja ja hatturasioita, joilla oli hyvä menekki paitsi kotimaassa myös Venäjällä. Vanerilaukkuja käytettiin monessa kodissa kaikenlaisten arvotavaroiden, muistojen ja myös kapioiden säilytykseen.
Lisää kuvia vanerisista matkalaukuista Finnassa.

 

Mausteet ja terveyssuola

Mausteilla on ollut ihmiskunnan historiassa iso merkitys. Tärkeimmät mausteet on tunnettu tuhansia vuosia. Ne ovat olleet kalliita vaihdon välineitä. Suomessa tärkeimmät mausteet ovat olleet suola, pippuri, kaneli ja kardemumma. Suola estää homeiden kasvua. Suolattu ravinto säilyy pitkään ja liottamalla siitä saadaan taas syöntikelpoista. Vanilja on yksi suosituimmista makuaineista. Leipämausteena käytetään anista, fenkolia ja kuminaa.

Mausteet olivat entisaikaan statussymboleita; mitä maustetumpi ruoka, sitä rikkaampi perhe. Sahrami on maailman kallein mauste.1900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla mausteet yleistyivät käytössä tavallisenkin kansan keskuudessa.

Sanastoa: maustepippuri, valkopippuri, joulumausteet (neilikka, kaneli, inkivääri), pullamausteet (kardemumma, kaneli), yrtit (basilika, oregano, minttu, persilja, tilli, lipstikka, piparminttu, rakuuna, sitruunamelissa, meirami, kirveli, ruohosipuli), piparjuuri, fenkoli, sipuli, valkosipuli.

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

 

Myyntivalttina kauniit kahvipurkit

Pakkauksia käytettiin hyväksi kahvin markkinoinnissa.
Pitkäikäiset peltipurkit olivat myyntivaltti jo 30-luvulla.
Suosittuja olivat myös lahjoiksi valmistetut kahvipurkit,
joissa ei ollut ollenkaan tekstiä.
Siksi monet eivät nykyään tiedä,
että pulleassa ruusupurkissa on ollut kahvia.

Moni tuntee Keskon vaalean purkin 60-luvulta,
jossa on sininen tai punainen ornamenttikuvio.
Kun kannen avaa, niin sisäpuolella lukee “Virkisty K-kahvilla”.

Monissa peltipurkeissa on kirjaimet GWS.
Se on yhtiö, joka saanut alkunsa Helsingin Ullanlinnasta
läkkisepän perustamasta verstaasta vuonna 1876.
Yhtiön nimi on nykyään Oy G. W. Sohlberg Ab.
Yhtiö teki esimerkiksi värikkäitä peltirasioita,
maitotonkkia ja litteitä Auri-taskulamppuja.
Peltipakkaukset olivat yhtiön päätuote
aina 1990-luvulle saakka.

Säilytätkö kahvia erityisessä kahvipurkissa? Millainen se on?
Millaisia ajatuksia vanhan kahvipurkin näkeminen kirpputorilla, antiikkiliikkeessä tai museossa sinussa herättää?

Kuva kuuluu sarjaan Kahvimuseon aarteita.

 

Poika ikkunan ääressä
Räsymatolla

Valmis räsymatto Helsinkiläisen kodin lattialla 1950-luvulla.

Kuva CC BY 4.0 Valokuvaaja Väinö Kannisto, Helsingin kaupunginmuseo, inventaarionro N151772, Finna

 

Räsymaton kuteita

 

Kun vaatteet oli ensin kierrätetty aikuiselta lapselle
ja edelleen pienemmälle lapsella,
ne leikattiin lopuksi matonkuteiksi.

Valmiista matosta tunnisti,
mistä vaatteesta kukin raita oli kotoisin.

Selkoteksti Mattomuistoja lapsuudesta 2 sivua

Kuva cc BY 4.0, Outi Mäki

 

Räsymatto
Saippuoita

Tervalla on miedosti antiseptinen vaikutus. Siksi sitä käytetään saippuoiden raaka-aineena – tuoksun lisäksi. Tervasaippua tuo raikkaan metsäisen tuoksun. Monet, joilla on iho-ongelmia, ovat löytäneet tervasaippuasta apua ihon kutinaan. Kaikille se ei sovi. Saippuoissa käytetään männyn tervaa. Vanha suomalainen sananlasku sanoo:

Jos ei viina, terva ja sauna auta, niin tauti on kuolemaksi.

 

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

 

Tulitikut

Pahvisten tulitikkurasioiden kannet ovat olleet keräilykohde kuten kiiltokuvat, postimerkit ja kahvipakettien keräilykuvat. Tulitikut eivät vuosikymmenten vieriessä ole juuri muuttuneet. Karhu-tulitikkuja tehtiin Porin tulitikkutehtaassa.Suomessa on ollut monta tulitikkutehdasta, mutta valmistus siirtyi halvan työvoiman maihin ja viimeinen tulitikkutehdas Finn-Match lopetti Vaajakoskella 1995.

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

 

Vedettävä herätyskello

Perinteiset, mekaaniset herätyskellot ovat saaneet voimansa vieteristä.
Vieteri piti kerran päivässä muistaa vetää eli virittää tai kello lakkasi käymästä.
Vieterin voima saattoi myös loppua kesken, jos siihen ei ollut viritetty tarpeeksi vetoa.
Herätysääntä on joskus vahvistettu asettamalla kello alassuin olevan pelti- tai emalivadin päälle.
Nykyään moni käyttää herätyskellona puhelinta tai digitaalista radioherätyskelloa.
Hitaasti voimistuva sarastusvalokello herättää lempeästi.
Siihen voi liittyä nauhoitettua linnunlaulua tai lempimusiikkia.

Kuva sopii lauluun ”Ei yksinäinen unta saa vaan valvoo vuoteellaan…”
Se löytyy YouTubesta usean laulajan laulamana.

Sanastoa kelloseppä, kesäaika, kiire, päiväunet, iltavirkku, taskunauris,
rannekello, kaappikello, ajankulu

Arvoitus  Kaksi keskellä juoksee, kaksitoista ympärillä seisoo.
                  Mikä se on?                 Kello

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

Kuva © Emilia Nieminen