Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Ansa Ikonen

Kansallisteatterin näyttelijä, kotimaisen elokuvan sankaritar Ansa Ikonen valmistautui 25-vuotistaiteilijajuhlaansa tarjoamalla kahvia lehdistölle (Helsinki 11.11.1960). Ikonen näytteli Kansallisteatterissa 44 vuotta. 

Ansa Ikonen (1913-1989) esiintyi yli 30 elokuvassa, mm. Vaimoke, Kulkurin valssi, Rakas lurjus, Kaikki rakastavat, Vaivaisukon morsian. Hän oli naimisissa näyttelijä Jalmari Rinteen (1893–1985) kanssa. Sekä heidän yhteisistä lapsistaan Katriinasta ja Marjatasta että Rinteen ensimmäisen avioliiton lapsista Tommista, Tiinasta ja Tanelista tuli kaikista näyttelijöitä.

Sananlaskuja
Kylmä kahvi kaunistaa.
 ...muttei sekään ihmeitä tee.
 ...mutta maha ei kestä niin paljoa kuin naama vaatisi.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

cc  Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-23214_1.tif

 

Hankausjauhe, liotusaine ja liisteri

Entsyymien teho pyykinpesussa on tunnettu jo 1800-luvun alkupuolelta saakka.
TEO oli yleissiivousaine ja Burnus enzym pyykinpesuaine.

Mestariliisteri on vesiliukoinen liima tapettien kiinnitykseen.
Se on veteen sekoitettava jauhe.
Liisteri sopii sanomalehtiaskarteluun.
Revittyjä sanomalehtisuikaleita liimataan puhalletun ilmapallon päälle
monta kerrosta ja annetaan kuivua.
Ilmapallo tyhjennetään ja poistetaan.
Kovettuneen sanomalehtipallon työstämistä jatketaan
leikkaamalla ja liimaamalla tarvittavia lisäosia.
Puolipalloa voi jatkaa naamariksi, amppeliksi, hatuksi/kypäräksi,
nuken keinuksi tai astiaksi. Lopputulos maalataan (ja lakataan).

Liistereitä voi keittää itse perunajauhoista,
maissijauhoista tai vehnäjauhoista kiisselin reseptillä.

Perunajauholiisteri
Keitä 3dl vettä. Sekoita 4rkl perunajauhoja
kylmään vesitilkkaan ja vispaa kuumaan veteen.
Nosta kattila seoksen paksuunnuttua heti pois hellalta.
Liisteri säilyy jääkaapissa noin viikon.

Vehnäjauholiisteri
Laita kattilaan 1 dl vehnäjauhoja ja 1 dl vettä.
Sekoita tasaiseksi. Lisää 2–4 dl vettä
ja kuumenna seos kiehuvaksi koko ajan sekoittaen.
Sammuta liesi. Jäähtynyt liisteri on valmista.
Vehnäjauholiisterillä on kiinnitetty tapetteja ja pinkopahveja.
Siihen tarkoitukseen liisteriä voi keittää 10 minuuttia.

Koulujen kemian tunneilla valmistetaan joskus liisteriä maissijauhosta.

Kotitekoinen liimapuikko syntyy keitetystä, halkaistusta perunasta.
Sitä on käytetty mm. kiiltokuvien liimaamiseen.

Sanastoa: pikaliima, paperiliima, kontaktiliima, kaksikomponenttiliima, yleisliima, puuliima, epoksiliima

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

Kuva © Emilia Nieminen

 

Heteka

Ennen vaahtokumi- ja runkopatjoja suomalaiset nukkuivat hetekoissa.
Niitä valmisti ensimmäisenä Helsingin teräshuonekalutehdas,
josta terässänky sai myös nimensä.

Yksi Veikko Lavin kuuluisista lauluista on nimeltään Serenadi Hetekalle, jossa sanotaan:

Rautaisessa hetekassa jokainen on maannut, pari ikäpolvea on siinä alun saanut.
...verkkopohja narahteli, rakkaat muistot mieleeni taas toi... koko talo kuuli sen,
kun kylkeä vain käänsi... nukahdettiin oman instrumentin säveliin...

Sananlaskuja
Niin makaa kuin petaa.
Antaa tulla lunta tuppaa, männää sängyn alle!
                

Kuva CCO Outi Mäki     

 

Hetekan pääty

Hetekan tärkein ominaisuus, jonka vuoksi sitä arvostettiin,
oli se että luteet ja muut syöpäläiset eivät kyenneet pesiytymään siihen.
Hetekoita mainostettiin narinattomina,
vaikka kyllä niistä ääntä lähti.

Heteka saattoi olla levitettävä:
toinen vuode työnnettiin päiväksi toisen alle
ja saatiin näin huoneeseen tilaa.

Tavallinen patja hetekoissa oli pystyraidallinen flokkipatja
(kuva, Finna/Ilomantsin museosäätiö).
Flokkivanu oli kehräämöistä ja tekstiiliteollisuudesta
ylijäänyttä, revittyä pumpulimaista
ja helposti muotoutuvaa materiaalia (kierrätyskuituvanua),
joka sisälsi puuvillaa ja villaa.
Edelleenkin verhoilijat käyttävät flokkia
ja sitä myydään askartelutarkoituksiin.

------- 

Olki oli joskus maaseudulla yleisin patjantäyte
(yleinen vielä 1950-luvulla).
Se oli halpaa ja helppo vaihtaa,
mikä tehtiin noin kerran vuodessa – usein jouluksi.
Patjantäytteiksi valittiin parhaat,
pisimmät ja puhtaimmat rukiin oljet.
Tähkät poistettiin. Patja täytettiin siten,
että olkien paksuimmat tyvipäät aseteltiin
patjan päihin ja pehmeämmät päät keskelle.
Se vähensi pistelyä patjanpäällisen läpi.
Patjapussin suu ommeltiin suurin pistoin kiinni.
Kuva vanhasta olkipatjasta - ajalta ennen hetekoita.

Kuva CCO Outi Mäki

 

Keittiö Helsingissä 1955

Tarjoilua kotihipoissa 1955

Helsingin Uuden yhteiskoulun oppilaita vanhojenpäivän iltana
luokkatoverin kotona Katajanokalla.
Tarjolla oli nakkeja ja perunasalaattia.

Suurissakin kaupungeissa puuhella oli vielä monessa kodissa.
Sen tilalla tai lisäksi saattoi olla kaasuliesi.
Sähköhellat vakiintuivat vasta myöhemmin.

Kuvamuistiharjoitus
Heijasta kuva seinälle suurena, jos ryhmä on iso
tai tulosta jokaiselle osallistujalle tai osallistujaparille kuva.
Kuvaa katsellaan ja tutkitaan esim. 1-2 minuuttia.
Sen jälkeen se poistetaan näkyvistä
ja esitetään kuvaa koskevia kysymyksiä
tai pyydetään kertomaan kuvasta esim. 10 eri asiaa.

Montako nakkia kuvassa näkyy?
Mihin kuvan nainen nojaa?
Mitä miehellä on yllään?
Onko miehellä esiliina?
Missä naisen oikea käsi on?
Mitä mies tekee?
Onko nakkikattila puuhellalla, sähköliedellä vai kaasuhellalla?
Montako kattilaa kuvassa on?
Mikä esine on hellan etunurkassa?
Kuvaile keittiön valaisinta.
Onko keittiössä kirjava vai yksivärinen verho?

Kuva CC BY 4.0 Helsingin kaupunginmuseo, inventaarionro N260744 Finna

 

Kotisuihku

Suomen Gummitehdas OY:n valmistamaa kotisuihkua mainostettiin saunan korvikkeena.
Sitä suositeltiin käytettäväksi makuuhuoneessa, keittiössä, heinäniityllä ja urheiluharjoitusten jälkeen.
Kotisuihkun etuina mainostettiin roiskumattomuutta ja tukan säilymistä kuivana.
Sanko täytettiin lämpimällä vedellä ja nostettiin pään yläpuolelle.
Johtoletkun pää upotettiin astiaan ja suihkurengas asetettiin olkapäille.
Hana aukaistiin ohjeiden mukaisesti, jolloin vesi valui vartaloa pitkin pesusoikkoon tai maahan.

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

Kuva © Emilia Nieminen

 

Kotisuihkun letkut

Kuvassa on kotisuihkun letkut ajalta, jolloin vesi kannettiin kaivolta.

Suomen Gummitehdas OY:n valmistamaa kotisuihkua mainostettiin saunan korvikkeena.
Sitä suositeltiin käytettäväksi makuuhuoneessa, keittiössä, heinäniityllä ja urheiluharjoitusten jälkeen.
Kotisuihkun etuina mainostettiin roiskumattomuutta ja tukan säilymistä kuivana.

Sanko täytettiin lämpimällä vedellä ja nostettiin pään yläpuolelle
esimerkiksi kaapin päälle tai puun oksalle.
Johtoletkun pää upotettiin sankoon ja suihkurengas asetettiin olkapäille.
Hana aukaistiin ohjeiden mukaisesti, jolloin vesi valui vartaloa pitkin pesusoikkoon tai maahan.

Vahvikkeessa on myös letkupakkauksen kansikuva,
josta näkyy, kuinka suihkua käytettiin.

Kuva CC0 Outi Mäki

 

Liinavaatteet korissa
Matkalaukku

Matkalaukkuja tehtiin ennen vanerista ja pahvista. Vanerista valmistettiin myös askeja ja hatturasioita, joilla oli hyvä menekki paitsi kotimaassa myös Venäjällä. Vanerilaukkuja käytettiin monessa kodissa kaikenlaisten arvotavaroiden, muistojen ja myös kapioiden säilytykseen.
Lisää kuvia vanerisista matkalaukuista Finnassa.

 

Poika ikkunan ääressä

 

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Räsymatolla

Valmis räsymatto Helsinkiläisen kodin lattialla 1950-luvulla.

Kuva CC BY 4.0 Valokuvaaja Väinö Kannisto, Helsingin kaupunginmuseo, inventaarionro N151772, Finna

 

Räsymaton kuteita

 

Kun vaatteet oli ensin kierrätetty aikuiselta lapselle
ja edelleen pienemmälle lapsella,
ne leikattiin lopuksi matonkuteiksi.

Valmiista matosta tunnisti,
mistä vaatteesta kukin raita oli kotoisin.

Selkoteksti Mattomuistoja lapsuudesta 2 sivua

Kuva cc BY 4.0, Outi Mäki

 

Räsymatto

 

Kuva cc Outi Mäki