Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Jäätelökioskilla

Kevät on tuonut katukuvaan jäätelökioskit.
Tässä pikkupojat jäätelöä ostamassa
Uudenmaan Jäätelötehtaan kioskilla keväällä 1956.

Italialaisten Magi-nimisten veljesten perustama Helsingin jäätelötehdas
on Suomen vanhin toiminnassa oleva jäätelönvalmistaja.
Se on perustettu 1922. Jäätelöä säilytettiin ja myytiin
jäämurskalla täytetyistä puukärryistä Helsingin toreilla ja kaduilla.
Jäät hakattiin talvisin merestä
ja niitä säilytettiin suurissa maakuopissa, jotta ne eivät sulaisi.
Tuotanto oli keskeytetty sotavuosien ajaksi vuonna 1939 - 1946.
Nyt jäätelöä valmistaa jo kolmas Magi-sukupolvi ja tehdas toimii Kehä III:n varrelle.

Suomessa jäätelöä myyvät sekä suuret monikansalliset firmat että pienet perheyritykset.
Tampereen jäätelötehdas aloitti toimintansa 2004.
Myös Sipoossa ja Turengissa on jäätelötehtaat.
Muutama pieni yritys valmistaa suomalaista luomujäätelöä.

Jäätelön valmistus itse onnistuu myös ilman jäätelökonetta.
Tavanomaiset raaka-aineet ovat sokeri, maito, vaniljatanko tai vaniljasokeri,
kerma ja kananmunan keltuaiset.
Marttojen jäätelöreseptejä.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 30.5.1956.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-5884_1.tif

 

Lapset hiekkakakkuja leipomassa

Huhtikuun lopulla vuonna 1957 kutsui lämmin keväpäivä lapsia hiekkalaatikolle leipomaan hyviä hiekkakakkuja.

Sananlasku: Moni kakku päältä kaunis, vaan on silkkoa sisältä.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Lehmät talven jälkeen ulos
Isäntä Esko Kesäläinen poikansa Juhan kanssa laitumella,
jonne lehmät pääsivät tänä vuonna 1962 jo toukokuun 11. päivänä.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma.
Vihti 21.5.1962. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r62-40493_6.tif

 

Omenapuu kukassa

Omenapuu kukkii touko-kesäkuussa. Valkeakuulaalla on pitkä kukkimisaika.

Hyvä sato edellyttää lähekkäin vähintään kahta lajiketta.

Lähistöllä sijaitsevat mehiläispesät luovat pölyttymiselle parhaat mahdolliset edellytykset.

Jäniksiltä omenapuiden rungot on hyvää suojata metalliverkolla tai muovispiraalilla (spiraali poistetaan kesäksi).

 

Polttolasipuuhia

Kevään merkki: pikkupojat polttolaseineen eli "brennareineen". Pojat tarkkailevat, mitä auringon lämpö saa aikaan.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Sinivuokko

Sinivuokko (Anemone hepatica) on kevään ensimmäisiä kukkijoita. Lämpimillä paikoilla sen sinisiä kukkia näkyy jo huhtikuussa ja yleisesti jo vapun aikoihin.

Kaikki sinivuokon osat sisältävät myrkyllisiä aineita, mutta silti sitä on käytetty munuaiskivien ja haavojen hoitoon.

Kevätlaulu

Kas jo metsä viheriöi,
Kohisee jo kosket,
Ilmassa ja maassa soi
Kummallinen kuiske.

Puussa lehti värisee
Tuulen suloisuutta,
Joet ja norot lirisee
Eloansa uutta.

Lämmintä ja valoa
Maa poveensa juopi,
Kukkasia kauniita
Meille taas se tuopi.

- Yrjö Kilpinen & Pekka Juhani Hannikainen (1854-1924)
Vanha kansakoululaulu

 

Valko- ja keltavuokkoja

Valkovuokko (Anemone nemorosa) on monivuotinen,
laajalle levinnyt kukka.
Se viihtyy lehdoissa ja lehtomaisissa tuoreissa metsissä sekä lehtoniityillä.
Valkovuokko on Uudenmaan maakuntakukka.
Suomessa sitä poimitaan varsinkin toukokuun toisen sunnuntain
eli äitienpäivän aikoihin.

Kasvi on lievästi myrkyllinen.

Murskattua tuoretta valkovuokkoa on käytetty
reumaattisiin vaivoihin ja nivelsärkyyn.

Keltavuokko (Anemone ranunculoides) on myös myrkyllinen.

Valko- ja keltavuokko voivat risteytyä keskenään,
jos ne kasvavat näin lähekkäin kuin kuvassa.

Kuva ©  Sastamala Visual Oy

 

Valkovuokkoja

Valkovuokko (Anemone nemorosa) on Uudenmaan maakuntakukka.

Valkovuokkoja metsässä

Valkovuokolle on tyypillistä kasvaa laajoina kasvustoina.

Valkovuokko on levinnyt koko Eurooppaan Etelä-Lappia myöten.

 

Sananlasku
- Kevät keikkuen tulevi.  (Keväällä sää on vuoroin lämmin, vuoroin kylmä.)
- Kevättä rinnassa.   (Luonnossa eläimet pariutuvat ja hankkivat jälkeläsisiä. Nuoret - ja vanhemmatkin - ihastuvat toisiinsa.)

 

Valkovuokkoja poimimassa

Kevätlaulu

Jo taittui talven valta
tuo raskas, ankara,
ja taasen kaikkialla
soi laulu riemuisa.
Nyt luonto vihannoipi
ja lintuin laulu soipi.
Oi, päivyt armahin,
sua riemuin tervehdin!

Oi, kevät armas, poista
nyt mielen murheisuus.
Sä lämmitä ja loista,
luo mulle mieli uus.
Luo mieli aurinkoinen,
niin taas ma laulaa voinen:
Oi, päivyt armahin
sua riemuin tervehdin!

- Otto Kotilainen & Linda Kunnas
Vanha kansakoululaulu

 

Kuva ©  Sastamala Visual Oy