Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Alennusmyynnissä

Tammikuun alennusmyynnit vuonna 1961. Ostajien joukossa oli myös paljon miehiä, joita tuntuivat kiinnostavan vaate- ja lasitavarat.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 13.1.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-23925_1.tif

 

Alennusmyynnissä leninkejä

Kuva tammikuun alennusmyynneistä vuodelta 1961.
Leninkien hihat on vedetty langoilla koholle ja vyötäröt kiristetty.

Sananlaskuja
- Makuasioista ei voi kiistellä.
- Makuasioista ei voi kuin kiistellä.


Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 13.1 1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-23925_5.tif

 

Alennusmyynti

Joulun jälkeiset alennusmyynnit alkoivat 1960-luvulla vasta tammikuussa. Näyteikkunassa tarjouksia molemmilla kotimaisilla kielillä.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 13.1.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-23925_4.tif

 

Juustoja ja säilykkeitä kaupan vitriinissä

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 50
luvussa 14. Arjen ateriat.

Kuva © Martti L. Laitinen, Vapriikin kuva-arkisto

 

Kahvia ja sokeria hamstraamassa

Vuonna 1956 hallituksen päätös korottaa kahvin
ja sokerin hintaa sai ihmiset hamstraamaan.
Kahvihyllyt tyhjenivät kovaa vauhtia
ja ihmiset jonottivat kauppojen ulkopuolella.

Jo 1930-luvulta alkaen kahvipaketeissa oli keräilykuvia,
joita pikkupojat innolla keräsivät
ja liimasivat sitä varten painettuihin kansioihin ja vihkoihin.
Suosituin sarja sisälsi 216 erilaista auton kuvaa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Reijo Forsberg/Suomen valokuvataiteen museo/
Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 20.10.1956.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_56-6995_3.tif

 

Kaupasta tuttu sähkökahvimylly

A. Akreniuksen sähkökonepaja Helsingissä
valmisti 50–60-luvuilla erilaisia sähköllä toimivia kahvimyllyjä.
Kaikkein tavallisin näistä myllymalleista
oli A. Akreniuksen malli KM-0,5.

Lasikupuun mahtui kahvipapuja kilon verran.
Kun haluttu määrä kahvia oli jauhettu,
myyjä kopautti puukapulalla teräksistä suppiloa.
Silloin jauhetun kahvin viimeiset murut
tipahtivat alla olevaan pussiin.

Akreniuksen kestäviä kahvimyllyjä on vieläkin käytössä.
Niitä voi nähdä kaupoissa, jotka myyvät vastajauhettua, tuoretta kahvia.

Onko sinulla kokemuksia kaupan kahvimyllyistä? Millaisia?
Ostatko joskus kaupassa jauhettua kahvia?

Kuva kuuluu sarjaan Kahvimuseon aarteita.
Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 31.

 

Kyläkauppa Rämsöössä

K-Market on suomalainen päivittäistavaraketju, joka kuuluu Keskon K-ruokakauppaketjuun.

K-marketit myyvät EuroShopper- ja Pirkka-tuotteita.

Kaikissa K-marketeissa ja muissa K-ryhmän kaupoissa toimii itsenäinen yrittäjä, kauppias.

Satakunnan museo on kerännyt kauppamuistoja Kerro museolle -sivustolle (Muistelut > Selaa muisteluita > Päättyneet muistelut).

Suomalainen sananlasku: Asiakas on aina oikeassa.

 

Leipomon myymälä

Myynnissä munkkirinkilöitä, viinereitä ja leipiä.

Ruisreikäleipä tehdään perinteisesti taikinajuureen, mutta hiivaakin saatetaan käyttää. Reikä tasoittaa kypsymistä, mutta sitä on tarvittu myös leipien orteen ripustamista varten.

Hiivaleipä tehdään hiivaleipäjauhoista, nesteenä maitoa tai piimää. Taikina nostatetaan hiivalla.

Kakko on ohra- ja vehnäjauhoista leivottu länsisuomalainen leipä. 

Pohjois-Suomessa rieska on ohut vaalea leipä, jota ei nostateta lainkaan. Etelä-Savolainen rieska muistuttaa pannukakkua. Kakkois-Suomessa rieskaksi kutsutaan paksuhkoa hiivaleipää.

Sananlaskuja

Leipä miehen tiellä pitää.
Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.

 

LEIPÄKEITTO
Kuivahtaneista ranskanleivän palasista voi tehdä keittoa.
Paloittele leipä ja paahda palaset. Laita astiaan.
Kaada päälle kiehuvaa vettä ja anna seistä 10 minuuttia.
Siivilöi ja lisää sokeria, kermaa ja jotakin maustetta.

 

Leipää ostamassa

Lokakuussa 1958 vehnäjauhot kallistuivat. Leipään hinnannousu ehti jo muutamassa päivässä. Polakka ja ranskanleipä kallistuivat viidellä markalla.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Lihaostoksilla

Asiakkaita ja myyjiä Karjakunnan myymälän lihatiskin äärellä marraskuussa 1961.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Liimapaperirulla

Ostosten loppusumma laskettiin päässä tai kynällä käärepaperin kulmaan ja vasta loppusumma lyötiin kassakoneeseen. Käärepaperi viikattiin yleensä kotona siististi talteen ja käytettiin piirustus- ja suttupaperina. Perheissä, joissa vessapaperia ei ostettu erikseen, tarkoitukseen käytettiin voimapaperia ja puotipaperia käsien välissä pehmeäksi hierottuna.

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

 

Lähikauppa

Toiminimi Lauri Hongisto oli ruokatavarakauppa pikkukaupungin keskustassa vuosina 1931–1995.

 

Myymäläauto 1930-luvulla

Ihmisiä jonottamassa Osuusliike Elannon myymäläautoon 1930-luvulla Uudellamaalla.

 

Osuuskauppa

Osuuskauppa on vähittäiskauppaa harjoittava yritys, jossa osuuskunnan jäsenet ovat asiakasomistajia ja saavat korkoa osuuspääomalleen.
Osuuskaupan jäsenyydestä eroava saa maksamansa osuusmaksun takaisin.
Suomen ensimmäiset osuuskaupat perustettiin 1800-luvun lopulla.
Osuustoiminta-aatteella oli tärkeä osa hyvinvointi-Suomen rakentamisessa 1900-luvulla.

Nykyään Suomen ainoa osuuskaupparyhmä on S-ryhmä.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Paavo Nurmi

Paavo Nurmi tutkii solmioita omistamassaan vaatetusliikkeessä Mikonkatu 5:ssä Helsingissä.

Urheilumuseon julkaisemia kuvasarjoja Paavo Nurmen elämästä.

Sanonta: Kauppa se on, joka kannattaa.

Arvoitus: Yhdestä ovesta sisään mennään, kahdesta tullaan ulos?    Housut

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 

Pakettinappula, paperinaru ja voimapaperi

Ostokset pakattiin voimapaperiin ja sidottiin paperinarulla. Naruun tehtiin lenkki ja siihen pujotettiin pakettinappula. Näin ohut ja kova naru ei satuttanut sormia vaan pakettia oli helppo kantaa sormivoimin. Pakettinappulan pituus oli noin 5 cm ja halkaisija vajaan sentin. Lankarullatehtaat valmistivat koivuisia pakettinappuloita, käämejä, puolia ja lankarullia. Lankarullatehtaita oli Iisvedellä Pohjois-Savossa, Kaukas Oy ja Lauritsalan lankarullatehdas Etelä-Karjalassa, Mäntsälässä, Lauritsalassa sekä Lahdessa.

Muovipussit ja -kassit tulivat käyttöön vasta 1960-luvulla. Samalla loppui pakettinappuloiden käyttö.

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

Jos hyvän mielen paketois,
se kaikkein paras lahja ois.

 

Paperinarua ja patasuteja

Paperinaru oli pula-ajan tuote. Paketointikäytön lisäksi siitä tehtiin kangasta, korsetteja ja puukenkien päällisiä. Toisen maailmansodan jälkeen insinööri Piippo perusti kartonginjalostustehdas Piippo Oy:n. Tehtailija suunnitteli ja valmisti koneet ja laitteet itse. Hän aloitti muun muassa paperinarun tuotannon. Hän myös keksi, että paperinauhaa pyörittämällä saa aikaiseksi näppärän tikkataulun. Monet naiset kiersivät kotityönään tikkojen päitä metalliosiin. Pakkaus Piippo Oy on edelleen perheyritys ja se on Suomen ainoa tikkataulujen valmistaja. Nykyään paperinarua myydään askarteluliikkeissä mm. kranssien valmistukseen. Paperinarusta myös kudotaan design-mattoja.

Yleensä patasudit tehtiin ohuemmista puiden juurista kuin tässä kuvassa. Keittoastioiden pesimiä tehtiin myös varvuista. Lapset keräsivät keväisin tarveaineiksi tuoreita varpuja, jotka sidottiin keskeltä tiukasti langalla. Nykyään myynnissä olevat patasudit on sidottu riisinjuurista.

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

 

Pojat kaupan urheiluosastolla 1958

Pojat ihailemassa luistimia Osuusliike Hämeen keskustoimipaikan suurmyymälän urheiluosastolla.

Julkaistu Kuluttaja-lehdessä vuonna 1958
Alkuperäinen kuvateksti:
"Eri kivat pelit nämä hokkarit! Pojat mielityössään urheiluosastolla."
(Kuluttaja 50/1958, s. 8)

 

Rahaa 1950-luvulta

Taiteilija Tapio Wirkkala suunnitteli setelisarjan, joka otettiin käyttöön 1955.
Uudessa 100 markan setelissä oli rukiintähkiä,
500 markan setelissä männynoksia
ja 1000 markan setelissä silloisen presidentin J. K. Paasikiven kuva.

Markasta tuli pienin käytössä oleva kolikko vuonna 1951.
Pennit poistettiin, koska inflaatio oli niin voimakasta,
että markan arvo putosi poistetun pennin tasolle nopeasti.

Vuonna 1951 työmiehen tuntipalkalla sai 500 g voita tai 10 kg perunaa.
Vuonna 2017 työmies sai tuntipalkallaan 3,5 kg voita tai 18,5 kg perunaa.

Saadakseen kilon kahvia työmies joutui vuonna 1951 työskentelemään yli 4 tuntia.
Vuoden 2017 tuntipalkalla hän sai yli 4 kiloa kahvia.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 5.
Muistoisamme 50-luku -kirjassa sivulla 18.

Kuvattavat esineet: Käpylän merkki, Helsinki

Kuva © Kirsi Alastalo

 

Ruokakaupan myyjä 1950-luvulla

Vuonna 1958 helsinkiläinen normaaliperhe söi 100 kiloa makkaratuotteita vuodessa. Kuvassa neiti Leena Kumpulainen myy ja neiti Seija Salmi ostaa nakkeja. Vahvikkeen kuvia: grillimakkara  ja  ruokia. Marttojen makkararuokia.

Miehen kauneus ja makkaran vääryys, ei se mitään meinaa.
                                           - suomalainen sanalasku

Valmisruuat tulivat kauppoihin 1950-luvulla, kun äitien työssäkäynti kodin ulkopuolella yleistyi. Silloin tuli myyntiin myös Suomen suosituin einesruoka maksalaatikko.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 

Sekatavaramyymälässä

Elannon sekatavaramyymälässä Helsingissä 50-luvulla
myyjättäret palvelevat tiskin luona olevaa miestä.

Kuva Helsingin kaupunginmuseo, inventaarionro N92110, Finna

 

Suomen ensimmäinen itsepalveluruokakauppa

Osuusliike Elannon ensimmäinen pikamyymälä avautumisensa aikoihin Helsingissä vuonna 1950.
Myymälä oli Suomen ensimmäinen itsepalveluruokakauppa, ja
se sijaitsi Elannon pääkonttorirakennuksen kivijalassa.

Alkuperäinen kuvateksti:
"Pikamyymälöiden käyttöönotto oli viime vuoden huomattavin uutuus osuuskaupparintamallamme.
Kuvassamme Elannon ensimmäinen pikamyymälä Kaikukadun varrella."
Kuluttajain Lehti 4/1951, s. 1

 

Taloustavaramyymälä Loimaalla 1951

Asiakas tutkimassa Loimaan Osuusliikkeen keskustoimipaikan taloustavaramyymälän tarjontaa 1951.

 

Taloustavaramyymälä Loimaalla 1951

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 15
luvussa 3. Säännöstely.

Kuva Suomen valokuvataiteen museo / Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma

 

Tavaraluettelo 33: olopussit

Kalle Anttila perusti Suomen ensimmäisen postimyyntiyrityksen.

Se aloitti toimintansa 1952.

Vuosikausia posti kantoi luettelon "joukkoristisiteenä" jokaiseen suomalaiseen kotiin.
Joukkoristisiteeksi kutsuttiin postilähetyksiä, joilla isoja eriä mainoksia, tiedotteita tai tavaranäytteitä lähetettiin vastaanottajille alennetulla postimaksulla.
Ristiside-nimitys johtui nauhoista, joilla lähetykset sidottiin nippuihin.
Ristisiteeseen ei saanut laittaa suljettuja kirjeitä eikä mitään henkilökohtaista lähetystä vaan sisällön piti olla helposti tarkastettavissa.

Kuva on Anttilan katalogista vuodelta 1981.
Mainoksen teksti on monipuolisemmin ostajaa motivoiva kuin nykyiset iskevät, lyhyet mainostekstit.

 

Tavaratalossa jouluostoksilla 1956

Nuorisoa levyosastolla Elannon tavaratalon joulumarkkinoilla
Helsingissä vuonna 1956.

 

Torilla
Torilla ostoksilla

Helsinkiläisiä Kauppatorilla varautumassa vappuun vuonna 1961. Tarjolla oli mm. kotimaisia varhaisvihanneksia.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Torilta mansikoita ja perunoita

Heinäkuun alussa 1957 Helsingin Kauppatorin myyntipöydillä oli pari päivää ollut tarjolla mansikoita. Mansikat maksoivat tuolloin 600 markkaa litralta, uudet perunat 100 mk litralta, porkkananippu 85 mk ja sipulinippu 70 mk.

Sanonta Porissa:

Kun tulet Poriin, sut pistetään pärekoriin ja veretään pitkin Porin torii.
 

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 

Voimapaperirulla telineessään

Voimapaperi on mattapintaista ja valkaisematonta käärepaperia, joka on kierrätyskelpoista ja luontoystävällistä. Nimensä se on saanut sitkeydestään ja lujuudestaan.

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

 

Vähän vanhempi kauppa

Eskolan kauppapuoti Lempäälän Herralan kylässä.

Kauppaa piti 60 vuoden ajan kauppias Aleksanteri Eskola. Hän lopetti liiketoimintansa vasta 90-vuotiaana vuonna 1974.

Talo on edelleen ulkoasultaan vuoden 1925 tyyliä ja kauppatavarat sota- ja pulavuosilta 1930–50. Hyllyiltä löytyy kaikkea, mitä kyläkaupassa ennen myytiin: taloustarvikkeita, sokeritoppia, täikampoja, paperikankaasta valmistettuja asusteita, laukkuja ja kasseja sekä muita sota-ajan korviketuotteita.

Äänikuva (12 sek.) kassakoneen käytöstä.

Kauppa kuuluu Kuokkalan museoraittiin.

Kuva © Studio-86