Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Kalastaja tauolla

 

Arvoitus
Kannettava väsyy, mutta ei kantaja.  (vene ja soutaja)

 

Rauha

Mitä on nää tuoksut mun ympärilläin?
Mitä on tämä hiljaisuus?
Mitä tietävi rauha mun sydämessäin,
tää suuri ja outo ja uus?

Minä kuulen, kuink’ kukkaset kasvavat
ja metsässä puhuvat puut.
Minä luulen, nyt kypsyvät unelmat
ja toivot ja tou’ot muut.

Kaikk’ on niin hiljaa mun ympärilläin,
kaikk’ on niin hellää ja hyvää.
Kukat suuret mun aukeevat sydämessäin
ja tuoksuvat rauhaa syvää.

- Eino Leino (1898) kokoelmassa Sata ja yksi laulua

 

Rannalla

Ihanat vaaleat pilvet
liukuvat taivaalla.
Hiljaa ja lumoavasti
laulaa ulappa.

Aaltojen hyväilyistä
hiekka on väsynyt.
Tulisit aivan hiljaa
tulisit juuri nyt –

- Saima Harmaja 17.3.1930

 

Kalastuskilpailussa

Kilpaonkijoita Sompasaaren rannalla.
Taustalla oikealla näkyy Korkeasaari ja vasemmalla Mustikkamaa.
Mustikkamaan rannassa oli laituri,
johon yhteysmoottoriveneet tulivat Kauppatorilta.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N93783, Eino Heinonen, Helsingin kaupunginmuseo 1950-luku.

 

Kalastusta

 

Ohitusleikkauksen jälkeen lääkäri sanoi 90-vuotiaalle Ollille,
jonka mökki sijaitsi saaressa:
- Tänä kesänä et souda metriäkään!
Kesän jälkeen lääkäri kyseli,
kuinka kesä oli mennyt ja oliko ohjetta noudatettu.
- En soutanut, huopasin vaan, vastasi Olli.                                                                                          

 

Sananlaskuja
Tyynessä vedessä suuret kalat kutevat.
Tyynet vedet ovat syvimmät.

 

Kokoon kerätty rysä ja saalislato

Vankkarakenteisessa ladossa kaikki kala- ja metsästyssaaliit ovat olleet hyvässä turvassa esimerkiksi karhujen varalta.

Verkot, rysät ja merrat tehtiin kotona 1930-luvulle asti. Rysän pituus on 8–10m.

 

Pikkupoika ongella

Mato-onkeen tarvitaan vavaksi nuoren puun (pihlaja) oksaton runko tai bambun varsi. Siimana käytettiin ennen kalalankaa, nykyään nailonsiimaa. Lisäksi tarvitaan koho, paino ja koukku. Paino sidotaan koukun ja kohon väliin. Ilman sitä koukku ei uppoa veteen. Perinteinen koho on melko pullea, kilpakoho suipompi.

Syöttinä on käytetty kastematoja (onkiliero), taikinan tai levänpalasta, keitettyä makaroonia, hyönteisiä ja etanoita.

Mato-ongella nousee kiiskiä, särkiä, lahnoja, säynäviä ja salakkaa.

 

Arvoitus
Ei lähde vuolemalla, nuolemalla eikä luudalla lakaisemalla.   
(auringon valo lattialla)

 

Pikkupojat ongella

Pikkupojat ongella Sörnäisten rannassa Helsingissä.
Taustalla näkyy Sörnäisten satamaa.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.


CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N254026, Helsingin kaupunginmuseo 1948.

 

Poika menossa kesäiltana ongelle

Kaloista tietoa Luontoportin sivustolla.

Kalastussanonnoilla aivojumppaa ja jutunjuurta

 

 

Poika ja kalansaalis

Ahven on Suomen yleisin kalalaji ja maamme kansalliskala. Siitä tulee hyvä kalakukko; ruodot pehmenevät syötäviksi 4-5 tunnin paistamisen aikana. Kalaa pitäisi syödä vähintään kaksi kertaa viikossa.

Kalan ikä voidaan laskea suomujen vuosirenkaista samalla periaatteella kuin puiden ikä rungon vuosirenkaista. Kesällä kalan kasvu on nopeaa ja suomuihin muodostuu leveitä, vaaleita kasvuvyöhykkeitä. Talvisina muodostuvat vyöhykkeet ovat kapeita ja tummia. Leveä ja kapea vyöhyke muodostavat siten yhdessä vuosirenkaan.

Kokeile määrittää hauen tai lahnan ikä. Irrota suomu kylkiviivan alapuolelta, kalan peräaukon ja vatsaevien väliseltä alueelta. Pidä sitä pinseteillä valoa vasten ja suurennuslasin avulla laske vuosirenkaiden määrä. Sampi voi elää yli 100 vuotiaaksi. 

Kalatalouden keskusliitolta löytyy kala-aiheisia pelejä ja paljon tietoa suomalaisista kaloista. Kalojen tunnistamisessa auttaa Luontoportin kalaopas.

Arvoitus
Kaksi nälkäistä toisiaan narraa? Onkija ja kala

 

Poika kesäyönä ongella
Purotaimen ja järvitaimen kypsymässä nuotiolla

On olemassa meri-, järvi- ja purotaimenia. Ne kuuluvat lohien heimoon. Taimenen erottaa lohesta siitä, että taimenella on pilkkuja koko kyljellä ja lohella pilkkuja on kylkiviivan yläpuolella. Lisäksi lohella on pyrstössään lovi ja taimenen pyrstö on tasareunainen.

Lohikalojen syöminen on paras tapa saada omega-3-rasvahappoja DHA:ta ja EPA:a. Niissä on myös D-vitamiinia, jodia, seleeniä ja proteiinia. Taimenen ravintoaineet voi tarkistaa THL:n Finelistä.

Sanonta
Kateus vie kalatkin vedestä.

 

Tuoreita ruutanoita