Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Kirkkaampaa kahvia kalalla ja vedellä

Pannukahvi sai usein keittämisen jälkeen
selvitä hetken aikaa pannumyssyn alla.
Kahvista tuli kirkkaampaa,
kun kuumaan pannuun lorautettiin
vähän kylmää vettä.
Kahviin saatettiin lisätä myös
muutama pesty lahnan tai säynävän suomu.

Kaupasta sai ostaa kahvinselvikettä.
Kahvin selvike teki kahvista kirkkaampaa.
Tehtaissa selvikettä valmistettiin kalan nahasta,
ja selvikepussin sisältö näytti teipin paloilta.

Pauligin selvikepussin käyttöohjeessa luki:
”Valmistettaessa kahvia tavallisessa kahvipannussa
kahvinselvike kirkastaa kahvin antamatta minkäänlaista sivumakua.
Kahvin kiehahtaessa lisätään siihen yksi selvikeliuska vesilitraa kohden.”

Millä tavalla sinä sait kahvista kirkasta?

Kuva kuuluu sarjaan Kahvimuseon aarteita.
Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 33.

 

 

Kissat ja kalat

Sanontoja

Kuin kala kuivalla maalla. (ei tunne ollenkaan oloaan kotoisaksi)
Jos musta kissa juoksee tien yli, pitää sylkäistä kolme kertaa. Muuten se tietää jotain pahaa.

 

Kissa kun silmiä pesee yli korvan, siis saajaa kalloi,
a kun käpäliää vaan pureksii, siis ei tule mittää.
Siis sanotaan vielä:
Yli korvais, kissasein,
Siulle pää, miulle häntä
ja keskipaikka kattilaan!

- Suomen kansan vanhat runot

 

Kissojen kanssa vietetty aika ei ole koskaan hukkaan heitettyä aikaa.
                                                                           - Sigmund Freud

 

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Opetustaulu Sampi

Ylen juttu: Sukelsiko sampi sukupuuttoon?

 

Harmaa pohjapahvi, jossa tummanharmaa kangasreunus.
Päälle liimattu paperi, jossa litografiakuva sammista ympäristössään.
Pahvin yläreunassa metallivahvisteiset reiät, joissa vaalea naru.

Koulutarpeiden keskusliike O. y., Helsinki
Meinholdin eläintieteellisiä kuvia. 128. Sampi.
Stör. Zooloogiska bilder. Undervisningmateriale centralen A. b., Helsingfors

Painettu Dresdenissä, painaja C.C. Meinhold & Sohne,
maahantuoja Koulutarpeiden Keskusliike Oy,

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM21298:60,
Finna

 

Poika menossa kesäiltana ongelle

Kaloista tietoa Luontoportin sivustolla.

Kalastussanonnoilla aivojumppaa ja jutunjuurta

 

 

Poika ja kalansaalis

Ahven on Suomen yleisin kalalaji ja maamme kansalliskala. Siitä tulee hyvä kalakukko; ruodot pehmenevät syötäviksi 4-5 tunnin paistamisen aikana. Kalaa pitäisi syödä vähintään kaksi kertaa viikossa.

Kalan ikä voidaan laskea suomujen vuosirenkaista samalla periaatteella kuin puiden ikä rungon vuosirenkaista. Kesällä kalan kasvu on nopeaa ja suomuihin muodostuu leveitä, vaaleita kasvuvyöhykkeitä. Talvisina muodostuvat vyöhykkeet ovat kapeita ja tummia. Leveä ja kapea vyöhyke muodostavat siten yhdessä vuosirenkaan.

Kokeile määrittää hauen tai lahnan ikä. Irrota suomu kylkiviivan alapuolelta, kalan peräaukon ja vatsaevien väliseltä alueelta. Pidä sitä pinseteillä valoa vasten ja suurennuslasin avulla laske vuosirenkaiden määrä. Sampi voi elää yli 100 vuotiaaksi. 

Kalatalouden keskusliitolta löytyy kala-aiheisia pelejä ja paljon tietoa suomalaisista kaloista. Kalojen tunnistamisessa auttaa Luontoportin kalaopas.

Arvoitus
Kaksi nälkäistä toisiaan narraa? Onkija ja kala

 

Purotaimen ja järvitaimen kypsymässä nuotiolla

On olemassa meri-, järvi- ja purotaimenia. Ne kuuluvat lohien heimoon. Taimenen erottaa lohesta siitä, että taimenella on pilkkuja koko kyljellä ja lohella pilkkuja on kylkiviivan yläpuolella. Lisäksi lohella on pyrstössään lovi ja taimenen pyrstö on tasareunainen.

Lohikalojen syöminen on paras tapa saada omega-3-rasvahappoja DHA:ta ja EPA:a. Niissä on myös D-vitamiinia, jodia, seleeniä ja proteiinia. Taimenen ravintoaineet voi tarkistaa THL:n Finelistä.

Sanonta
Kateus vie kalatkin vedestä.

 

Torikauppiaat

Torikauppias tarjosi näin komeita haukia asiakkaille Helsingin Kauppatorin kevätauringossa vuonna 1959. Hauki maksoi silloin 220-280 markkaa kilolta.

Hauesta tietoja Luontoportissa.
 

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

 

Torimyynnissä kaloja

Helsingin kauppatorin keväistä kalatarjontaa huhtikuussa 1961: lahnaa 120 mk/kg, haukea 200-220 mk/kg, silakka 70-80 mk/kg. Myyjä esittelemässä kampelaa.

Sananlaskuja:

Makaa kuin markkinalahna.
Ei kala miestä hae, jollei mies kalaa.
Ei kannata lähteä merta edemmäs kalaan. 
Kaikkia sitä nälässä syödään, sano Kemin kalamies kun oululaisen silakoita syövän näki.
Kaikkien mieli kalaan tekee, vaikka ei ole verkkoa eikä venettä.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto