Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Illallinen

Tässä kuvassa on jouluateria.

Pöydässä on lanttu-, porkkana- ja perunalaatikkoa,
savustettua kalaa, rosollia, italian salaattia, sinappisilliä

 

Perinteiset jouluruuat
Yleensä kaikilla aterioilla joulunaikaan tarjottiin samoja ruokia.
Karjalaisilla oli joulupöydässä kolme ruisleipää päällekkäin
ja niiden päällä kynttilänjalka.
Leipiin ei koskettu joulunpyhinä
vaan ne vietiin pyhien jälkeen vilja-aittaan ja syötiin vasta keväällä,
kun karja laskettiin laitumelle.
Kinkkua, lantulaatikkoa ja perunalaatikkoa ja lipeäkalaa
tarjottiin perunoiden ja voisulan tai maitokastik­keen kanssa.
Joulupuuro oli ennen ohraryynipuuroa tai riisipuuroa
ja hyvän onnen tuojaksi siihen laitettiin manteli.
Puuron jälkeen syötiin vielä voitaikinasta valmistettuja luumu­torttuja.

 

Lapsen suusta

Jos kaikki ovat ajoissa kotona, tulee perhepäivällinen.
Muuten tulee usein vain pussikeittoa.
                                       - Lauri 6v.

Sananlasku

Tulisipa joulu, että saisi yölläkin syödä.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Joulujuhlan esiintymisvuorossa taikuri

 

Elannon järjestämä lasten joulujuhla 1953 tai 1954.

Kaikilla tytöillä on juhlamekot ja monen hiuksiin on kietaistu rusetti.

CC BY 4.0, Helsingin kaupunginmuseo, Finna

 

Joulunäytelmä yhteiskoulun joulujuhlassa

Helsingin Uudessa yhteiskoulussa (Kirkkokatu 12) esitettiin joulujuhlassa 1956
satunäytelmä Prinsessa Ruusunen.
Näytelmässä esiintyi eri luokkien oppilaita, myös lukiolaisia ja opettajia.
Kieltenopettaja Hilkka Koskiluoma ohjasi näytelmän ja määräsi roolit.

CC BY 4.0, Helsingin kaupunginmuseo, Finna

 

Kansanmusiikkia ja kansallispukuja

Suomen kansallispukukeskus sijaitsee Jyväskylässä Suomen käsityön museossa. Kansallispukujen kuvat ovat netissä keskuksen sivuilla.

Helmi trad. sottiisi, Larsen, Willy (sov.); Larsen, Willy (esitt.); Tolonen, O. (esitt.) (1926) Raita - musiikkia vanhoilta äänilevyiltä.

Eveliina-polkka, trad polkka, Larsen, Willy (esitt.); Tolonen, O. (esitt.) (1926)  Raita - musiikkia vanhoilta äänilevyiltä.

Iltamat-nimellä kutsuttiin ennen ohjelmallisia illanviettotilaisuuksia, jotka oli tarkoitettu eri sukupolville. Niitä on järjestetty 1800-luvulta asti. Tavoitteita olivat valistus, sivistys ja virkistys. Kylätoimikunnat ja järjestöt, urheiluseurat, työväenyhdistykset ja muut yhdistykset sekä osuuskauppaliikekin järjestivät iltamia. Usein tapahtumaan sisältyi puheita, runonlausuntaa, voimisteluesityksiä, sketsejä, leikkejä, yhteislauluja ja lopuksi tanssia. Vuonna 1954 Suomessa järjestettiin tuhansia iltamia.

Ammattikorkeakoulujen Theseuksesta löytyy iltama-aiheisia opinnäytetöitä.

Iltamien järjestämiseen tarvitaan yleisön ja esiintyjien lisäksi järjestysmiehiä ja kahvinkaatajia.

Kirjallisuutta kansantansseista.
Kansantanssimusiikkia kuunneltavina MIDI-tiedostoina

Kasku
- Mitä ihmettä vanhat mummot tekee päivätansseissa?
- Ne ottaa tilaisuudesta vaarin.

 

Koulun kevättodistukset

Munkkiniemen kansakoulun pikku oppilaat tutkivat innoissaan todistuksiaan toukokuussa 1961. Lukuvuosi ja kevätjuhla ovat takana päin.

Suomen Käsityön Museo lainaa Muistelusalkkua kansakouluajoista. Sen selostusvihko on hyvä muistelun tukimateriaali, josta löytyy aamuhartaus, lukutunti, kaunokirjoitus, laskento, käsityö, voimistelu, laulu, piirustus ja välitunti leikkeineen.

Sananlasku: Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa.

Koululaisten hassuja koevastauksia ja lausahduksia.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto 

 

Postikortti: Pääsiäistoivotus

 

Pääsiäisaiheisia postikortteja Finnassa.

 

Ritvalan neitoja kulkueessa

Helluntain Helkajuhlissa Sääksmäen pitäjän (nykyään Valkeakosken kaupunkia) Ritvalan kylän neidot kulkevat
kansallispuvut päällä reitin Helkavuorelle laulaen helkavirsiä.
Tapa on erittäin vanha, yksi Suomen vanhimmista perinnejuhlista.
Sen arvellaan alkaneen 1100-1200-luvulla.

Kuvassa keksimmäisellä tytöllä on Sääksmäen kansallispuku.
Se on sama kuin Paula-tytön työasu.

Vuodesta 1910 alkaen Helkajuhlan järjestämisestä on vastannut Ritvalan Nuorisoseura.
Tavalla tai toisella koko kylä on tapahtumassa mukana.
Perinteen opettaminen kuuluu myös kyläkoulun opetussuunnitelmaan.

Vanha suomalainen tyttöjen laulu

Kasvoi Suomen rannalla se ympyriäinen nauris.
Tämä likka on lihava ja punaposki, kaunis.

Minä olen nätti tyttö, nätin pojan kukka.
Eipä minussa mennytkänä mamman vaivat hukkaan.

Nätti likka liian nuori olen minä aina.
Kulta käypi katsomassa joka sunnuntaina.

Jos oisiki nyt lauantai ja huomenna oisi pyhä,
ja kulta tulis kirkkohon, se oisi vallan hyvä.

Minä itse ihana, minun kultani kaunis.
Kunpa äiti luvan antais, pari oisi valmis.

Pieni lintu siivillänsä hoitaa poikiansa.
Niin mun oisi ollakseni oman kullan kanssa.

Enpä erii kullastani, enpä perhanaksi.
Ennen meri mustaksi muuttuu, kivet kirjavaksi.

 

Kuva © Sastamala Visual Oy