Kuvalista
|
|
Jauho- ja ryynipussit Jauhot ja ryynit olivat ennen sotia irtomyynnissä. Maito ja kerma mitattiin suurista tonkista jokaiselle omaan kannuun. Sanastoa Kappa, nelikko, kaupantekijäiset, paperipussi, kansanhuolto Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa. Kuva © Emilia Nieminen
|
|
|
Leipiä valmiina uuniin Kuvan rukiiset reikäleivät on leivottu hapanjuureen, Hapanleipä hiivalla Kuva CC Outi Mäki
|
|
|
Näkkileipiä Näkkileipä leivotaan taikinajuureen eli raskiin kuten pehmeä ruisleipä. Taikinajuurta sekoitetaan veden ja jauhojen kanssa vellimäiseksi seokseksi. Seoksen annetaan käydä 12 - 20 tuntia lämpimässä paikassa. Se happanee ja näin syntyy ruisleivälle tyypillinen happamuus ja aromi. Ruisnäkkileipä paistetaan korkeassa lämpötilassa (250 °C) vain muutaman minuutin ajan. Näkkileivän teollinen tuotanto käynnistyi Suomessa vuonna 1904, kun nuori proviisori perusti Vaasan Höyryleipomon. 1920-luvulla suomalaiset söivät arkena talousnäkkileipää nimeltä ”Työkansa”. Juhlissa syötiin erikoisnäkkileipiä kuten ”Victor” ja ”Extra”. 1930-luvulla siirryttiin ohuempiin ja kalliimpiin näkkileipiin. Silloin markkinoille tulivat ”Luxus” ja ”Supero”. Armeija ja koulut ovat käyttäneet paljon näkkileipää, koska se säilyy hyvin ja on kevyttä kuljettaa. Sanastoa: hapankorppu, Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa. Kuva © Emilia Nieminen
|
|
|
Talkkuna- ja ohukaisjauhe Talkkuna on suomalainen perinneruoka. Sitä on syöty etenkin kesäisin. Sanastoa: pepu, mutti, piepo, tokero, pöllöhillo, kuitupitoisuus Valmiina sekoituksena myytävä ohukaisjauhe kuvastaa hyvin elämisen tahdin nopeutumista. Sanastoa: räiskäle, lettu, lätty, mansikkahillo, kermavaahto
Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa. Kuva © Emilia Nieminen
|
![]() |
![]() |
Vastaleivottua leipää Parhaat vehnäjauhot ovat kellertäviä, huonot lajit sinertäviä tai harmaita.
LEIPÄKEITTO Ranskanleivänpalasia paahdetaan ja laitetaan astiaan. Kuva © Sastamala Visual Oy
|