Kuvalista | Vahvike

Tulosta sivu

		Heiniä seipäille 1/6 Hevosen perässä oli leveä harava, haravakone. Hevosen kävellessä harava keräsi kasan heiniä, nousi ylös ja aloitti uuden kasan keräämisen. Kuvassa mies tupakka suussa ohjaa hevosta, mikä on kevyttä työtä ja naiset nostavat heinää seipäille, joka on aika raskasta työtä. Sananlasku Ahkeruus on onnen äiti, sillä on vara vaivassakin. Vanha loru Amalia armas, kippuravarvas, käsillänsä käveli ja heiniä söi. Tästä lorusta on paljon muunnelmia. Tempon tavaratalo avattiin Tampereella 1939. Tempo mainosti: Amalia armas, paleleeko varvas, ostetaankos Temposta tallukkaat? Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 20 luvussa 6. Ahkeraa työntekoa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r42-102_1.tif
		Hevonen metsätöissä Kirsi Nuutinen on tehnyt Metsätalouden opinnäytetyön (2011) Suomenhevonen metsätyössä – matka historiasta nykypäivään. Se kertoo miehen ja suomenhevosen yhteistyöstä savotoilla ja sodassa. Kuva © Sastamala Visual Oy
		Hevonen vetää niittokonetta Hevonen vetää niittokonetta. Sadonkorjuu alkamassa1940-luvulla. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r42-106_3.tif
		Hevosen valjaat Museoilla on netissä hyvä kokoelma esineiden kuvia, joukossa erilaisia hevosten valjaita. Sananlasku Kerran ne kiesitkin keikahtaa. Tarkoittaa epäonnistumista Kuvia kieseistä. Sanastoa kuolaimet, luokki, suitset, länget, mahavyö, työvaljaat, ravivaljaat, aisaremmi, silmälaput, alaremmi, rintaremmi Kuva © Sastamala Visual Oy
		Laukon kartanon hevosia Laukon kartano sijaitsee Vesilahdessa Pirkanmaalla. Se on ollut jo kuusi vuosisataa samalla paikalla Pyhäjärven rannalla. 1970-luvulta lähtien kartano on tunnettu kansainvälisen tason ratsuhevosistaan. Hevosilla on oma nimipäiväkalenterinsa. Siinä on 590 nimeä: sekä virallisia suomenhevosten nimiä että lempinimiä. Kansanomaisia hevostennimiä ovat Harmo, Liinaharja ja Riento. Elias Lönrot on ollut nuorena ylioppilaana kotiopettajana Laukon kartanossa. Hevosten ohella Laukko tunnetaan peuroistaan. 1930-luvulla amerikansuomalaiset lähettivät seitsemän valkohäntäpeuraa Laukon silloisille omistajille. Kartanon tarhasta peurat kotiutuvat Vesilahden metsiin ja lopulta kaikkialle eteläiseen Suomeen. Kaunis laukonpeura on nykyään Pirkanmaan maakuntaeläin. ”Vuonna 2015 Pirkanmaan maanteillä tapahtui 117 hirvionnettomuutta ja 535 peuraonnettomuutta. Tosiasiassa peuraonnettomuuksien määrä todennäköisesti on paljon suurempi kuin poliisin tietoon tulleiden onnettomuuksien tilasto osoittaa. Poliisi ei ole kahteen vuoteen käynyt tällaisilla onnettomuuspaikoilla, jos henkilövahinkoja ei ole sattunut.” -Alueviesti 16.10.2017 Kuva © Sastamala Visual Oy
		Metsätöissä hevosen kanssa Kuva © Sastamala Visual Oy
		Metsätöissä hevosen kanssa talvella Sananlasku Ei puu ensi lyönnillä kaadu. Kuva © Sastamala Visual Oy
		Pienviljelijä hevosensa kanssa Tervolainen pienviljelijä Kalle Simonen hevosensa kanssa Pohjois-Savossa 1958. Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 12. CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_10451E
		Puistotyöntekijöitä Kuvassa roskapönttöjä asetetaan paikoilleen helsinkiläisessä puistossa. Vielä 1950-luvulla kaupungin puistotyöntekijöiden apuna oli hevonen ja kärryt. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc ValokuvaajaTeppo Palho/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 25.4.1957. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-8549_5.tif
		Ratsupoliisit yleislakoa hillitsemässä Yleislakon mielenilmaus Mannerheimintien Esson huoltoaseman lähistöllä maaliskuussa 1956. Ratsupoliisit pitävät yllä järjestystä ns. Sipoon kirkon, liikennelaitoksen henkilökunnan asuintalon edustalla Mannerheimintiellä. Arvoitus Kaksi kättä, kaksi päätä, neljä silmää ja kuusi jalkaa. Mikä se on? (Ratsastaja hevosen selässä) Neljä jälkeä, vaikka kuusi jalkaa. Mikä se on? (Hevonen ja ratsastaja) Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 1.-20.3.1956. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-5130_27.tif
		Rekiajelulle lähdössä Loru Pium' paum' papin kello, lukkarin lesken lehmän kello. Vallesmannin varsan kello, Markkulan Heikin hevosen kello. Sananlasku Hyvä hevonen näkyy huononkin loimen alta. Mielikuvamatka kuvan avulla Ohjaaja lukee rauhallisesti: Ota hyvä ja rento asento. Astu sisään kuvaan. Mitä näet ympärilläsi? Millaisia ääniä kuulet? Millaisia tuoksuja tunnet? Haluatko koskettaa jotakin? Mistä olet tullut tähän paikkaan? Tapaat henkilön, joka ei näy kuvassa. Mitä häneltä kysyt? Miten matkasi tästä jatkuu? Kuva CC0 Outi Mäki
		Sotamiehiä Suomen historiasta Sitaatti Olosuhteet eivät tee elämästä sietämätöntä, vaan merkityksen ja tarkoituksen puuttuminen. — Viktor Frankl Suomen armeijan kuva-arkisto sisältää 160 000 sota-ajan valokuvaa syksyn 1939 ylimääräisistä harjoituksista Lapin sotaan saakka. Arkistossa on kuvia kotirintamalta, sotateollisuudesta, evakoista ja tapahtumista rintamalla. Kuvat ovat vapaasti viriketoimintaan käytettävissä, kun hyväksyt käyttöehdot. Kuva © Sastamala Visual Oy
		Suomenhevonen syö koivunlehtiä Suomenhevonen on ainoa alkuperäinen suomalainen hevosrotu. Suomenhevosia on nykyään noin 20 000. Talvisodassa armeijalla oli käytössään noin 71 800 hevosta. Niillä kuljettettiin aseita, muonaa ja haavoittuneita. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura keräsi kansanrunousarkistoon vuonna 1975 muistitietoa aiheena Hevoset sodassa 1939-1944. Käytä YouTubessa hakusanana suomenhevonen. Kuva © Sastamala Visual Oy