Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Emäntä lehmänsä kanssa

Uuden Suomen kummiperheen emäntä lehmineen navetan edustalla 1940-luvulla.

Sotien jälkeen monet tahot järjestivät keräyksiä huono-osaisten hyväksi.
Uusi Suomi valitsi kummiperheen, jolle kerättiin rahaa lukijoilta.

Selkoteksti Lapsuuden kesät maaseudulla (3 sivua)

Kasku
- Mitä tapahtuu, kun lehmä istuu dekkarin päälle?
- Jännitys tiivistyy.

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r40-49-131_6.tif

Kuvia kaikille -sivusto

 

Harakan pesä

(Pica pica)

Harakka ei ole rauhoitettu lintu, mutta sille on määrätty pesimärauha. Etelä-Suomessa harakan pesintä alkaa huhtikuun alussa, mutta kaupunkioloissa se voi ryhtyä pesimäpuuhiin jo maaliskuussa.

Harakka voi keräillä kiiltäviä esineitä pesäänsä.

Tietoja ja kuvia harakasta Luontoportin sivustolla.

Kuva ©  Sastamala Visual Oy

 

Harakka irrottaa itselleen toisenkin polkupyörän heijastimen

Vanha loru

Harakka huttua keittää
(pyöritetään sormea lapsen kämmenessä)
hännällänsä hämmentää,
käyttää sulkakämmentä,
pyrstöllänsä puistelee,
nokallansa koittelee
(naputetaan sormella lapsen kämmenpohjaa)
Antaa tälle pojalle
(kosketetaan lapsen sormia vuorotellen)
antaa tälle pojalle,
antaa tälle pojalle,
antaa tälle pojalle,
Voi, tälle ei riittänytkään!
Täytyy etsiä lisää (kutitetaan kainaloa).

Kuva ©  Sastamala Visual Oy

 

Heinäsorsa eli sinisorsa, naaras

(Anas platyrhynchos)

Sorsastus alkaa vuosittain 20. elokuuta ja kestää joulukuun loppuun.

Sorsista on tietoa Luontoportin sivuilla. Sorsien sukuun kuuluu heinäsorsan lisäksi haapana, harmaasorsa, heinätavi, jouhisorsa, lapasorsa ja tavi. Heinäsorsan toinen nimi sinisorsa tulee uroksen sinivihreän pään väristä.

- Miksi sorsa ui?
- Sen jalat ei ulotu pohjaan.

Jean Sibelius sävelsi A.V. Koskimiehen runon Souda, souda sinisorsa

Souda, souda, sinisorsa, souda tähän rantaan;
pesäs tänne rakenna sen ritvakoivun kantaan!

Laske, laske, pursi pieni, laske valkamaani;
purrestasi neito nuori, astu asuntaani!

Tääll' on sija suoritettu sammalista sulle;
tule, tule, kultaseni kumppaniksi mulle!

Tääll' on aallot armahat ja suuret hongat huojuu;
solkikoivut soreasti aallon helmaan nuojuu.

Laulu löytyy YouTubesta useiden artistien esittämänä.

 

Laulu yksinäisyys -teemasta

Sorsa se Saimaan aalloissa sousi
Sorsa se Saimaan aalloissa sousi,
kaipasi, kaipasi kullaistaan,
mihin lie joutunut, kuka sen ties,
joko lie ampunut metsämies,
metsämies?

Sorsa se Saimaan aalloissa sousi
kanteli kaihoa sydämessään,
syys oli synkkä ja kulta ei tullut,
vilu oli uida joukossa jään.

Sorsa se Saimaan aalloissa sousi,
kuikutti kurja yksinään.

Emil Kauppi ja Antti Juhani Rytkönen (1870-1930)

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Joutsen, laulujoutsen

(Cygnus cygnus)

Laulujoutsen on Suomen kansallislintu.

Kuuntele laulujoutsenen fanfaari (Suomen luonnonsuojeluliitto).

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Joutsenpariskunta

Laulajapoika

Ja minä se olen se laulajapoika
ja mull’ on laulun ääni.
Kekrinä kullan ma kihlasin
ja kevähäll’ on hääni.

Ja minä se olen se laulajapoika
ja kaiutan kangasmaita.
On aikani nuorena iloita
ja vanhana olla saita.

Ne käskevät mun muka säästelemään,
ne neuvovat nöyrää mieltä,
mut tuhlata tahdon ma tunteitani
ja soitella sotien kieltä.

Minä tahdon nauttia nuoruuttain
ja ahmia kynsin ja hampain,
minä annan kerjätä köyhempäin
ja säästellä rikkahampain.

Minä tahdon maljani tyhjentää,
kun ensi leivoset laulaa,
kun koivut on hiirenkorvallaan
ja vuorilla virrat pauhaa.

Ja tahdon ma lauluni lahjoittaa,
kun ensi joutsen soutaa,
kun kukka on puussa ja kukka on maassa
ja lehdot leikkihin joutaa.

Näin nuorena jos minä köyhdynkin
ja mökki on särpimettä,
on aikani nuorena iloita
ja vanhana juoda vettä.

Eino Leino (1878 - 1926)

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Joutsenperhe

Joutsenta kutsutaan myös laulujoutseneksi.

On olemassa myös kyhmyjoutsen, pikkujoutsen, mustajoutsen, trumpettijoutsen ja mustakaulajoutsen.

Kalevalassa Lemminkäinen saa tehtäväkseen ampua Tuonen joutsenen. Hän lähtee suorittamaan tehtävää jousi ja nuolet mukanaan. Lemminkäinen kuitenkin joutuu virtaan ja hänet isketään palasiksi. Lemminkäisen äiti nostaa poikansa palat joesta ja elvyttää hänet henkiin.

Akseli Gallen-Kallelan maalauksessa Lemminkäisen äiti näkyy taustalla tuonen joutsen.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Järvisimpukka eli näkinkenkä

Järvisimpukka elää pehmeäpohjaisissa ja runsasravinteisissa järvissä,
mutta tulee toimeen myös kivikkopohjalla.
Se liikkuu puoliksi pohjaan kaivautuneena – joskus jopa useita metrejä vuorokaudessa.
Paljaaseen jalkaan simpukan reunasta voi saada haavan.

Järvisimpukan kehitykseen kuuluu loisimisvaihe.
Kutuaika on loppukesällä ja alkukehitys tapahtuu emosimpukan sisällä.
Keväällä emosimpukka päästää toukat veteen kalan uidessa ohi.
Toukat tarttuvat kiinni kalan eviin tai pintaan ja kala erittää toukan ympärille rakkulan.
Sen sisällä kehitys jatkuu muutaman kuukauden.
Kalan mukana simpukka saattaa kulkeutua kauas syntypaikastaan.
Rakkulan puhjettua simpukka putoaa järven pohjaan.
Järvisimpukan elinikä on 5–10 vuotta.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Kaksi pientä karitsaa

Markkulan tilan tilanhoitaja Matti Kaasinen esittelee rygja-lampaan vuonia eli karitsoita. Rygja-lampaat tuotiin Suomeen Norjasta.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Kalalokkeja ja harmaalokkeja

(Larus canus ja Larus argentatus)

Kuvan pienimmät lokit ovat kalalokkeja, isommat harmaalokkeja, suurin lintu on lokinpoikanen.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Kalalokki

(Larus canus)

Lokit elävät usein suurissa yhdyskunnissa, joissa on mukana useita lajeja. Ne voivat lentää päivittäin kymmeniä kilometrejä. Ne syövät pikkukaloja, pikkujyrsijöitä, surviaissääskiä, lentomuurahaisia ja kastematoja. Suurikokoisemmat lajit syövät haaskoja, kalaa, jätteitä, lintujen poikasia ja -munia sekä pieniä vesilintuja.

Linnut tekevät yksinkertaisen pesän kasveista matalan kasvillisuuden joukkoon.

Kalalokin sukulaisia ovat naurulokki, merilokki, harmaa- ja selkälokki sekä pikkulokki.

Anton Tšehovin yksi klassikkonäytelmä on nimeltään Lokki.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Kananrehumainos

Kana on kaikkiruokainen. Ihmisen ruuantähteiden ja rehuseosten lisäksi se syö siemeniä, vihreitä kasvinosia, hedelmiä, marjoja, matoja, hyönteisiä ja toukkia.

Sanastoa: hautomakone, kukko, pesä, kolesteroli, vapaan kanan muna, Omega, tehokanala, kesäkana, luomutuotanto, virikekanala

Sananlasku
Loppui lyhyeen kuin kanan lento.

Kasku
- Kuinka monta munaa kana munii ylipäänsä vuodessa?
- Ei kana muni yli päänsä.

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

Kuva © Emilia Nieminen

 

Ketun jäljet hangella

Kettu liikkuu hämärässä ja öisin.

Monissa kansansaduissa esiintyy ovela kettu repolainen,
joka huijaa itseään isompaa karhua tai muita eläimiä.

Nykyään on citykettuja, jotka elävät isoissakin kaupungeissa.
Kettu on mahdollista kesyttää.

Kansanruno
Kettu se tuuti lapsiansa, joita on niin paljon.
Kaksi on karjassa, kaksi on marjassa, kaksi on maltaita jauhamassa.
Seitsemän saunalla, kahdeksan meren rannalla,
ja kolmekymmentä korkeimman vuoren päällä.

Sananlaskuja
- Jäljestään jäniskin tunnetaan.
- Jäljet johtavat sylttytehtaaseen.
- Kettu ei koskaan jää kahdesti samaan ansaan.

 

Ketun jäljet hangessa

Kun maass on hanki ja järvet jäässä...

Sananlasku
Kyllä routa porsaan kotiin ajaa.

 

Pyry, pyry, pyry hei!
Miksi tuiskus' ovat julmat?
Kiire mulla ompi niin,
kun maat ja metsäkulmat
mun täytyy peittää neitoksiin.
   - Martti Helan sanoittamasta ja säveltämästä
      alakansakoulun laulusta

 

Kili, kana ja kukko

 

Sanonta
Miestä viedään kuin pässiä narussa.

© Sastamala Visual Oy​

 

Kirjosieppo

(Ficedula hypoleuca)

Kirjosieppo rakentaa pesänsä pönttöön tai puunkoloon. Se kerää sinne kuivia lehtiä, männyn kuoriliuskoja, heiniä ja juuria ja vuoraa ohuilla korsilla tai jouhilla.

Toukokuussa pesään ilmaantuu 5–8 munaa, joita naaras hautoo pari viikkoa.

Vuosittaisessa pönttöbongauksessa tarkkaillaan mm. kirjosieppojen elämää.

Kirjosieposta tietoja Luontoportissa.

Kuva © Ari Ahlfors  www.naturephoto.1g.fi 

 

Kissan päiväunet

Sananlaskuja ja sanontoja
Ei makaavan kissan suuhun hiiri juokse kannustaa ahkeruuteen.
Ahkerat saavat työstään tuloksen ja laiskurit jäävät ilman.

Ei ole kissaa karvoihin katsominen. Näin sanotaan, kun muistutetaan,
että ihmisen ulkoinen olemus voi joskus pettää.
Ihminen voi antaa itsestään väärän kuvan taikka ensivaikutelman.

Sillä ihmisellä on kissan päivät -sanonta tarkoittaa, että henkilön elämä on helppoa ja onnellista.

Kissa kiitoksella elää.
Konstit on monet, sano akka, kun kissalla pöytää pyyhki.
Vaihtelu virkistää, sano kissa, kun akalla pöytää pyyhki.
Kukas kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse.
Kun kissa on poissa, niin hiiret tanssivat pöydällä.

Nostetaan kissa pöydälle -lause tarkoittaa epämiellyttävän asian tai ongelman käsittelyä avoimesti.

      Kasku
      - Miksi blondi juoksi ympyrää sänkynsä ympärillä?
      - Hän yritti saada unen päästä kiinni.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Kissanpentu

Kissanpentu puhdistaa käpäläänsä.

YouTubessa on paljon kissavideoita. Kokeile hakusanoja kissa, kissa leikkii, kissanpentu.

Lapsen suusta
Kissaa ei saa puhaltaa korvaan. Jos sitä puhaltaa neljä tai viisi  
kertaa, se puraisee huuleen eikä päästä irti ainakaan minuuttiin.
                                                                - Lisa 9v.

Portahalla pikkukissa
istuu, istuu aatoksissa.
Sitten pikku tassullaan
pesee, pesee kasvojaan.

        - vanha loru (sopii ukko Nooan säveleen)

 

Kissat hangella

Yleisin kissa (Felis catus) on kesykissa eli kotikissa eli maatiainen.
Erilaisia kissarotuja on kuitenkin satoja.
Tietoja kissaroduista, kasvatuksesta ja -hoidosta löytyy Kissaliiton sivustolta.

Sanontoja
Väkeä oli kuin Vilkkilässä kissoja
tarkoittaa, että ihmisiä oli paikalla runsaasti.

Jos kissa syö lunta, tulee ruma ilma, sanottiin ennen Porissa.


Ole aina iloisella päällä,
niin kuin kissa liukkaalla jäällä.

                           - yleinen toivotus kansakoululaisten muistovärssyvihkoissa

 

Kissat ja kalat

Sanontoja

Kuin kala kuivalla maalla. (ei tunne ollenkaan oloaan kotoisaksi)
Jos musta kissa juoksee tien yli, pitää sylkäistä kolme kertaa. Muuten se tietää jotain pahaa.

 

Kissa kun silmiä pesee yli korvan, siis saajaa kalloi,
a kun käpäliää vaan pureksii, siis ei tule mittää.
Siis sanotaan vielä:
Yli korvais, kissasein,
Siulle pää, miulle häntä
ja keskipaikka kattilaan!

- Suomen kansan vanhat runot

 

Kissojen kanssa vietetty aika ei ole koskaan hukkaan heitettyä aikaa.
                                                                           - Sigmund Freud

 

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Koira noutaa heitetyn kepin vaikka vedestä

Suomessa on yli 300 koirarotua.

Koiraroduista ja koirien hoitamisesta saa tietoa Kennelliiton sivustolta.

Sananlaskuja

- Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa.
- Kyllä koira haavansa nuolee.
- Kyllä koira koiran tuntee.

- Koiralla on isäntä, mutta kissalla palveluskunta.
- Ei ole koiraa karvoihin katsominen.
               

Kottarainen

 

Kuva kottaraisparvesta

Kuva ©  Petri Pietiläinen

 

Kottarainen

(Sturnus vulgaris)

 

Kukko

 

- Miksi kukko kiekuu silmät ummessa?
- Se osaa läksynsä ulkoa.

 

Sananlaskuja

- Loppui lyhyeen kuin kanan lento.
- Kyllä sokeakin kana jyvän löytää.
- Mun mummoni muni mun mammani, mun mammani muni mun.
- On kuin kukko tunkiolla.
- Ole kärsivällinen – aikanaan munakin kävelee.
- Ei kukko käskien laula.

© Sastamala Visual Oy

 

Kurkia

Kurki (Grus grus) on Pohjois-Pohjanmaan maakuntalintu. Se sopii hyvin suopitoisen maakunnan tunnukseksi.

Tietoja ja kuvia kurjista Luontoportin sivuilla.

Kaksi kurkea jutteli suolla.
- Viitsisitkö nostaa tuon sammakon minulle?
- En minä ole mikään nostokurki!

 

Kurkiaura

Kurki muistuttaa harmaahaikaraa.
Lentävät linnut erottaa siitä, että kurki lentää kaula suorana, harmaahaikara kaula taivutettuna.

Kurjet saapuvat Suomeen huhtikuun puolivälin paikkeilla.
Syksyllä ne lähtevät syys-lokakuussa.
Linnut lentävät V-muotoisissa auroissa, joissa ilmanvastus on pienempi kuin yksin lentäessä.
Auran kärjessä lentävää vaihdellaan.
Suurimmissa auroissa saattaa olla satoja lintuja.

Kurjet viihtyvät soilla ja rantaniityillä – muuttoaikoina vilja- ja perunapelloilla.

Arvoitus
- Mikä lintu pystyy lentämään korkeammalle kuin vuoret?
- Kaikki linnut. Vuoret eivät osaa lentää ollenkaan.

Sanonta
Ei lintu liian korkealle lennä,
jos se lentää omilla siivillään.

- William Blake (1757-1827)

 

Kuttu


Kuttu on synnyttänyt vuohi. Ensimmäisen kerran kuttu voi poikia noin vuoden ikäisenä. Yhdestä kutusta voi saada maitoa päivittäin 3-4 kg, parhaista jopa 5 kg. Maidosta tehdään kutunjuustoa ja fetaa.

Kiliksi kutsutaan alle puolivuotiasta vuohta.

Pukki on täysi-ikäinen urosvuohi. Sanonta: Terve kuin pukki tarkoittaa, että on täysin terve.

 

On pukillakin parta vaan ei miehen mieltä.
                  - suomalainen sananlasku

     

LYPSYLLÄ  

Mun kuttuni, mun tuttuni,
nyt seiso aivan kiltisti
ja anna maitos makea,
niin tehdään hörkkä sakea.

Mun vuoheni, mun uuheni,
sä eilen kaadoit maitosi,
kun jalkas potkit pyttyhyn,
niin lypsy meni myttyhyn.

Mun valkoni, mun palkoni,
ma kyhnin korvallistasi
ja paarmat pahat häädän pois,
niin jalka hiljaa seistä vois.

Näin armahain, sun tyyneks sain,
nyt kestä, kauno, hetki vain,
niin pääset taaskin hakahan
luo pienen kili veitikan.

Immi Hellén, 1930
Lasten runokirja,
Suomen pojille ja tytöille omistettu.
Valistus, Helsinki.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Käpytikka

(Dendrocopos major)

Käpytikka pesii kaikenlaisissa metsissä. Sen soidinrummutus on helppo tunnistaa. Käpytikka rummuttaa kuivien oksien lisäksi tolppien metallisuojuksia ja lampunkupuja, joissa on hyvä kaikupohja.

Sananlasku: Kyllä luonto tikanpojan puuhun ajaa.

 

Lammaslauma

Lampaiden laidunkausi on yleensä kesäkuun alusta elokuun loppuun.
Lammas tarvitsee laitumelle raikasta vettä, kivennäisiä sekä suolakiven
ja suojan tuulta, sadetta ja paahtavaa aurinkoa vastaan.
Lammaslauma liikkuu tyypillisesti tiiviissä porukassa.

Lammas syö hyvälaatuista, nuorena niitettyä kuivaheinää,
muttei korsia (väh. 2 kg korrettomia osia/päivä/lammas).
Myös säilöheinä käy hyvin. Lammas ei ole jätteen syöjä.

Karitsat syntyvät useimmiten keväällä, noin 5 kk astutuksen jälkeen.

Laki määrää nykyään lampaiden molempiin korviin korvamerkit.
Vasemman korvan merkki on päämerkki, ja oikean korvan merkki apumerkki,
lisätietoa mm. Ruokaviraston (entinen Evira) sivuilta.

Lampaan ostosta, myymisestä, kuolemasta tai katoamisesta
on aina ilmoitettava lammasrekisteriin.
Karitsoiden syntymästä tehdään samaan rekisteriin
poikimisilmoitus ja tilataan korvamerkit.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Lampaita
Lampaita lauma

 

Selkoteksti Lammas, maatilan villainen asukki 2 sivua

Sanonta
Aika aikaansa kutakin, sanoi pässi, kun päätä leikattiin.
Sanontaa käytetään, kun jonkin mieluinen aikakausi on päättymässä.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Lapinpöllö

Lapinpöllö (Strix nebulosa) on suuri pöllö. Sen siipien kärkiväli voi olla lähes puolitoista metriä.

Lisää tietoa lapinpöllöistä ja muista pöllöistä Luontoportin sivustolta.

 

- Mistä tietää, että pöllöt ovat viisaampia kuin broilerit?
- No, mistä?
- Oletko koskaan kuullut grillatusta pöllöstä?

Kuuntele lapinpöllön huhuilua (Suomen Luonnonsuojeluliitto).

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Laukon kartanon hevosia

Laukon kartano sijaitsee Vesilahdessa Pirkanmaalla.
Se on ollut jo kuusi vuosisataa samalla paikalla Pyhäjärven rannalla.
1970-luvulta lähtien kartano on tunnettu kansainvälisen tason ratsuhevosistaan.

Hevosilla on oma nimipäiväkalenterinsa.
Siinä on 590 nimeä: sekä virallisia suomenhevosten nimiä että lempinimiä.
Kansanomaisia hevostennimiä ovat Harmo, Liinaharja ja Riento.

Elias Lönrot on ollut nuorena ylioppilaana kotiopettajana Laukon kartanossa.

 

Hevosten ohella Laukko tunnetaan peuroistaan.
1930-luvulla amerikansuomalaiset lähettivät seitsemän valkohäntäpeuraa Laukon silloisille omistajille.
Kartanon tarhasta peurat kotiutuvat Vesilahden metsiin ja lopulta kaikkialle eteläiseen Suomeen.
Kaunis laukonpeura on nykyään Pirkanmaan maakuntaeläin.

”Vuonna 2015 Pirkanmaan maanteillä tapahtui 117 hirvionnettomuutta ja 535 peuraonnettomuutta.
Tosiasiassa peuraonnettomuuksien määrä todennäköisesti on paljon suurempi
kuin poliisin tietoon tulleiden onnettomuuksien tilasto osoittaa.
Poliisi ei ole kahteen vuoteen käynyt tällaisilla onnettomuuspaikoilla,
jos henkilövahinkoja ei ole sattunut.”        -Alueviesti 16.10.2017

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Leppälintu

(Phoenicurus phoenicurus)

Leppälintu painaa vain 14–19 g. Se on kolopesijä, joka tykkää vähän ränsistyneistä linnunpöntöistä.

Talveksi leppälintu lentää Afrikkaan.

Käki munii usein juuri leppälinnun pesään.

 

Linnunpesä

Vanha suomalainen loru Pii, pii, pikkuinen lintu

Pii, pii, pikkuinen lintu, paleltaako jalkojas,
oksan päällä ollessas, marjan varrella maatessas?

Pii, pii, pikkuinen lintu, tee pellolle pesäsi, kalliolle kartanosi,
kaivon korvalle kotisi, hongan oksalle hovisi.

 

Aforismi
Metsässä olisi hyvin hiljaista, jos vain ne linnut laulaisivat,
jotka parhaiten osaavat.
                        - Henry van Dyke (1852–1933)

 

Linnunpesän nälkäiset asukkaat

 

- Kuinka kolme pikkulintua syö nopeammin sangollisen kauroja kuin kolme hevosta?
- Linnut eivät syö hevosia.

 

Mitä asiaa?

 

Kissa eri kielillä

Englanti    cat, pussy
Ruotsi       katt, misse
Norja        katt
Tanska     kat
Hollanti    kat
Saksa       katze
Ranska     chat
Latvia       kakis
Viro          kass
Liettua      katé
Esperanto kato
Portugali   gato
Espanja     gato
Italia         gatto
Kreikka     gáta (lausutaan näin)
Puola        kot
Venäjä      kot
Turkki       kedi
Unkari       macska
Japani       neko (lausutaan näin)
Latina       feles

 

Mustarasras

(Turdus merula)

Mustarasras on Uudenmaan maakuntalintu.

Koiras on kokonaan musta, naaras sen sijaan tumman ruskea.

Mustarastas syö matoja ja hyönteisiä,
mutta sille voi tarjota myös ruuantähteitä, siemeniä, marjoja ja hedelmiä.

Kuuntele mustarastaan lurittelua (Suomen luonnonsuojeluliitto).

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Naakka

(Corvus monedula)

Kesäkuun alkupuolella järjestetään valtakunnallinen  pönttöbongaustapahtuma, jossa tarkkaillaan kaikkien linnunpönttöjen asukkaita.

 

Opetustaulu Saukko

Kuvassa saukko rannalla kala kynsissään.

 

Tukevalle paperille liimattu monivärinen painopaperi.
Taulun yläreunassa puinen lista,
taulun sivuissa ja alareunassa valkoinen kangasnauha.

Taulu on ollut käytössä Åbo Svenska Samskolassa

CC BY-NC-ND 4.0 Turun museokeskus, Inventaarionro TMM18168:586, Finna

 

Orava

Orava (Sciurus vulgaris) on Etelä-Pohjanmaan maakuntaeläin.

Laulu Oravan pesä (Kas kuusen latvassa oksien alla) 

ORAVAN LAULU
Makeasti oravainen
makaa sammalhuoneessansa;
sinnepä ei Hallin hammas
eikä metsämiehen ansa
ehtineet milloinkaan.
 
Kammiostaan korkeasta
katselee hän mailman piirii,
taisteloa allans' monta;
havuoksan rauhanviiri
päällänsä liepoittaa.
 
Mikä elo onnellinen
keinuvassa kehtolinnas!
Siellä kiikkuu oravainen
armaan kuusen äitinrinnas:
Metsolan kantele soi!
 
Siellä torkkuu heiluhäntä
akkunalla pienoisella,
linnut laulain taivaan alla
saattaa hänen iltasella
unien Kultalaan.
- Aleksis Kiven kirjasta Seitsemän veljestä
 
Palokärki

(Dryocopus martius)

Suomen suurin tikka palokärki on puoli metriä pitkä peloton tikka, joka pesii haapaan tai mäntyyn hakkaamassaan kolossa. Lintu on yksiavioinen. Sen nimi tulee punaisesta päälaesta. Musta lintu näyttää kuin tulipalosta karanneelta. Palokärki syö muurahaisia ja niiden toukkia sekä kuolleissa puissa eläviä hyönteisiä. Siihen se käyttää valtavan pitkää kieltään.

Monessa Akseli Gallen-Kallelan taulussa on palokärki.

Palokärkeen on liittynyt paljon uskomuksia:

  • Kuolema vierailee talossa, jonka pihaan palokärki asettuu.
  • Palokärki ennustaa onnettomuutta.
  • Palokärjen äänen kuuleminen tietää sadetta.
  • Kulkijan edellä ääneti lentävä tikka tietää omaisen kuolemaa.
  • Sokeus parantuu, kun sairasta silmää hieroo palokärjen munalla.
  • Seinää hakkaava palokärki ennustaa nälkävuotta tai tulipaloa.

Kasku
- Miksi palokärjellä on punainen päälaki?
- Ettei sitä syksyisin ammuttaisi hirvenä.

 

Peipponaaras kuusenoksalla

Peippo (Fringilla Coelebs)

Pikkupoika katseli peipposia lintulaudalla. Joukkoon lennähti viherpeippo.
- Äiti, tule katsomaan! Täällä on raaka varpunen!

 

Pikkuvarpunen

(Passer montanus)

Kesäkuun alkupuolella järjesteään valtakunnallinen pönttöbongaustapahtuma, jossa tarkkaillaan kaikkien linnunpönttöjen asukkaita.

 

Punatulkku katajassa

Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) on Kymenlaakson maakuntalintu.

- Mikä on punainen, harmaa, valkoinen ja musta ja makaa selällään riippukeinussa?
- Punatulkku eläkkeellä.

Alakoululaisen ainekirjoituksesta: Punalutku istui oksalla...

 

Rapu

Ravustuskausi alkaa 21.7. klo 12 ja kestää lokakuun loppuun.

Rapuja voi poimia käsin ja rapukeppejä apuna käyttäen. Niitä voi pyydystää rapuhaaveilla. Yleisin pyyntiväline on muovinen tai havasverkosta tehty rapumerta.

Syöttinä on käytetty niin lihaa kuin kalaa. Ravustukseen tarvitaan aina vesialueen lupa oli ravustaja minkä ikäinen tahansa. 18-64 vuotiailta vaaditaan lisäksi valtion kalastuksenhoitomaksu.

Vesien viileys voi viivästyttää täplärapujen poikasten kuoriutumista ja naaraiden kuorenvaihtoa.

Jokirapu kasvaa 10 senttiseksi noin 5-7 vuodessa. Täplärapu noin 3 vuodessa. Täpläravulla on vaalea täplä saksen juuressa. Jokiravulla ei ole. Täpläravulla on isommat sakset kuin jokiravulla. Jokirapu ei kestä rapuruttoa - täplärapu kestää. Jokiravulla on piikit selkäkuoren molemmilla puolilla. Täpläravulla ei ole.

 

Rapu kypsänä ja punaisena
Ravun vatsa
Rekiajelulle lähdössä
Ruskosuohaukka lentää pesälleen

Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) vie poikasilleen saalista, joka todennäköisimmin on pieni nisäkäs, pikkulintu tai sisilisko.

- Kuinka sinä saatoit tehdä minulle tämän, niiskutti haukkatyttö.
- Kuinka monta kertaa minun täytyy sanoa: minä en ole mennyt kihloihin. Tuo kirottu rengas on lintutieteellisen seuran temppuja.

 

Ruusupensaan vieras


 

Sinitiainen

(Parus caeruleus)

Satakunnan maakuntalintu sinitiaisesta on tietoja Luontoportissa.

BirdLife Suomi on järjestänyt Pönttöbongauksen vuodesta 2013 lähtien.
Pönttöbongauksessa tarkkaillaan pihapiirin linnunpöntöissä pesiviä lintuja.
Tavoitteena on kerätä tietoa pönttölinnuista
ja niiden pesinnästä sekä lisätä kiinnostusta lähiympäristön lintujen seurantaan.

2014 pönttöbongaukseen osallistui yli 5000 ihmistä yli 3000 paikalla,
ja kaikkiaan ilmoitettiin lähes 30 000 pöntön tiedot.
Pönttöbongauksen havaintoihin voi tutustua tulossivulla.

Kuva ©  Tero Pelkonen

 

Sisilisko

Sisilisko voi vaaratilanteessa irrottaa häntänsä. Irrallinen häntä jää kiemurtelemaan hetkeksi itsekseen ja hämää vihollista niin, että sisilisko itse pääsee karkuun. Tämän irrotustempun sisilisko voi kuitenkin tehdä vain yhden kerran. Tilalle kasvavaa uutta häntää se ei enää pysty irrottamaan.
 

Sisilisko
Sorsia

Suomen yleisin sorsalintu on heinäsorsa eli sinisorsa (Anas platyrhynchos).

Jean Sibelius sävelsi ja hänen ystävänsä A. V. Forsman (myöh. Koskimies) sanoitti 1899 laulun Souda, souda sinisorsa.


Souda, souda, sinisorsa, souda tähän rantaan;
pesäs tänne rakenna sen ritvakoivun kantaan!
Laske, laske, pursi pieni, laske valkamaani;
purrestasi neito nuori, astu asuntaani!


Tääll' on sija suoritettu sammalista sulle;
tule, tule, kultaseni kumppaniksi mulle!
Tääll' on aallot armahat ja suuret hongat huojuu;
solkikoivut soreasti aallon helmaan nuojuu.
 

Topeliuksen suomentamassa Inarinjärvi-laulussa sanotaan:
Siel uipi sorsa suruton...

 

Alakoululaisen koevastauksesta:
Sorsa kuuluu räpylijalkaisiin.

 

Suomenhevonen syö koivunlehtiä

Suomenhevonen on ainoa alkuperäinen suomalainen hevosrotu.

Suomenhevosia on nykyään noin 20 000.

Talvisodassa armeijalla oli käytössään noin 71 800 hevosta. Niillä kuljettettiin aseita, muonaa ja haavoittuneita. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura keräsi kansanrunousarkistoon vuonna 1975 muistitietoa aiheena Hevoset sodassa 1939-1944.

Käytä YouTubessa hakusanana suomenhevonen.

 

Suomenpeura

Suomenpeura eli metsäpeura on poron luonnonvarainen "serkku". Tämä metsäpeura asuu Ähtärin eläinpuistossa.

Poroja Suomessa on noin 200 000 kpl, mutta metsäpeuroja vain alle pari tuhatta. Se ei ole vielä uhanalainen, mutta silmälläpidettävä.

Metsähallitus ylläpitää metsäpeurasta omaa sivustoa netissä.

Metsäpeurasta on YouTubessa videoita.

 

Surviaissääsket parveilevat

Surviaissääsken toukat ovat väriltään kirkkaanpunaisia ja monien kalalajien mieliruokaa. Siksi ne ovat hyviä pilkkisyöttejä. Toukat syövät veden pohjalle laskeutunutta kuollutta eloperäistä ainetta.

Sääski munii veden pinnalle. Nuoret toukat uivat vedessä, mutta vanhemmiten ne kaivautuvat pohjaan ja koteloituvat sinne. Aikuiset yksilöt nousevat pinnalle ja lähtevät lentoon. 

Sananlasku
Kun on kesä ja kärpäsiä, niin on köyhälläkin ystäviä.

 

Teerikukko

Lyrurus tetrix

Teeriuros on sinimusta, lyyrapyrstöinen ja isokokoinen kanalintu.
Kun uros lentää, näkyy tummanruskeissa siivissä siipijuova ja pyrstö näyttää pitkältä.
Silmän yläpuolella on punainen heltta.
Se on suurimmillaan pesintäkauden alkaessa.

Naarasteeri muistuttaa metsonaarasta, mutta on pienempi.
Sillä on selvä valkea siipijuova ja kellanruskean poikkijuovikas kaula sekä halkoinen pyrstö.

Teeren koivet ovat höyhenpeitteiset, varpaat ovat tummanruskeat,
nokka on musta ja silmät tummanruskeat.

Keväisin teerikoiraat kokoontuvat ryhmäsoitimelle.
Naaraat valitsevat ominaisuuksiltaan parhaan koiraan parittelukumppanikseen. 

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Teerinaaras

Naarasteeri muistuttaa metsonaarasta, mutta on pienempi.
Sillä on selvä valkea siipijuova ja kellanruskean poikkijuovikas kaula sekä halkoinen pyrstö.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Tilhi

(Bombycilla garrulus)

Tilhi syö kesällä hyönteisiä, syksyllä ja talvella marjoja. Pihlajanmarjat kuuluvat tilhen ruokalistalle. Jos marjat jäätyvät, sulavat ja lähtevät käymään, niitä popsivat linnut voivat tulla kaatokänniin ja törmäillä päin ikkunoita. Tilhien juopuminen on syksyisin aika tavallista. Onneksi niiden maksa kestää hyvin alkoholia.

Lisää tietoa ja kuvia tilhestä Luontoportissa.

Kuva ©  Sastamala Visual Oy

 

Tuulihaukka

(Falco tinnunculus)

Tuulihaukoille rakennetaan nykyään tämän näköisiä avopönttöjä. Luonnossa tuulihaukka pesii vanhassa oravan, varislinnun tai petolinnun pesässä, jonne naaras tuo jonkin verran korsia ym.

Tuulihaukasta löytyy tietoja Luontoportissa.

 

Tyttö ja kaksi lammasta
Varpunen

(Tetrao urogallus)

Kaupungeissa ja maaseudulla elävä varpunen syö hyönteisiä, perhosia, toukkia, siemeniä ja viljaa.

Sakari Topelius kirjoitti Varpunen jouluaamuna -runon vuosi Rafael-poikansa kuoleman jälkeen.

Pasi Jääskeläinen lausuu runon varpusesta vuonna 1909 (Raita tietokanta).

 

Kasku    - Mitä varpunen tekee kirjastossa?
              - Etsii lukutoukkia.

Kasku    - Mikä on kissojen lempijoululaulu?
              - Varpunen jouluaamuna

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Varpunen katonkulmalla valmiina soidinmenoihin

Pyrstö on pystyssä. Siitä näkee, että tämä lintu on soidinvireessä.

Villikissan pennut

Kuvassa on villiintyneen kotikissan (eli kesykissa, Felis catus) pentuja.

Monen hoitokodin henkilökuntaan kuuluu kissa. Sen rauhoittava ja psyykelle hyvää tekevä vaikutus on yleisesti tunnettu. Aiheesta on kokemusten lisäksi paljon tutkimuksia. Niistä yksi on jyväskyläläisestä Teppo-kissasta. Pirkanmaan hoitokodin pehmoterapeutti Niksulla on netissä omat sivut.

Kissavideot ovat internetin suosituimpia hakukohteita. Netistä löytyy paljon hellyttäviä tarinoita ja videoita kissoista, esim. Lontoon kaduilla eläneestä katukatti Bobista, jolle ihmiset ovat kutoneet kaulaliinoja ja vaatteita. Bob suostuu pitämään niitä. YouTube: Katukatti Bob. Bobin ja katusoittaja Jamesin elämästä on kirjoitettu monta kirjaa. Niistä on suomennettu:

  • James Bowen: Katukatti Bob. Kissa joka muutti elämäni. WSOY 2014, myös e-kirjana.
  • James Bowen: Bobin joulu. Kissa, joka toi joulumielen. WSOY 2016.
  • James Bowen: Bobin maailma. Viisaan kissan ja katusoittajan myöhemmät seikkailut. WSOY 2015, myös äänikirjana.

 

Maailmassa on satoja kissarotuja.

Kissan hajuaisti on yli 10 kertaa parempi kuin ihmisen.

Sanonta
En löytänyt, vaikka etsin kissojen ja koirien kanssa
tarkoittaa perusteellista etsimistä.
Koiralla on isäntä, mutta kissalla henkilökunta kuvaa kissan itsenäistä luonnetta.

 

Villikissan pennut kylläisinä

Villikissan pentuja tarjotun aterian jälkeen.

Kuvataidetta
Akseli Gallen-Kallelan
kuuluisissa maalauksissa: "Akka ja kissa" (1885) sekä "Maalaiselämää" esiintyy kissa.
Elin Danielson-Gambogin "Tyttö ja kissat kesäisessä maisemassa" on monen rakastama maalaus.
Venny Soldan-Brofeldt on maalannut taulut "Emäntä, kissa ja leluja" sekä "Kaksi tyttöä hoitaa kissan tassua".

Runo

          Mirrien joulu

Kas, Kissalan lapset iloissaan
ovat joulua viettämässä,
he laulavat hiljaa miu, mau, mau,
ovat piirissä pyörimässä.

Ja hauska on heillä piirissään
kun pyörivät riemuisasti,
ja laulavat hiljaa, miu, mau, mau,
ihan illasta aamuun asti.

Alli Nissinen, Lasten joulu-lehti 1894