Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Emäntä lehmänsä kanssa

Uuden Suomen kummiperheen emäntä lehmineen navetan edustalla 1940-luvulla.

Sotien jälkeen monet tahot järjestivät keräyksiä huono-osaisten hyväksi.
Uusi Suomi valitsi kummiperheen, jolle kerättiin rahaa lukijoilta.

Selkoteksti Lapsuuden kesät maaseudulla (3 sivua)

Kasku
- Mitä tapahtuu, kun lehmä istuu dekkarin päälle?
- Jännitys tiivistyy.

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r40-49-131_6.tif

Kuvia kaikille -sivusto

 

Harakan pesä

(Pica pica)

Harakka ei ole rauhoitettu lintu, mutta sille on määrätty pesimärauha. Etelä-Suomessa harakan pesintä alkaa huhtikuun alussa, mutta kaupunkioloissa se voi ryhtyä pesimäpuuhiin jo maaliskuussa.

Harakka voi keräillä kiiltäviä esineitä pesäänsä.

Tietoja ja kuvia harakasta Luontoportin sivustolla.

Kuva ©  Sastamala Visual Oy

 

Harakka irrottaa itselleen toisenkin polkupyörän heijastimen

Vanha loru

Harakka huttua keittää
(pyöritetään sormea lapsen kämmenessä)
hännällänsä hämmentää,
käyttää sulkakämmentä,
pyrstöllänsä puistelee,
nokallansa koittelee
(naputetaan sormella lapsen kämmenpohjaa)
Antaa tälle pojalle
(kosketetaan lapsen sormia vuorotellen)
antaa tälle pojalle,
antaa tälle pojalle,
antaa tälle pojalle,
Voi, tälle ei riittänytkään!
Täytyy etsiä lisää (kutitetaan kainaloa).

Kuva ©  Sastamala Visual Oy

 

Heinäsorsa eli sinisorsa, naaras

(Anas platyrhynchos)

Sorsastus alkaa vuosittain 20. elokuuta ja kestää joulukuun loppuun.

Sorsista on tietoa Luontoportin sivuilla. Sorsien sukuun kuuluu heinäsorsan lisäksi haapana, harmaasorsa, heinätavi, jouhisorsa, lapasorsa ja tavi. Heinäsorsan toinen nimi sinisorsa tulee uroksen sinivihreän pään väristä.

- Miksi sorsa ui?
- Sen jalat ei ulotu pohjaan.

Jean Sibelius sävelsi A.V. Koskimiehen runon Souda, souda sinisorsa

Souda, souda, sinisorsa, souda tähän rantaan;
pesäs tänne rakenna sen ritvakoivun kantaan!

Laske, laske, pursi pieni, laske valkamaani;
purrestasi neito nuori, astu asuntaani!

Tääll' on sija suoritettu sammalista sulle;
tule, tule, kultaseni kumppaniksi mulle!

Tääll' on aallot armahat ja suuret hongat huojuu;
solkikoivut soreasti aallon helmaan nuojuu.

Laulu löytyy YouTubesta useiden artistien esittämänä.

 

Laulu yksinäisyys -teemasta

Sorsa se Saimaan aalloissa sousi
Sorsa se Saimaan aalloissa sousi,
kaipasi, kaipasi kullaistaan,
mihin lie joutunut, kuka sen ties,
joko lie ampunut metsämies,
metsämies?

Sorsa se Saimaan aalloissa sousi
kanteli kaihoa sydämessään,
syys oli synkkä ja kulta ei tullut,
vilu oli uida joukossa jään.

Sorsa se Saimaan aalloissa sousi,
kuikutti kurja yksinään.

Emil Kauppi ja Antti Juhani Rytkönen (1870-1930)

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Joutsen, laulujoutsen

(Cygnus cygnus)

Laulujoutsen on Suomen kansallislintu.

Kuuntele laulujoutsenen fanfaari (Suomen luonnonsuojeluliitto).

 

Kaks joutsenta

Kaks joutsenta virralla vierekkään
ui salmia ulpukoiden
ja tyyn’ oli virta ja tyynessään
kuvat valkeat kuvasti noiden.

Tuli tuulispää yli virran ja maan
ja mylvi ja viskoi multaa.
Nyt joutsenet aaltoja soutaa vaan
ja etsii entistä kultaa.

- Eino Leino, Sata ja yksi laulua 1898

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Joutsenpariskunta

Laulajapoika

Ja minä se olen se laulajapoika
ja mull’ on laulun ääni.
Kekrinä kullan ma kihlasin
ja kevähäll’ on hääni.

Ja minä se olen se laulajapoika
ja kaiutan kangasmaita.
On aikani nuorena iloita
ja vanhana olla saita.

Ne käskevät mun muka säästelemään,
ne neuvovat nöyrää mieltä,
mut tuhlata tahdon ma tunteitani
ja soitella sotien kieltä.

Minä tahdon nauttia nuoruuttain
ja ahmia kynsin ja hampain,
minä annan kerjätä köyhempäin
ja säästellä rikkahampain.

Minä tahdon maljani tyhjentää,
kun ensi leivoset laulaa,
kun koivut on hiirenkorvallaan
ja vuorilla virrat pauhaa.

Ja tahdon ma lauluni lahjoittaa,
kun ensi joutsen soutaa,
kun kukka on puussa ja kukka on maassa
ja lehdot leikkihin joutaa.

Näin nuorena jos minä köyhdynkin
ja mökki on särpimettä,
on aikani nuorena iloita
ja vanhana juoda vettä.

Eino Leino (1878 - 1926)

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Joutsenperhe

Joutsenta kutsutaan myös laulujoutseneksi.

On olemassa myös kyhmyjoutsen, pikkujoutsen, mustajoutsen, trumpettijoutsen ja mustakaulajoutsen.

Kalevalassa Lemminkäinen saa tehtäväkseen ampua Tuonen joutsenen. Hän lähtee suorittamaan tehtävää jousi ja nuolet mukanaan. Lemminkäinen kuitenkin joutuu virtaan ja hänet isketään palasiksi. Lemminkäisen äiti nostaa poikansa palat joesta ja elvyttää hänet henkiin.

Akseli Gallen-Kallelan maalauksessa Lemminkäisen äiti näkyy taustalla tuonen joutsen.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Järvisimpukka eli näkinkenkä

Järvisimpukka elää pehmeäpohjaisissa ja runsasravinteisissa järvissä,
mutta tulee toimeen myös kivikkopohjalla.
Se liikkuu puoliksi pohjaan kaivautuneena – joskus jopa useita metrejä vuorokaudessa.
Paljaaseen jalkaan simpukan reunasta voi saada haavan.

Järvisimpukan kehitykseen kuuluu loisimisvaihe.
Kutuaika on loppukesällä ja alkukehitys tapahtuu emosimpukan sisällä.
Keväällä emosimpukka päästää toukat veteen kalan uidessa ohi.
Toukat tarttuvat kiinni kalan eviin tai pintaan ja kala erittää toukan ympärille rakkulan.
Sen sisällä kehitys jatkuu muutaman kuukauden.
Kalan mukana simpukka saattaa kulkeutua kauas syntypaikastaan.
Rakkulan puhjettua simpukka putoaa järven pohjaan.
Järvisimpukan elinikä on 5–10 vuotta.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Kaksi pientä karitsaa

Markkulan tilan tilanhoitaja Matti Kaasinen esittelee rygja-lampaan vuonia eli karitsoita. Rygja-lampaat tuotiin Suomeen Norjasta.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

 

Kalalokkeja ja harmaalokkeja

(Larus canus ja Larus argentatus)

Kuvan pienimmät lokit ovat kalalokkeja, isommat harmaalokkeja, suurin lintu on lokinpoikanen.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Kalalokki

(Larus canus)

Lokit elävät usein suurissa yhdyskunnissa, joissa on mukana useita lajeja. Ne voivat lentää päivittäin kymmeniä kilometrejä. Ne syövät pikkukaloja, pikkujyrsijöitä, surviaissääskiä, lentomuurahaisia ja kastematoja. Suurikokoisemmat lajit syövät haaskoja, kalaa, jätteitä, lintujen poikasia ja -munia sekä pieniä vesilintuja.

Linnut tekevät yksinkertaisen pesän kasveista matalan kasvillisuuden joukkoon.

Kalalokin sukulaisia ovat naurulokki, merilokki, harmaa- ja selkälokki sekä pikkulokki.

Anton Tšehovin yksi klassikkonäytelmä on nimeltään Lokki.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Kananrehumainos

Kana on kaikkiruokainen. Ihmisen ruuantähteiden ja rehuseosten lisäksi se syö siemeniä, vihreitä kasvinosia, hedelmiä, marjoja, matoja, hyönteisiä ja toukkia.

Sanastoa: hautomakone, kukko, pesä, kolesteroli, vapaan kanan muna, Omega, tehokanala, kesäkana, luomutuotanto, virikekanala

Sananlasku
Loppui lyhyeen kuin kanan lento.

Kasku
- Kuinka monta munaa kana munii ylipäänsä vuodessa?
- Ei kana muni yli päänsä.

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

Kuva © Emilia Nieminen

 

Ketun jäljet hangella

Kettu liikkuu hämärässä ja öisin.

Monissa kansansaduissa esiintyy ovela kettu repolainen,
joka huijaa itseään isompaa karhua tai muita eläimiä.

Nykyään on citykettuja, jotka elävät isoissakin kaupungeissa.
Kettu on mahdollista kesyttää.

Kansanruno
Kettu se tuuti lapsiansa, joita on niin paljon.
Kaksi on karjassa, kaksi on marjassa, kaksi on maltaita jauhamassa.
Seitsemän saunalla, kahdeksan meren rannalla,
ja kolmekymmentä korkeimman vuoren päällä.

Sananlasku
- Jäljestään jäniskin tunnetaan.
- Jäljet johtavat sylttytehtaaseen.
- Kettu ei koskaan jää kahdesti samaan ansaan.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Ketun jäljet hangessa

Kun maass on hanki ja järvet jäässä...

Sananlasku
Kyllä routa porsaan kotiin ajaa.

 

Pyry, pyry, pyry hei!
Miksi tuiskus' ovat julmat?
Kiire mulla ompi niin,
kun maat ja metsäkulmat
mun täytyy peittää neitoksiin.
   - Martti Helan sanoittamasta ja säveltämästä
      alakansakoulun laulusta

 

Tulosta Eino Leinon runo Sydämeni talvi, kokoelmasta Hiihtäjän virsiä 1900

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Kili, kana ja kukko

 

Sanonta
Miestä viedään kuin pässiä narussa.

© Sastamala Visual Oy​

 

Kirjosieppo

(Ficedula hypoleuca)

Kirjosieppo rakentaa pesänsä pönttöön tai puunkoloon. Se kerää sinne kuivia lehtiä, männyn kuoriliuskoja, heiniä ja juuria ja vuoraa ohuilla korsilla tai jouhilla.

Toukokuussa pesään ilmaantuu 5–8 munaa, joita naaras hautoo pari viikkoa.

Vuosittaisessa pönttöbongauksessa tarkkaillaan mm. kirjosieppojen elämää.

Kirjosieposta tietoja Luontoportissa.

Kuva © Ari Ahlfors  www.naturephoto.1g.fi 

 

Kissan päiväunet

Sananlasku ja sanonta

Ei makaavan kissan suuhun hiiri juokse kannustaa ahkeruuteen.
Ahkerat saavat työstään tuloksen ja laiskurit jäävät ilman.

Ei ole kissaa karvoihin katsominen. Näin sanotaan, kun muistutetaan,
että ihmisen ulkoinen olemus voi joskus pettää.
Ihminen voi antaa itsestään väärän kuvan taikka ensivaikutelman.

Sillä ihmisellä on kissan päivät -sanonta tarkoittaa, että henkilön elämä on helppoa ja onnellista.

Kissa kiitoksella elää.
Konstit on monet, sano akka, kun kissalla pöytää pyyhki.
Vaihtelu virkistää, sano kissa, kun akalla pöytää pyyhki.
Kiertää kuin kissa kuumaa puuroa.
Kukas kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse.
Kun kissa on poissa, niin hiiret tanssivat pöydällä.

Nostetaan kissa pöydälle -lause tarkoittaa epämiellyttävän asian tai ongelman käsittelyä avoimesti.

 

Uskomus

Kun kissa pesee itseänsä, tulee vieraita ja mihin päin
kissan häntä osoittaa, vieras tulee sieltä päin.

 

Kasku

- Miksi blondi juoksi ympyrää sänkynsä ympärillä?
- Hän yritti saada unen päästä kiinni.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Kissanpentu

Kissanpentu puhdistaa käpäläänsä.

YouTubessa on paljon kissavideoita. Kokeile hakusanoja kissa, kissa leikkii, kissanpentu.

Lapsen suusta
Kissaa ei saa puhaltaa korvaan. Jos sitä puhaltaa neljä tai viisi  
kertaa, se puraisee huuleen eikä päästä irti ainakaan minuuttiin.
                                                                - Lisa 9v.

Portahalla pikkukissa
istuu, istuu aatoksissa.
Sitten pikku tassullaan
pesee, pesee kasvojaan.

        - vanha loru (sopii ukko Nooan säveleen)

 

Kissat hangella

Yleisin kissa (Felis catus) on kesykissa eli kotikissa eli maatiainen.
Erilaisia kissarotuja on kuitenkin satoja.
Tietoja kissaroduista, kasvatuksesta ja -hoidosta löytyy Kissaliiton sivustolta.

Sanonta
Väkeä oli kuin Vilkkilässä kissoja
tarkoittaa, että ihmisiä oli paikalla runsaasti.
Jos kissa syö lunta, tulee ruma ilma, sanottiin ennen Porissa.


Ole aina iloisella päällä,
niin kuin kissa liukkaalla jäällä.

                           - yleinen toivotus kansakoululaisten muistovärssyvihkoissa

 

Kissat ja kalat

Sanonta

Kuin kala kuivalla maalla. (ei tunne ollenkaan oloaan kotoisaksi)
Jos musta kissa juoksee tien yli, pitää sylkäistä kolme kertaa. Muuten se tietää jotain pahaa.

 

Kissa kun silmiä pesee yli korvan, siis saajaa kalloi,
a kun käpäliää vaan pureksii, siis ei tule mittää.
Siis sanotaan vielä:
Yli korvais, kissasein,
Siulle pää, miulle häntä
ja keskipaikka kattilaan!

- Suomen kansan vanhat runot

 

Kissojen kanssa vietetty aika ei ole koskaan hukkaan heitettyä aikaa.
                                                                           - Sigmund Freud

 

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Koira noutaa heitetyn kepin vaikka vedestä

Suomessa on yli 300 koirarotua.

Koiraroduista ja koirien hoitamisesta saa tietoa Kennelliiton sivustolta.

Sananlaskuja

- Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa.
- Kyllä koira haavansa nuolee.
- Kyllä koira koiran tuntee.

- Koiralla on isäntä, mutta kissalla palveluskunta.
- Ei ole koiraa karvoihin katsominen.
               

Kottarainen

(Sturnus vulgaris)

 

Kottarainen

 

Kuva kottaraisparvesta

Kuva ©  Petri Pietiläinen

 

Kukko

 

- Miksi kukko kiekuu silmät ummessa?
- Se osaa läksynsä ulkoa.

 

Sananlaskuja

- Loppui lyhyeen kuin kanan lento.
- Kyllä sokeakin kana jyvän löytää.
- Mun mummoni muni mun mammani, mun mammani muni mun.
- On kuin kukko tunkiolla.
- Ole kärsivällinen – aikanaan munakin kävelee.
- Ei kukko käskien laula.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Kurkia

Kurki (Grus grus) on Pohjois-Pohjanmaan maakuntalintu. Se sopii hyvin suopitoisen maakunnan tunnukseksi.

Tietoja ja kuvia kurjista Luontoportin sivuilla.

Kaksi kurkea jutteli suolla.
- Viitsisitkö nostaa tuon sammakon minulle?
- En minä ole mikään nostokurki!