Kuvalista

Kuva © Helsingin Sanomat

Kuva CC0 Outi Mäki

Kuva © Helsingin Sanomat

Kuva © Helsingin Sanomat

Kuva © Helsingin Sanomat

Mersulla on nykyään myynnissä sähköautoja,
joiden mittaristossa liikkuu väriä vaihtava pallo.
Siitä näkee, paljonko akkujen energiaa auto käyttää.
Kuljettaja voi harjoitella ajamaan niin,
että pallon väri säilyy mahdollisimman pitkään sellaisena
kuin kuljettaja haluaa.

Mercedes-Benzin tavoite on,
että sen autoista on vuonna 2030 yli puolet sähköautoja.

Lähde HS 14.9.2019 Ilkka Mattila & Kimmo Taskinen: Pakka uusiksi

Kuva © Helsingin Sanomat

Mini Electric on BMW-konsernin sähköautouutuus.
Se esiteltiin Frankfurtin automessuilla vuonna 2019.

Kuva © Helsingin Sanomat

Opel Corsa on pikkuautoklassikko.
Sen kuudennen sukupolven malli tulee vuonna 2020 myyntiin sähköisenä.

Tässä kuvassa on täyssähköauto,
johon voi tilata panoraamakattoikkunan.

Autossa on lämmitettävät istuimet ja lämmitettävä ohjauspyörä.
Ei palele takapuoli eikä sormet.

Autossa on myös kaistavahti.
Se tarkoittaa, että auto huomauttaa,
jos se ei pysy keskellä omaa kaistaansa.
Tuulilasin yläosassa on kamera ja pitkin autoa on useita antureita,
jotka seuraavat auton liikettä ja sijaintia.

Lähde HS 14.9.2019 Ilkka Mattila & Kimmo Taskinen: Pakka uusiksi

Kuva © Helsingin Sanomat

Postiautot eli Posti-ja telelaitoksen linja-autot kuljettivat sekä postia että ihmisiä vuosina 1921-1999.
Postiautoliikenne aloitettiin ensimmäisenä Lapissa Rovaniemen ja Sodankylän välillä.
Vilkkaimmillaan postiautoliikenne oli vuonna 1971.
Silloin 420 oranssinväristä linja-autoa ajoi 222 linjaa eri puolilla Suomea.
Nykyään posti kulkee rekkakyydeillä.

Yle Elävä arkisto: Pohjanmaata postiauton ikkunasta 1970-luvulla

Yle Elävä arkisto: Kiertomatka postiautolla Kainuussa ja Koillismaalla 1963

Teeman Elävä arkisto: Postiautolla laskettelemaan tai ladunpäähän.
Nämä lyhytelokuvat esittelevät samalla Suomen eri paikkakuntien
tärkeimpiä nähtävyyksiä (12min, 15min, 10min, 12min, 12min).

Sanonta
Kun Kusti polkee, niin posti kulkee.

Kasku
Savolaismies oli käymässä Helsingissä ja päätti käydä katsomassa Kiasmaa.
Hän kysyi tietä helsinkiläiseltä. Tämä neuvoi: 
- Tota katua, ku meet tonne ja siitä sit vasempaan, nii siinä se tulee sua vastaan. 
- No, minäpä outtelennii sitten tässä, kun se kerran on tulossa tänne päe.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuvassa puretaan lastia kuorma-autosta,
joka on suunniteltu Coca-Colan kuljettamiseen.

Coca-Cola-juoman kehitti 18oo-luvun lopulla yhdysvaltalainen apteekkari.
Sitä myytiin aluksi apteekissa lääkkeen kaltaisena piristeenä.

Coca-Colasta tuli maailman suosituin limonadi,
joka nykyään tunnetaan lähes kaikkialla maailmassa.

Se oli jo pitkään ollut olympialaisten virallinen virvoitusjuoma,
kun Helsingin olympialaiset järjestettiin 1952.
Sotainvalidien Veljesliitto sai Amerikasta lahjoituksena
laivalastillisen Coca-Cola-pulloja sekä mainosrekvisiittaa,
neljä kuorma-autoa ja kaksi kylmäautoa.

Sotainvalidit rakensivat itse 36 siirrettävää Coca-Cola-kojua,
jotka sijoitettiin puistoihin ja kisapaikkojen yhteyteen.
Perheineen sotainvalidit myivät 720 000 pulloa
ja Veljesliitto sai myynnistä kertyneet varat.

Muutaman vuoden päästä suomalainen Hartwall sai
Coca-Colan valmistus- ja myyntioikeuden.

Helsingin olympialaisiin 1952 Hartwall toi markkinoille
maailman ensimmäisen valmiiksi pullotetun long drink -juoman.
Se sisälsi ginin ja greippimehun sekoitusta.
Tarkoituksena oli säästää kisapaikoilla baarihenkilökunnan aikaa,
kun juomia ei tarvinnut sekoittaa erikseen.
Long drink -nimi vaihtui asiakkaiden suussa nopeasti lonkeroksi.

50-luvulla juotiin paljon myös Pyynikin Helmeä ja King Colaa.
Lasten suosikkeja olivat Hartwallin keltainen ja punainen Jaffa.
Saunan jälkeen perheen lapset saattoivat herkutella
jakamalla pullollisen tai pari poreilevaa Jaffaa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 82.

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 15.7.1957.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-9272_1.tif

Honda E ja Skoda Citigo-e iV ovat kaupunkiajoon suunniteltuja
pieniä ja ketteriä sähköautoja.

Saksassa uuden Hondan saa (vuonna 2020) 30 000€:lla
ja Skodan alle 20 000€:lla.

Lähde HS 14.9.2019 Ilkka Mattila & Kimmo Taskinen: Pakka uusiksi

Kuva © Helsingin Sanomat

Rouva Mirja Tukiainen Lydeckenin talon edessä Kaivopuistossa,
Helsingissä vuonna 1928.

Vanha auto värityskuvana

Kuva cc (Flickr) Atelier Eric Sundström: Hopeagelatiinivedos.
Suomen valokuvataiteen museo