Kuvalista | Vahvike

Tulosta sivu

	"Maitotyttöjä" Helsingissä oli 1950 -luvun loppupuolella useana syksynä pulaa maidosta. Varsinkaan lauantaisin ei maito tahtonut riittää. Maidon kuljetusmatkat olivat pulan vuoksi pidentyneet. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 24.10.1958. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r58-13608_1.tiff
	14-vuotias kengänkiillottaja Kuvassa jo toista kesää Rautatientorin kulmalla työtään tekevä 14-vuotias kengänkiillottaja. Kesän jälkeen hän palasi koulun penkille yhteiskoulun kolmannelle luokalle. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 28.8.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-27294_1.tif
	Coca-Cola-auto Erityisesti Coca-Colan kuljettamiseen suunnitellun kuorma-auton lastia puretaan. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 82. Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 15.7.1957. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-9272_1.tif
	Harjannostajaiset Kulutusosuuskuntien Keskusliiton pääjohtaja Jalmari Laakso puhumassa Kulutusosuuskuntien Keskusliiton uuden kirjapainotalon harjannostajaisissa Helsingissä 1956. Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7727B
	Helsinkiläiset nuohoojat Neljä nuohoojaa sateisena päivänä kerrostalon sisäpihalla Helsingissä 1958. Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7615O
	Hionta ja kiillotus Työntekijä hiomassa tai kiillottamassa metallikappaleita Kulutusosuuskuntien Keskusliiton metalliteostehtaalla Helsingissä 1948. Metalliteostehdas valmisti mm. myymäläkalusteita osuusliikkeiden tarpeisiin. Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7764L
	Hitsaaja Työntekijä hitsaamassa putkia yhteen Kulutusosuuskuntien Keskusliiton metalliteostehtaalla Helsingissä 1948. Metalliteostehdas valmisti mm. myymäläkalusteita osuusliikkeiden tarpeisiin. Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7764R
	Hitsausta Hitsaajat työskentelevät konepajoissa, korjaamoilla ja rakennustyömailla. Hitsatessa liitettävät kappaleet sulavat toisiinsa kiinni. Tavallisia hitsattavia kohteita ovat metalliset levyt, putket ja palkit. Menetelmiä on monta: kaari-, kaasu-, säde- ja termiittihitsaus, vastus-, ahjo-, kitka- ja räjähdyshitsaus, ultraääni- ja hybridihitsaus. Vaikka kaasulla hitsattiin ensimmäistä kertaa vasta 1900-luvun alussa, hitsauksen historia on tuhansia vuosia vanha, jos mukaan lasketaan juottamismenetelmät. Juottamiseksi kutsutaan liittämistä, jossa vain juotos- eli liitosaine sulaa ja liimaa osat toisiinsa. Hitsausrobotit on otettu käyttöön 1970-luvulla. Kuva © Sastamala Visual Oy
	Hiustenkuivaaja Hiustenkuivaajassa oli ennen puinen kädensija. Kampaaja saattoi jättää tällaisen käsikuivaajan isomman "luurankokuivaajan" avuksi puhaltamaan putkistosta ilmaa asiakkaan hiuksiin. AEG-merkkisiä hiustenkuivaajia ja muuta elektroniikkaa valmistetaan edelleen. Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa. Kuva © Emilia Nieminen
	Hota-pulveri Hota-pulveri oli suosittu särkylääke 1960-luvulle asti. Pulveri sekoitettiin veteen. Hota-mainos: "Hota poistaa tuskan ja kuumeen. Vaaraton Hota-pulveri on erinomainen alkavan taudin ehkäisijä ja tilapäisen väsymyksen poistaja. Käyttäkää sitä!" Hota-mainos: "Jos aiotte hankkia päänsärkyä, hankkikaa myös lääkettä. Pitäkää aina mukananne pari lippua Hota-pulveria, niin apu on lähellä. Se parantaa vaivattomasti ja tehokkaasti niin ”hankittua” päänsärkyä kuin muutakin. Hota lievittää myös reumaattisia kipuja, kuumetta, rauhattomuutta y.m.s. Saatavana apteekeista." Sanastoa apteekki, oire, vaikutus, sivuvaikutus, yhteisvaikutus, plasebo-vaikutus, mikstuura, rohto, migreeni Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa. Kuva © Emilia Nieminen
	Igor Stravinsky Säveltäjä Igor Stravinsky haastateltavana hotelli Palacessa. Venäläissyntyinen, USA:ssa asuva säveltäjä Igor Stravinsky johti Radion Sinfoniaorkesterin vuoden 1961 syyskauden ensimmäisessä tiistaikonsertissa omia sävellyksiään. (Helsinki 11.9.1961). Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Mauri Vuorinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-27458_1.tif
	Joustinpatjan valmistusta 1958 Opiskelija Ossi Mäntylä valmistaa joustinpatjaa opettaja A. Porkan ohjauksessa Ammattienedistämislaitoksen verhoilijakurssilla Helsingissä 1958. Alkuperäinen kuvateksti: "Opettaja A. Porkka opastaa Ossi Mäntylää verhoilijan ammattiin liittyvissä työharjoituksissa." Kuluttaja 46/1958, s. 18 Sananlaskuja - Jopa rupesi Lyyti kirjoittamaan (kun sai oikean osoitteen). Tarkoittaa: Työ alkaa sujua. - Jos ei tämä passaa, niin katsele kintaitasi. Näin sanotaan liian vaativan työn teettäjälle. - Onpa se niin näppimestä tärkkimeen. Tarkoittaa työn jäljen kehumista turhankin tarkaksi. - Se on justiinsa kuin tuumastukilla tehty. Tarkoittaa työn jäljen kehumista.
	Jäätelökioskilla Kevät on tuonut katukuvaan jäätelökioskit. Tässä pikkupojat jäätelöä ostamassa Uudenmaan Jäätelötehtaan kioskilla keväällä 1956. Italialaisten Magi-nimisten veljesten perustama Helsingin jäätelötehdas on Suomen vanhin toiminnassa oleva jäätelönvalmistaja. Se on perustettu 1922. Jäätelöä säilytettiin ja myytiin jäämurskalla täytetyistä puukärryistä Helsingin toreilla ja kaduilla. Jäät hakattiin talvisin merestä ja niitä säilytettiin suurissa maakuopissa, jotta ne eivät sulaisi. Tuotanto oli keskeytetty sotavuosien ajaksi vuonna 1939 - 1946. Nyt jäätelöä valmistaa jo kolmas Magi-sukupolvi ja tehdas toimii Kehä III:n varrelle. Suomessa jäätelöä myyvät sekä suuret monikansalliset firmat että pienet perheyritykset. Tampereen jäätelötehdas aloitti toimintansa 2004. Myös Sipoossa ja Turengissa on jäätelötehtaat. Muutama pieni yritys valmistaa suomalaista luomujäätelöä. Jäätelön valmistus itse onnistuu myös ilman jäätelökonetta. Tavanomaiset raaka-aineet ovat sokeri, maito, vaniljatanko tai vaniljasokeri, kerma ja kananmunan keltuaiset. Marttojen jäätelöreseptejä. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 30.5.1956. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-5884_1.tif
	Kaalikääryleet einestehtaan uunissa Kaalikääryleitä paistumassa Elannon einestehtaalla Helsingissä vuonna 1936. Elanto oli ensimmäinen valmisruokia myynyt taho Suomessa. Niille haettiin nimeä yleisökilpailun kautta, ja voittajaksi selviytyi eines. Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_8912
	Kaalikääryleiden käärimistä einestehtaalla Työntekijä valmistamassa kaalikääryleitä Osuusliike Elannon einestehtaalla Helsingissä 1936. Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_8913
	Kaalinruotien poistamista Työntekijöitä poistamassa ruoteja kaalinlehdistä, jotka käytetään kaalikääryleiden valmistukseen. Elanto oli ensimmäinen valmisruokia myynyt taho Suomessa . Niille haettiin nimeä yleisökilpailun kautta, ja voittajaksi selviytyi eines. Helsingissä 1936 Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_8908
	Kahvia ja sokeria hamstraamassa Vuonna 1956 hallituksen päätös korottaa kahvin ja sokerin hintaa sai ihmiset hamstraamaan. Kahvihyllyt tyhjenivät kovaa vauhtia ja ihmiset jonottivat kauppojen ulkopuolella. Jo 1930-luvulta alkaen kahvipaketeissa oli keräilykuvia, joita pikkupojat innolla keräsivät ja liimasivat sitä varten painettuihin kansioihin ja vihkoihin. Suosituin sarja sisälsi 216 erilaista auton kuvaa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Reijo Forsberg/Suomen valokuvataiteen museo/ Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 20.10.1956. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_56-6995_3.tif
	Kaivostyöläisiä Otanmäen kaivoksen työntekijöitä Vuolijoella, Kainuussa 1957. Alkuperäinen kuvateksti: "Jämeriä 'mainareita' kaivoskuilun edustalla. Vasemmalta työnjohtaja Sulo Orvassaari, huoltomies Matti Lankinen ja konelastaaja Toivo Ohvanainen." Kuluttaja 11/1957, s. 15
	Kaksi seppää takomassa Seppä Simovaara ja toinen henkilö, mahdollisesti seppä Laine, takomassa Mäntsälässä 1950-luku.
	Kalapörssi Kalastajat myyvät päivän aikana pyydettyä silakkaa tukkukauppiaille Rymättylän kalapörssissä 1954. CC0 Suomen valokuvataiteen museo, kuvaaja: Kalle Kultala, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_9935K
	Kalasäilyketehtaassa Suomen Kalastus Oy:n kalasäilyketehtaan työntekijöitä pakkaamassa pikkukaloja säilyketölkkeihin Loviisassa 1936-1950. CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7476
	Kalsiumlaktaatti ja särkylääke Kalsiumlaktaatti on valkoista jauhetta, joka nautitaan veteen sekoitettuna. Se on lääke, jolla hoidetaan kalsiumin puutostiloja. Se on myös happamuudensäätöaine, säilöntäaine ja hapettumisenestoaine, jota käytetään mm. juustoissa. Sanastoa: apteekki, oire, vaikutus, sivuvaikutus, yhteisvaikutus, plasebo-vaikutus, mikstuura, rohto, osteoporoosi Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa. Kuva © Emilia Nieminen
	Kampaamossa Helsingin vanhimpiin ostoskeskuksiin kuuluva Kulosaaren ostoskeskus valmistui vuonna 1959. Palveluliikkeitä Kulosaaren vuonna 1960 vielä uudessa ostoskeskuksessa edusti kampaamo, missä neiti Maija-Liisa Kinnunen oli viimeistelemässä paikkoja ennen asiakkaiden tuloa. Helsinki 31.10.1960. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto 20-luvulla naiset leikkauttivat polkkatukkia. 30-luvulla naisten hiukset laitettiin pehmeille laineille ja miesten hiukset leikattiin takaa ja sivuilta lyhyiksi. Kampaajan koulutus kestää nykyään 3 vuotta. Lisäksi voi suorittaa Kampaajamestarin erikoisammattitutkinnon.
	Kauhantekijät Kauhantekijät Sulo Toivonen ja Raimo Salonen työssään. Karinaisessa, Varsinais-Suomessa vuonna 1956. Alkuperäinen kuvateksti: "Kauhantekijät Sulo Toivonen (etualalla) ja Raimo Salonen kuvattuina verstaassa. Koivupölli sorvataan ensin nuijakis, jollainen nähdään takana olevan Salosen kädessä. Sen jälkeen nuija halkaistaan sahalla kahtia, ja kaksi kauhan raakakopiota on valmiina. Tässä verstaassa valmistettuja kauhoja muuten myydään myös OTKn välittäminä osuusliikkeittemme myymälöissä." Kuluttajain lehti 5/1956, s 7 Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, kuvaaja: Ensio Heikkilä, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7708A
	Kauppiaan soittokello Moni kauppias asui samassa rakennuksessa, jossa hänen kauppapuotinsa sijaitsi. Kauppa oli auki aina, kun kauppias oli kotona, tavallisesti aamukahdeksasta iltakuuteen tai seitsemään. Jos kauppiasta ei näkynyt, kutsukellolla hänet saatiin paikalle. Vielä 1950-luvun alussa kaupassa käytiin myös pyhäpäivisin, koska kodeissa ei ollut jääkaappeja. Designmuseo on kerännyt Suomi 100 -itsenäisyysvuoden kunniaksi valokuvanäyttelyn, joka kertoo Suomen tarinan esittelemällä yhden esineen jokaiselta itsenäisyyden vuodelta. Sanastoa: työaika, myymäläapulainen, kauppaketju, lyhyttavara, seka-tavarakauppa, tiskin alta myynti, vekselilomake, siirtomaatavara Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.
	Kemikalio Rouva Irja Ohlssonin Kemikalio Rayon sijaitsi Helsingissä Yrjönkatu 6:ssa. Kuvassa Irja Olsson kauneustarvikkeiden keskellä yrityksessään. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto
	Kenkäplankki, jalostusvaha ja kiillotusvaha Vasemmalla mustaa kenkäplankkia. Jalostusvahaa käytetään hedelmäpuiden oksastuksessa ja puiden haavanhoidossa. Sillä ehkäistään puun kuivumista ja sienitautien tarttumista. Jonnson´s wax nimellä myytiin sekä lattiavahaa että muita kiillotusvahoja. Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.
	Kirjapainossa Työntekijä tarkastamassa valmista kehilöä Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kirjapainossa Helsingissä 1957. 1950-luvun alussa noin kaksi kolmasosaa 15-19-vuotiaista nuorista oli jo töissä. Osa teki raskaitakin töitä, mutta työ antoi monelle tunteen pystyvyydestä. Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7735C
	Klippaussakset Atlas Hair Clipper oli parturin hiusleikkuri, jota kutsuttiin "klippaus-saksiksi". Niistä lähti hiuksia leikattaessa "klippaava" ääni. Näitä oli myös kotikäytössä. Asiakkaille saattoi jäädä hieman epämukavia muistoja, sillä sakset eivät olleet kovin terävät. Nykyään käytetään samantapaista hiustenleikkuukonetta. Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.
	Klippaussakset ja kampoja Kuvassa on tavallisia kampoja. Sota- ja pula-aikana käytettiin yleisesti myös erittäin tiheitä täikampoja. Osa niistä oli luusta tehtyjä. Vuosikymmeniin täikampoja ei ollut myynnissä, mutta nyt niitä jälleen löytyy apteekeista useita malleja. Täiongelma on yleistynyt päiväkodeissa ja kouluissa. Täikampa on turvallinen ja ympäristöystävällinen tapa poistaa täitä ja niiden munia, saivareita, hiuksista. Ruostumattomasta teräksestä tehdyt piikit on helppo pitää puhtaana. Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.
	Korkokengän tekoa kenkätehtaassa Työntekijä maalaamassa korkokenkää ruiskulla Aaltosen kenkätehtaalla Tampereella 1959.
	Koululääkäri työssään Lahden Kärpäsen kansakoulun koululääkäri tutkimassa oppilaita. Julkaistu Kuluttajain Lehdessä vuonna 1950 (No 40, s. 6) Alkuperäinen kuvateksti: "Koululääkäri käy koululla tarpeen mukaan ja suorittaa joka kevät ja syksy kaikkien oppilaiden tarkistuksen." Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 62 Luvussa 17. Koulu. Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_10095D
	Kumilevy tulee valssauskoneesta Työntekijä valvommassa valssauskoneesta tulevaa kumilevyä Nokialla 1959. Alkuperäinen kuvateksti: "Kumimassa valssataan levyiksi..." Kuluttaja 47/1959, s. 14
	Kumitossuja Nokian tehtaalla Kaksi työntekijää vetämässä telineellistä kumitossuja vulkanisoimisuunista Nokialla 1959.
	Lapsilisää nostamassa postissa Heinäkuussa 1957 valtion kassakriisin vuoksi maksamatta jääneitä lapsilisiä alettiin suorittaa ensin yli viisilapsisille perheille ja myöhemmin, kun valtion kassaan tuli rahaa, myös muille. Kuvassa rouva Miettinen Markku-poikansa kanssa nostaa pääpostissa lapsilisät, joita virkailija, rouva Rouvari laskee. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
	Lasinpuhaltaja Nuori seuraamassa lasinpuhaltajaa työssään Nuutajärven lasitehtaalla Urjalassa 1955.
	Laulaja Paul Anka Kesällä 1959 18-vuotias laulaja Paul Anka esiintyi kahtena iltana Linnanmäellä innokkaiden ihailijoiden edessä (Helsinki 18.8.1959). Paul Ankan (s. 1941) hittejä olivat mm. You Are My Destiny, Crazy Love, Lonely Boy, Put Your Head on My Shoulder, My Home Town ja Puppy Love. Hän myös sävelsi ja sanoitti kappaleita, jotka menestyivät muiden esittämänä. Tunnetuin niistä on Frank Sinatran tunnuslauluksi muodostunut, Ankan sanoittama My Way. Paul Ankan musiikkia on YouTubessa ja YLE:n Elävässä arkistossa. Sananlasku: Kyllä maailmaan ääntä mahtuu. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
	Lehmäkauppoja Pientilallinen myymässä lehmää teuraaksi osuuskaupan sisäänostajalle 1955.
	Leipää ostamassa Lokakuussa 1958 vehnäjauhot kallistuivat. Leipään hinnannousu ehti jo muutamassa päivässä. Polakka ja ranskanleipä kallistuivat viidellä markalla. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto
	Lihakauppias työssään Lihakauppias sahaamassa sian lapaa 1950-luvulla. Kuva on osa Osuuskauppakoulun lihamyymälöiden työntekijöille suunnattua opetuskuvasarjaa sian paloittelemisesta.
	Liikennepoliisi Keskusrikospoliisiosaston liikennepoliisiryhmän konstaapeli Erkki Jylhä ohjaa ruuhka-ajan liikennettä Mannerheimintien, Esplanadin ja Lönnrotinkadun risteyksessä tammikuun lopussa vuonna 1959. Opiskeltuaan poliisin perustutkintoa 1,5 vuotta opiskelija saa kelpoisuuden nuoremman konstaapelin virkaan. Sen jälkeen hän on palkallisessa harjoittelussa noin vuoden. Poliisin koulutus antaa valmiuksia työskennellä rikostutkinnassa sekä valvonta- ja hälytystoiminnan tehtävissä. Jos poliisi jatkaa opintoja perustutkinnon jälkeen, hän voi valmistua moottoripyöräpoliisiksi, venepoliisiksi, koiranohjaajaksi tai rikospaikkatutkijaksi. Poliisin virallinen titteli voi olla: nuorempi konstaapeli, vanhempi konstaapeli, vanhempi rikoskonstaapeli, etsivä, ylikonstaapeli, rikosylikonstaapeli, ylietsivä, komisario, rikoskomisario, ylikomisario, rikosylikomisario, tarkastaja, ylitarkastaja, rikostarkastaja, rikosylitarkastaja, apulaispoliisipäällikkö, poliisipäällikkö, apulaispäällikkö, päällikkö, poliisitarkastaja, poliisiylitarkastaja, poliisijohtaja, poliisiylijohtaja, lupapalvelutoimiston toimistonjohtaja, hallintopäällikkö, hallinto-osaston johtaja, kouluttaja, opettaja tai rehtori. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto
	Liikennepoliisi ja jouluvalot Liikennepoliisi lumipyryn keskellä Helsingin keskustassa joulukuun lopussa 1961. Jouluvalot loistavat vielä. Sanonta Ajat muuttuvat ja me muutumme niiden mukana. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto
	Lukiolainen kesätöissä tukinuitossa Rauha Karjalainen erottelemassa tukkeja Sotkamossa, Kainuussa. Alkuperäinen kuvateksti: " 'Tyttö pöntössä'. Lukiolainen Rauha Karjalainen on sitä mieltä, että kynän vaihtaminen keksiin opettaa nuoren ihmisen arvostamaan tukkityöläisten työtä - ja samalla se kehittää fyysistä kuntoa." Kuluttaja 28-29/1959, s. 11
	Lääke astmaan ja heinäkuumeeseen Mendaco oli lääke mm. astman hoitoon. Sitä mainostettiin näin: "Lääke yskää, hengenahdistusta, hermostuneisuutta, unettomuutta, huonoa ruoansulatusta, päänsärkyä sekä yleisvoinnin heikentymistä vastaan, kun niiden aiheuttaja on astma, bronchitis tai heinäkuume". Heinäkuumeeksi kutsuttiin siitepölyallergiaa ja heinänuhaa. "Heinäkuume riippuu kasvien kukkimisesta, vaikuttakoonpa sen sitten siitepöly, ilmaan haihtuneet öljyt tahi muut aineet, jotka kukkiessa syntyvät auringon valon vaikutuksesta, tahi sitten loiseliöt, jotka siitepölyn mukana tunkeutuvat hengityselimiin. Kokemus on näyttänyt, että usein kaikki samalla seudulla olevat henkilöt, joilla on taipumusta heinäkuumeeseen, sairastuvat samana päivänä. Omituista on, että maalaisrahvas, joka on hyvin paljon tekemisissä kasvikunnan kanssa, säilyy taudilta, ja että muistakin sairastuvat vain sivistyneet henkilöt, joten näyttää siltä kuin henkinen työskentely ja yleinen heikkohermoisuus lisäisi taipumusta heinäkuumeeseen. Varmaa lääkettä tähän tautiin ei ole olemassa. Kuitenkin saavat useimmat potilaat helpotusta, jopa muutamat paranevatkin, kun saadaan nenän alimman kuorikon turvotus sulamaan. Se, jolla ei ole tilaisuutta muuttaa kukkima-ajaksi pois kotiseudultaan, välttäköön, mikäli mahdollista, niittyjä, puutarhoja ja vainioita tahi asettakoon sieraimiinsa puuvillatukon, joka siivilöi ilman, mutta ei estä hengitystä. Rautatiematkoilla tulee pitää nenäliinaa tahi silkkiharso silmillä. Asuinhuoneen ikkunat pidettäköön päivin suljettuina." – Kodin lääkärikirja, 1913 Sanastoa: allergia, lääkäri, pujo, antihistamiini, nokkosrokko Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.
	Maitoauto meijerin edessä 1920-1930 -luvulla Maitoauto meijerin lastauslaiturin vieressä. Laiturilla meijerin työntekijöitä. Taustalla Elannon leipätehdas Helsingissä.
	Maitotonkka meijerin auton lavalle 1957 Elannon Läyliäisten Meijerin maitoautonkuljettaja Jussi Ravantti nostaa maitotonkkaa auton lavalle yhdessä puolisonsa Elsan kanssa 1957 Lopella, Kanta-Hämeessä.
	Metsuri kuorimassa pölliä Metsuri kuorimassa pölliä Iisalmen maalaiskunnassa, Pohjois-Savossa 1959. Alkuperäinen kuvateksti: "Pinotavaran kuorinta meneillään. Vaivattoman näköistä, mutta kovaa 'jobia'." Kuluttaja 6-7/1959, s. 9
	Metsuri ruokatauolla Kainuulainen metsuri kämpässä kuorimassa perunoita vuonna 1932.
	Metsuri tauolla Metsuri tauolla nuotion ääressä termospullo ja voileipä käsissään. Alkuperäinen kuvateksti: "Suomen metsät jumahtelevat taas kirveeniskuista. Välillä joutaa sentään jätkämies istahtamaan nuotiolle, kaivamaan termospullon ja voileipäkäärön repustaan ja hengähtämään." Kuluttajain lehti 2/1956, s. 16)
	Mukulakivikadun syntyä Kivityöntekijä kiveämässä mukulakivikatua Joensuussa 1956. Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 10.
	Niskasuti ja harja Parturin niskasuti on säilyttänyt käytännöllisen muotonsa halki vuosikymmenten. Sillä harjataan irralliset hiukset asiakkaan hartioilta ja niskasta. Historiallinen muutos näkyy siinä, että sellainen parturi-kampaaja menettää asiakkaansa, joka käyttää hiusharjansa näin loppuun asti. Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.
	Nuohooja työssään Nokinen nuohooja ryömimässä ulos savupiipusta Helsingissä 1958.
	Nuohoojat pesulla Kolme nuohoojaa peseytymässä työvuoronsa päätteeksi Helsingissä 1958.
	Nuotan vetoa Kalastajia vetämässä nuottaa rantajäällä Rymättylässä 1954. Alkuperäinen kuvateksti: "Reiluja, iloisia ja ripeitä ovat nämä nuottakunnan miehet. Meren jäätävä tuuli on hieman ahavoittanut kasvoja, mutta se vain tekee miehestä miehen näköisen. Nuotta nousee... hieman jännittääkin. Miehillä on liukumisen estämiseksi jaloissaan mahtavat piikkikengät, 'patiinat', kuten niitä sanottiin." Kuluttajain Lehti 7/1954, s. 7
	Näyttelijä Joel Rinne Näyttelijä Joel Rinne rooliasussaan Hjalmar Bergmanin näytelmässä Swedenhielmit (Helsinki 6.6.1960). Joel Rinne (1897-1981) oli kansallisteatterin näyttelijä, joka esiintyi myös elokuvissa ja radiossa. Hänen veljensä Jalmari Rinne oli myös tunnettu näyttelijä. Erityisen hyvin Joel Rinne muistetaan komisario Palmuna elokuvissa Komisario Palmun erehdys, Kaasua, komisario Palmu! Tähdet kertovat, komisario Palmu sekä Vodkaa, komisario Palmu. Lisäksi hän esiintyi mm. elokuvissa Kuollut Mies rakastuu, Kuollut mies vihastuu, Kuollut mies kummittelee, Niskavuori taistelee, Niskavuoren Aarne, Koskenlaskijan morsian, Aatamin puvussa ja vähän Eevankin, Olenko minä tullut haaremiin! Tulitikkuja lainaamassa, Suomisen perhe ja Kalle-Kustaa Korkin seikkailut. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
	Paavo Nurmi Paavo Nurmi tutkii solmioita omistamassaan vaatetusliikkeessä Mikonkatu 5:ssä Helsingissä. Urheilumuseon julkaisemia kuvasarjoja Paavo Nurmen elämästä. Sanonta: Kauppa se on, joka kannattaa. Arvoitus: Yhdestä ovesta sisään mennään, kahdesta tullaan ulos? Housut Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
	Paketoinnin opetusta Opettaja näyttämässä, miten ostokset paketoidaan Kulutusosuuskuntien Keskusliiton Osuuskauppakoulun myyjäkurssilla Helsingissä 1950-luvulla.
	Palkkarahojen pussittamista 1961 Helsingin kaupungin rahatoimistossa oli kiirettä ennen palkkapäivää kun palkkarahoja pantiin tilipusseihin. Kuvassa virkailija Kaarlo Tonttila järjestelee Suomen Pankista noudettuja rahoja. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto
	Paperipussitehtaassa Kulutusosuuskuntien Keskusliiton paperipussitehtaan työntekijä valvomassa paperinauhaa putkeksi taittavaa konetta Helsingissä 1954. Alkuperäinen kuvateksti: "Lähikuva vaiheesta, jolloin paperinauha taittuu liimautuakseen hetkistä myöhemmin pussiksi. Vaikka kone pyörii valtavalla nopeudella, ei paperi katkeile eikä kone tee 'stoppia', vaan kaikki käy kuin tanssi." Kuluttajain lehti 5/1954, s. 7 Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 22 luvussa 6. Ahkeraa työntekoa. CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7831I
	Paperirullia Summan tehtaalla Kaksi työntekijää siirtämässä valmista paperirullaa pois koneelta Summan paperitehtaalla Vehkalahdella 1957. Alkuperäinen kuvateksti: "Työ alkaa olla loppuvaiheessaan. Muhkeat paperirullat odottavat vain suojaavaa pakkauskäärettä ympärilleen." Kuluttaja 12/1957, s. 8
	Paperitehtaalla Servettejä pakkaava työntekijä väistää pahvilaatikkolastissa olevaa trukkia Mäntän paperitehtaalla Mäntässä 1950-1953.
	Parranajojauhe Partavaahtoa ei myyty valmiina pursotinpullossa vaan se vatkattiin myynnissä olleesta jauheesta ja vedestä itse. Kuvassa Vaasan Prima Parranajojauhepaketti. Partavaahto pehmentää sänkeä ja ehkäisee haavaumien syntyä. Nykyään parturi tekee vaahdon sekoittamalla partasudilla tahnaan vesitilkan. Kotikäyttöön on pursotinpulloja, joista vaahto tulee valmiina. Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.
	Parturin sakset ja klipsejä Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.
	Parturin veitsenteroittajat Kun parturi teroitti partaveitsen, hän teki viimeisen silauksen hankaamalla veistä nahkahihnaan tai käytti parturin veitsenteroittajaa eli hankasi veistä puuvarteen kiinnitettyä nahkaa vasten. Silloin viimeisetkin hiomakiven jäljiltä jääneet mahdolliset hiomajätteet irtosivat. Sanastoa: partaterä, partasuti, viiksivaha, sänki, Gillette, parranajokone, partahöylä, after-shave, Orvo partavaahdoke, teroitusvyö, partaterän teroitin Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.
	Parturin välineet Miesten parran leikuu tehtiin partaveitsellä kuten nykyäänkin hienoissa partureissa. Veitsen oli oltava ehdottoman terävä. Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.
	Peltotöissä tässäkin
	Permanenttiaine Hiuksia kiharrettiin ennen enemmän ja kovakouraisemmin kuin nykyään. Suoristuspermanenttia ei tunnettu vaan kiharat ”kasvatettiin” pois. Sanastoa: luonnonkiharat, kestokiharat, suoristusrauta, nimismiehen kiharat, peruukki, poninhäntä, ponnari, palmikko, shampoo, hiusklipsi Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.
	Permanenttiöljy Nykyajan permanentit eivät kestä yhtä hyvin kuin ennen. Hiusten käsittely oli silloin paljon kovakouraisempaa. Nestle Compound 312 –permanenttiöljy oli yksi käytetyistä aineista. Aivot ovat sitä varten, että hiukset pysyisivät kiinni. - Nina 5 v. Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.
	Pienviljelijä hevosensa kanssa Tervolainen pienviljelijä Kalle Simonen hevosensa kanssa Pohjois-Savossa 1958. Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 12.
	Piippaussakset ja permanenttirauta Permanenttirautaa ja piippaussaksia käytettiin hiusten kihartamiseen. Ne ovat suoristus- ja kiharruskoneiden edeltäjiä. Kuvassa on yhdet sakset lämpenemässä lämmittimessä. Kotioloissa piippaussaksia lämmitettiin uunissa. Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.
	Polkuompelukone Ompelukone tuli Suomeen 1800 - 1900-vuosisatojen vaihteessa. Polkuompelukoneiden tunnetuimmat merkit olivat Husqvarna ja Singer. Kädellä pyöräytettiin hihnapyörää ja kun saatiin sopiva alkuvauhti, liikettä jatkettiin jalalla polkemalla. Ensin ompelukoneita hankkivat ammattilaiset, kuten suutarit, räätälit, puku- ja liinavaateompelijat, mutta 1920-luvulla se oli jo varsin yleinen kaikissa yhteiskuntaluokissa. Suomessa liinavaateompelijat olivat varhaisin käyttäjäryhmä. Suutareiden käytössä oli nahkan ompeluun soveltuvia koneita. Sotien jälkeen sähkökoneet yleistyivät kotikäytössäkin ja koneilla pystyi ompelemaan ”sik-sakia.” Sananlasku Valkeus nauraa pimeyden töille. Tarkkaa työtä ei kannata tehdä hämärässä. Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.
	Puistotyöntekijöitä Kuvassa roskapönttöjä asetetaan paikoilleen helsinkiläisessä puistossa. Vielä 1950-luvulla kaupungin puistotyöntekijöiden apuna oli hevonen ja kärryt. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto
	Päiväkodissa 1956 Lapsia ja hoitaja Launeen lastentalossa, joka on Lahden vanhin päiväkoti. Se on perustettu vuonna1956.
	Rahanvaihtajia pankissa Vuonna 1956 tulivat käyttöön itsenäisyyden ajan ensimmäiset hopeiset käyttörahat ja hopeaseoksiset uudet 100 ja 200 markan lantit otettiin käyttöön. Uusissa kolikoissa hopean osuus oli 50 prosenttia. Suomen Pankissa neiti Kyllikki Kuusisto palvelee rahanvaihtajia. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
	Rakennustyömaalla Nainen sekoittamassa laastia rakennustyömaalla Lahdessa 1958. Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 12.
	Ratsupoliisit yleislakoa hillitsemässä Yleislakon mielenilmaus Mannerheimintien Esson huoltoaseman lähistöllä maaliskuussa 1956. Ratsupoliisit pitävät yllä järjestystä ns. Sipoon kirkon, liikennelaitoksen henkilökunnan asuintalon edustalla Mannerheimintiellä. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto
	Rauta ahjossa Työntekijä kuumentamassa rautaa ahjossa Osuusliike Savonseudun autokorjaamolla Mikkelissä 1955. Sananlaskuja - Ei kukaan ole seppä syntyessään. - Sitä varten seppä pihtiä pitää, ettei hyppyset pala. - On taottava silloin, kun rauta on kuumaa.
	Roskakuski työssään Roskatynnyrin tyhjennys Helsingin Punavuoressa 1950 -luvun alussa. Asuinkorttelin sisäpihalla on pyykkejä kuivumassa samaan aikaan kuin jätteitä tyhjennetään kuorma-auton lavalle. CC BY 4.0 Valokuvaaja Eino Heinonen (1950–1953) Helsingin kaupunginmuseo, Inventaarionro N21804
	Ruokakaupan myyjä 1950-luvulla Vuonna 1958 helsinkiläinen normaaliperhe söi 100 kiloa makkaratuotteita vuodessa. Kuvassa neiti Leena Kumpulainen myy ja neiti Seija Salmi ostaa nakkeja. Vahvikkeen kuvia: grillimakkara ja ruokia. Marttojen makkararuokia. Miehen kauneus ja makkaran vääryys, ei se mitään meinaa. - suomalainen sanalasku Valmisruuat tulivat kauppoihin 1950-luvulla, kun äitien työssäkäynti kodin ulkopuolella yleistyi. Silloin tuli myyntiin myös Suomen suosituin einesruoka maksalaatikko. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
	Shakkia satamassa Satamatyöläisiä odottamassa työtä Kotkan satamassa 1958. Alkuperäinen kuvateksti: "Shakkiporukka koolla odottamassa 'keikkaa'. Satamatyön suuriin haittoihin kuuluu jatkuvasti sen epämääräisyys, joten odotusaikaa tulee melkoisesti." Kuluttaja 48/1958, s. 13
	Silakkasaalis Kalastajia jäällä lapioimassa silakkaa nuotasta rekeen Rymättylä 1954.
	Silkkipainossa Kulutusosuuskuntien Keskusliiton silkkipainon henkilökunta työpaikallaan Helsingissä 1948.
	Sokeritoppia Keiteleen Osuuskaupan työntekijöitä lastaamassa sokeritoppia kuorma-auton lavalle 1930-1940-luvulla.
	Suutarin hyllyssä kenkien lestejä Kengät olivat yleensä tarkasti mittojen mukaan tehtyjä. Valmistus alkoi siitä, että suutari teki puusta asiakkaan mittojen mukaan kengän lestin eli muotin. Nahka venytettiin koivupuisen lestin päälle ja suutari ompeli kengän kokoon. Sitten lesti vedettiin pois. Näin saatiin erittäin hyvin jalkaan sopiva kenkä. Sanonta "Suutari pysyköön lestissään" tarkoittaa, että "kukin tehköön vain sitä, mihin pystyy - pitäköön huolen vain omista asioistaan. " Ennen vanhaan ihmisillä oli vain yhdet kengät, joten niitä oli syytä pitää hyvänä. Rikkinäisiä kenkiä ei heitetty pois vaan suutareita käytettiin ahkeraan. Arvokas esine korjattiin mahdollisimman pitkälle. Perheen lapsilla saattoi olla yhteiset kengät, joilla he kävivät koulua vuoropäivinä. Sananlasku Suutari pysyköön lestissään. Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.
	Suutarin käyttämiä puunauloja Suutari toivoi saavansa paljon kanta-asiakkaita. Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.
	Suutarin naskali ja vasara Suutari tarvitsee edelleen työssään vasaraa ja naskalia. Nahkajalkineet olivat entisaikoina todella arvokkaat. Tavallisemmin käytettiin huovasta ja monikerroksisesta kankaasta valmistettuja tallukkaita. Sananlasku Terävä tekevän veitsi, tylsä veitsi tyhmän miehen. Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa. Kuva © Emilia Nieminen
	Suutarin puunauloja Puunauloja eli likejä suutari käytti kootessaan kenkiä nahasta. Puolipohjat kiinnitettiin puunauloilla naulaamalla. Likit olivat nelikulmaisia, tulitikkua hieman vahvempia, toisesta päästä viistoteräisiä ja noin puolentoista sentin mittaisia. Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.
	Suutarin rissa ja kenkälapio Puuvartisen rissan päässä on metallinen pyörä, jonka ulkokehällä oleva koristekuvio painoi märkään parkkinahkaan koristeraidan. Rissaa käytettiin kansallispukujen kenkien, lapikkaiden ja paulapieksujen ompeleen viereisten koristeraitojen tekemiseen. Vieressä kenkälusikka. Sanastoa: pikilanka, suutarin silmä, pikasuutari, kenkälusikka Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.
	Taimien istutusta Työntekijöitä istuttamassa sirkkataimia kasvatuslaatikoihin Backaksen kartanolla 1958 Helsingin maalaiskunnassa. Osuusliike Elanto omisti Backaksen suurtilan ja tuotti siellä elintarvikkeita myymälöitään ja ravontoloitaan varten.
	Taiteilija ohjaa kutojaa Tekstiilitaiteilijja Kirsti Ilvessalo neuvottelemassa kutojan kanssa 1956.
	Taiteilija Wäinö Aaltonen Kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen ja presidentti Pehr Evind Svinhufvudin eli Ukko-Pekan rintakuva (Helsinki 25.8.1938). Wäinö Aaltonen (1894-1966) on Pohjoismaiden merkittävimpiä kuvanveistäjiä. Hän teki Tampereen Hämeensillalla olevat Pirkkalaisveistokset Eränkävijä, Kauppias, Suomen neito ja Veronkantaja vuosina 1928-29. Muita hänen töitään ovat Paavo Nurmen patsas ja eduskuntatalon istuntosalin patsaat Raivaaja, Henkinen työ, Tulevaisuus, Usko ja Sadonkorjaaja (1932). Muotokuvat hän teki mm. presidentti K. J. Ståhlbergistä, kirjailija Joel Lehtosesta, Jean Sibeliuksesta sekä Ruotsin kuningattaresta. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
	Takojat Kaksi työntekijää takomassa tankoa Insinööritoimisto Saarion leipomouunitehtaalla Hyvinkäällä 1950-1960-luvulla.
	Taksinkuljettaja tolpalla Taksinkuljettajien piti ennen pukeutua virka-asuun. Vuonna 1957 virka-asusta oli lupa helteellä riisua takki ja lakki. Kuvassa taksinkuljettaja Ruotsalaisen teatterin tolpalla Helsingissä. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
	Tanssilava alkutekijöissään Yläneen Valasrannan tanssilava rakenteilla Ylänellä 1955.
	Tanssilavan rakentajat Naapurinvaaran tanssilavan rakentajia tauolla. Suomen kommunistisen puolueen Kainuun osasto rakennutti lavan 1959 Sotkamoon. Se oli yksi Pohjois-Suomen suurimpia tanssipaikkoja.
	Tehtaan ruokatunti alkanut Enso-Gutzeitin Kotkan tehtaan työntekijöitä lähdössä ruokatunnille Kotkassa 1950-luvulla.
	Torikauppiaat Torikauppias tarjosi näin komeita haukia asiakkaille Helsingin Kauppatorin kevätauringossa vuonna 1959. Hauki maksoi silloin 220-280 markkaa kilolta. Hauesta tietoja Luontoportissa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
	Torikauppias Torikauppiaalla oli myynnissä vihtoja, juuriluutia, männynhavuja ja kuusiseppeleitä. Kainalossa koivunoksista sidottu varpuluuta. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto
	Toukotöissä Traktori ja hevonen toukotöissä vuonna 1954. Alkuperäinen kuvateksti: "Toukotöiden välillä on istahdettu hieman levähtämään. Taustalla näkyy maanviljelijä Ernesti Sainion tilan rakennuksia." Kuluttajain lehti 19/1954, s. 1
	Traktorilla kauppa-asioille Maanviljelijä Viljo Koivisto asioimassa traktorilla Yläneen Osuusliikkeen Rannanmäen myymälässä. Yläneellä Varsinais-Suomessa 1955.