Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
"Maitotyttöjä"

Helsingissä oli 1950 -luvun loppupuolella useana syksynä pulaa maidosta.
Varsinkaan lauantaisin ei maito tahtonut riittää.
Maidon kuljetusmatkat olivat pulan vuoksi pidentyneet.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

cc  Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 24.10.1958.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r58-13608_1.tiff

 

14-vuotias kengänkiillottaja

Kuvassa jo toista kesää Rautatientorin kulmalla työtään tekevä 14-vuotias kengänkiillottaja.
Kesän jälkeen hän palasi koulun penkille yhteiskoulun kolmannelle luokalle.

Sananlasku
Työ tekijäänsä neuvoo.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 28.8.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-27294_1.tif

 

Coca-Cola-auto

Kuvassa puretaan lastia kuorma-autosta,
joka on suunniteltu Coca-Colan kuljettamiseen.

Coca-Cola-juoman kehitti 18oo-luvun lopulla yhdysvaltalainen apteekkari.
Sitä myytiin aluksi apteekissa lääkkeen kaltaisena piristeenä.

Coca-Colasta tuli maailman suosituin limonadi,
joka nykyään tunnetaan lähes kaikkialla maailmassa.

Se oli jo pitkään ollut olympialaisten virallinen virvoitusjuoma,
kun Helsingin olympialaiset järjestettiin 1952.
Sotainvalidien Veljesliitto sai Amerikasta lahjoituksena
laivalastillisen Coca-Cola-pulloja sekä mainosrekvisiittaa,
neljä kuorma-autoa ja kaksi kylmäautoa.

Sotainvalidit rakensivat itse 36 siirrettävää Coca-Cola-kojua,
jotka sijoitettiin puistoihin ja kisapaikkojen yhteyteen.
Perheineen sotainvalidit myivät 720 000 pulloa
ja Veljesliitto sai myynnistä kertyneet varat.

Muutaman vuoden päästä suomalainen Hartwall sai
Coca-Colan valmistus- ja myyntioikeuden.

50-luvulla juotiin paljon myös Pyynikin Helmeä ja King Colaa.
Lasten suosikkeja olivat Hartwallin keltainen ja punainen Jaffa.
Saunan jälkeen perheen lapset saattoivat herkutella
jakamalla pullollisen tai pari poreilevaa Jaffaa.


Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 82.

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 15.7.1957.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-9272_1.tif

 

Harjannostajaiset

Kulutusosuuskuntien Keskusliiton pääjohtaja Jalmari Laakso puhumassa 
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton uuden kirjapainotalon
harjannostajaisissa Helsingissä 1956.  

Kuva CC0  Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7727B

 

Helsinkiläiset nuohoojat

Neljä nuohoojaa sateisena päivänä kerrostalon sisäpihalla Helsingissä 1958.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7615O

 

Hionta ja kiillotus

Työntekijä hiomassa tai kiillottamassa metallikappaleita
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton metalliteostehtaalla Helsingissä 1948.

Metalliteostehdas valmisti mm. myymäläkalusteita osuusliikkeiden tarpeisiin.

Kuva CC0  Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7764L

 

Hitsaaja

Työntekijä hitsaamassa putkia yhteen
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton metalliteostehtaalla
Helsingissä 1948.
Metalliteostehdas valmisti mm. myymäläkalusteita
osuusliikkeiden tarpeisiin.

Kuva  CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7764R

 

Hitsausta

Hitsaajat työskentelevät konepajoissa, korjaamoilla ja rakennustyömailla.
Hitsatessa liitettävät kappaleet sulavat toisiinsa kiinni.
Tavallisia hitsattavia kohteita ovat metalliset levyt, putket ja palkit.

Menetelmiä on monta: kaari-, kaasu-, säde- ja termiittihitsaus,
vastus-, ahjo-, kitka- ja räjähdyshitsaus, ultraääni- ja hybridihitsaus.

Vaikka kaasulla hitsattiin ensimmäistä kertaa vasta 1900-luvun alussa,
hitsauksen historia on tuhansia vuosia vanha,
jos mukaan lasketaan juottamismenetelmät.
Juottamiseksi kutsutaan liittämistä,
jossa vain juotos- eli liitosaine sulaa ja liimaa osat toisiinsa.

Hitsausrobotit on otettu käyttöön 1970-luvulla.

Kuva © Sastamala Visual Oy

 

Hiustenkuivaaja

Hiustenkuivaajassa oli ennen puinen kädensija.
Kampaaja saattoi jättää tällaisen käsikuivaajan isomman "luurankokuivaajan" avuksi
puhaltamaan putkistosta ilmaa asiakkaan hiuksiin.
AEG-merkkisiä hiustenkuivaajia ja muuta elektroniikkaa valmistetaan edelleen.

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

Kuva © Emilia Nieminen

 

Hota-pulveri

Hota-pulveri oli suosittu särkylääke 1960-luvulle asti.
Pulveri sekoitettiin veteen.

Hota-mainos:

"Hota poistaa tuskan ja kuumeen.
Vaaraton Hota-pulveri on erinomainen alkavan taudin ehkäisijä
ja tilapäisen väsymyksen poistaja.
Käyttäkää sitä!"

Hota-mainos:

"Jos aiotte hankkia päänsärkyä, hankkikaa myös lääkettä.
Pitäkää aina mukananne pari lippua Hota-pulveria, niin apu on lähellä.
Se parantaa vaivattomasti ja tehokkaasti niin ”hankittua” päänsärkyä kuin muutakin.
Hota lievittää myös reumaattisia kipuja, kuumetta, rauhattomuutta y.m.s.
Saatavana apteekeista."

Sanastoa apteekki, oire, vaikutus, sivuvaikutus, yhteisvaikutus,
plasebo-vaikutus, mikstuura, rohto, migreeni

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

Kuva © Emilia Nieminen

 

Huutokaupassa

Perinteiset huutokaupat käytiin ennen näin:
Meklari nosti kaupattavan esineen korkealle ja pyysi tarjouksia.
Tässä kuvassa voimamies Veikko Salo nostaa huutokaupassa
Kotajärvellä kesäkuussa 1979 vanhan separaattorin korkealle
- mutta ei saanut yhtään huutoa.

Monet meklarit ovat olleet erityisen hyviä suustaan
ja huutokaupat vetivät paljon väkeä paikalle.
Nykyään monet huutokaupat käydään netissä.

Kuva © Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Kotajärvi

 

Igor Stravinsky

Säveltäjä Igor Stravinsky haastateltavana hotelli Palacessa.
Venäläissyntyinen, USA:ssa asuva säveltäjä Igor Stravinsky johti
Radion Sinfoniaorkesterin vuoden 1961 syyskauden
ensimmäisessä tiistaikonsertissa omia sävellyksiään.
(Helsinki 11.9.1961).

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva  cc  Valokuvaaja Mauri Vuorinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-27458_1.tif

 

Joustinpatjan valmistusta 1958

Opiskelija Ossi Mäntylä valmistaa joustinpatjaa
opettaja A. Porkan ohjauksessa
Ammattienedistämislaitoksen verhoilijakurssilla
Helsingissä 1958.

Alkuperäinen kuvateksti:
"Opettaja A. Porkka opastaa Ossi Mäntylää
verhoilijan ammattiin liittyvissä työharjoituksissa."
Kuluttaja 46/1958, s. 18

Sananlasku
- Jopa rupesi Lyyti kirjoittamaan (kun sai oikean osoitteen).        Tarkoittaa: Työ alkaa sujua.
- Jos ei tämä passaa, niin katsele kintaitasi.            Näin sanotaan liian vaativan työn teettäjälle.
- Onpa se niin näppimestä tärkkimeen.           Tarkoittaa työn jäljen kehumista turhankin tarkaksi.
- Se on justiinsa kuin tuumastukilla tehty.           Tarkoittaa työn jäljen kehumista.

Kuva CC0  Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_10091J

 

Juri Gagarin

Neuvostoliittolainen avaruuslentäjä, majuri Juri Gagarin
Suomen-vierailunsa lehdistötilaisuudessa vuonna
Helsingissä 3.7.1961.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
 

Sitaatti
Nuoren miehen kirjoituksista nauttivat aina eniten nuoret.
Vaikka maailma kaikkiaan menisikin eteenpäin,
nuoret tahtovat aina alkaa alusta.
- Johann Wolfgang von Goethe (1749 - 1832)

Kuva cc  Valokuvaaja Arto Jousi/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-26810_1.tif

 

Jäätelökioskilla

Kevät on tuonut katukuvaan jäätelökioskit.
Tässä pikkupojat jäätelöä ostamassa
Uudenmaan Jäätelötehtaan kioskilla keväällä 1956.

Italialaisten Magi-nimisten veljesten perustama Helsingin jäätelötehdas
on Suomen vanhin toiminnassa oleva jäätelönvalmistaja.
Se on perustettu 1922. Jäätelöä säilytettiin ja myytiin
jäämurskalla täytetyistä puukärryistä Helsingin toreilla ja kaduilla.
Jäät hakattiin talvisin merestä
ja niitä säilytettiin suurissa maakuopissa, jotta ne eivät sulaisi.
Tuotanto oli keskeytetty sotavuosien ajaksi vuonna 1939 - 1946.
Nyt jäätelöä valmistaa jo kolmas Magi-sukupolvi ja tehdas toimii Kehä III:n varrelle.

Suomessa jäätelöä myyvät sekä suuret monikansalliset firmat että pienet perheyritykset.
Tampereen jäätelötehdas aloitti toimintansa 2004.
Myös Sipoossa ja Turengissa on jäätelötehtaat.
Muutama pieni yritys valmistaa suomalaista luomujäätelöä.

Jäätelön valmistus itse onnistuu myös ilman jäätelökonetta.
Tavanomaiset raaka-aineet ovat sokeri, maito, vaniljatanko tai vaniljasokeri,
kerma ja kananmunan keltuaiset.
Marttojen jäätelöreseptejä.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 30.5.1956.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-5884_1.tif

 

Kaalikääryleet einestehtaan uunissa

Kaalikääryleitä paistumassa Elannon einestehtaalla Helsingissä vuonna 1936.
Elanto oli ensimmäinen valmisruokia myynyt taho Suomessa.
Niille haettiin nimeä yleisökilpailun kautta, ja voittajaksi selviytyi eines.

Kuva CC0  Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_8912

 

Kaalikääryleiden käärimistä einestehtaalla

Työntekijä valmistamassa kaalikääryleitä
Osuusliike Elannon einestehtaalla Helsingissä 1936.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_8913

 

Kaalinruotien poistamista

Työntekijöitä poistamassa ruoteja kaalinlehdistä,
jotka käytetään kaalikääryleiden valmistukseen.
Elanto oli ensimmäinen valmisruokia myynyt taho Suomessa .
Niille haettiin nimeä yleisökilpailun kautta, ja voittajaksi selviytyi eines.

Helsingissä 1936

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_8908

 

Kahvia ja sokeria hamstraamassa

Vuonna 1956 hallituksen päätös korottaa kahvin
ja sokerin hintaa sai ihmiset hamstraamaan.
Kahvihyllyt tyhjenivät kovaa vauhtia
ja ihmiset jonottivat kauppojen ulkopuolella.

Jo 1930-luvulta alkaen kahvipaketeissa oli keräilykuvia,
joita pikkupojat innolla keräsivät
ja liimasivat sitä varten painettuihin kansioihin ja vihkoihin.
Suosituin sarja sisälsi 216 erilaista auton kuvaa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc  Valokuvaaja Reijo Forsberg/Suomen valokuvataiteen museo/
Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 20.10.1956.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_56-6995_3.tif

 

Kaivostyöläisiä

Otanmäen kaivoksen työntekijöitä Vuolijoella, Kainuussa 1957.

Alkuperäinen kuvateksti:
"Jämeriä 'mainareita' kaivoskuilun edustalla.
Vasemmalta työnjohtaja Sulo Orvassaari,
huoltomies Matti Lankinen ja konelastaaja Toivo Ohvanainen."

Kuluttaja 11/1957, s. 15

 

Kaksi seppää takomassa

Seppä Simovaara ja toinen henkilö, mahdollisesti seppä Laine,
takomassa Mäntsälässä 1950-luku.

Sananparsi
Ei työ tehden lopu eikä uni maaten.

Kuva CC0  Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7583A

 

Kalakauppaa torilla

Kalamyyjä Aulis Huhtivuo työssään kylmällä torilla vuonna 1979.

Viisi vuotta aiemmin Veijo Hukkanen oli alkanut savustaa kalaa
kotitilansa hevostalliin rakentamassaan savustamossa.
Nykyään yritys on Pohjoismaiden suurin kalansavustamo
ja kalaliike V Hukkanen tunnetaan nimellä Kalaneuvos Oy.

Se on perheyritys, jonka kaikki tuotteet valmistetaan Suomessa.
Yrityksessä ovat mukana Ulpu ja Veijo Hukkasen lisäksi heidän kahdeksan lastaan.
Kaikki kokoontuvat keskellä työpäivää
Kalaneuvoksen tuotantolaitoksen vieressä sijaitsevaan lapsuudenkotiinsa
syömään Ulpu Hukkasen valmistamaa lounasta.
Neljän jälkeen juodaan saman pöydän ääressä usein myös iltapäiväkahvit porukalla.  
Yrityksen hallitus kokoontuu siten kaksi kertaa päivässä.
Kaikki yritystä koskevat isot päätökset tehdään ruokasalin pöydän ääressä.

Tie ei ole ollut helppo.
Yritys kuuluu niihin lukuisiin uhreihin, joita syntyi,
kun Suomen markka devalvoitiin 14 prosentilla marraskuussa 1991.

Yrityksen valuuttaluoton arvo nousi silloin yhdessä yössä yli miljoona markkaa,
asiakkaita meni konkurssiin ja se tarkoitti 2–3 miljoonan markan menetystä.
Hukkaset menettivät kaikki säästönsä.
Lainan vakuutena olleet maatila, mökki ja yritys ulosmitattiin.
Henkilökohtaiset pankkitilitkin tyhjennettiin viimeisistäkin lanteista.

Hukkasen kuitenkin annettiin jatkaa pahasti velkaantuneen yrityksensä toimintaa.
Ankaralla työllä ja penniä venyttämällä yritys nousi jaloilleen.

Vuonna 2016 V. Hukkanen Oy sai Vuoden valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon.
Se on suurin arvonimi, jonka yrittäjä voi saada.
Koko 10-henkinen perhe vastaanotti palkinnon yrittäjäpäivillä.

2020 Kalaneuvos käsittelee yli 20 miljoonaa kiloa kalaa vuodessa,
harjoittaa kalanjalostusta, kalan tukkukauppaa, maahantuontia ja vientiä
Eurooppaan, Ukrainaan, Valko-Venäjälle, Kiinaan ja Vietnamiin.
Liikevaihto on yli 100 miljoonaa ja työntekijöitä yli 230.

 

Paikallinen tarina
Mies meni ostamaan rautakaupasta virveliinsä kuvaa.
Kauppias esitteli, mitä pyydettiin, mutta totesi sitten:
- Tässähän näitä on, mutta Snellmanin kuvalla saa
jo aika vonkaleen Hukkasen matalikolta.

Kuva © Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Vammalan tori

 

Kalapörssi

Kalastajat myyvät päivän aikana pyydettyä silakkaa tukkukauppiaille
Rymättylän kalapörssissä 1954.

CC0  Suomen valokuvataiteen museo, kuvaaja: Kalle Kultala, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_9935K

 

Kalasäilyketehtaassa

Suomen Kalastus Oy:n kalasäilyketehtaan työntekijöitä
pakkaamassa pikkukaloja säilyketölkkeihin Loviisassa 1936-1950.

CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7476

 

Kalsiumlaktaatti ja särkylääke

Kalsiumlaktaatti on valkoista jauhetta, joka nautitaan veteen sekoitettuna. Se on lääke, jolla hoidetaan kalsiumin puutostiloja. Se on myös happamuudensäätöaine, säilöntäaine ja hapettumisenestoaine, jota käytetään mm. juustoissa.

Sanastoa: apteekki, oire, vaikutus, sivuvaikutus, yhteisvaikutus, plasebo-vaikutus, mikstuura, rohto, osteoporoosi

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

Kuva © Emilia Nieminen