Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
 Peltomaisema Tohmajärvellä  Peltomaisema Tohmajärvellä Peltomaisema Tohmajärvellä

Suomalaisilla pelloilla kasvatetaan leipä- ja rehuviljoja, perunaa, sokerijuurikasta, rypsiä ja rapsia.
Kesantoaikana pelto lepää. Silloin siellä voi kasvaa ohdakkeita ja ruiskaunokkeja.
Nykyään kylvetään kukkapeltoja, joista kuka vain voi käydä poimimassa itselleen kimpun.

  • Oletko sinä kasvattanut perunaa tai juurikkaita?
  • Oletko tehnyt kukkaseppelettä?

Laulu Puhelinlangat laulaa ja taivaalla loistaa kuu & Sunnuntaiaamuna (On kesän kirkas huomen...)
& Ken on luonut sinitaivaan

LUONTO-kuvapakan kuva numero 38

Lisätietoa mtk.fi > viljely

Kuva CC0 Pixabay Annei Leino

 

Ahomansikka eli metsämansikka Ahomansikka eli metsämansikka Ahomansikka eli metsämansikka

Fragaria vesca

Ahomansikka rönsyilee aurinkoisilla laidunmailla,
ahoilla ja metsien reunassa melkein koko Suomessa.
Monet eläimet herkuttelevat niillä.

Marjoja voi laittaa puuroon, mysliin, taikinoihin, leivonnaisiin ja kasvonaamioihin.
Ahomansikkaa on käytetty myös rohtona.

Oma maa mansikka, muu maa mustikka -sanonta liittyy marjojen kasvupaikkaan.
Mustikoita pitää lähteä hakemaan metsästä,
mutta mansikka voi kasvaa omalla pihamaalla.

Mansikkakuumeeksi kutsutaan ”tautia”, jonka voi saada syömällä liikaa mansikoita.
Oireena on kuume, joka kestää alle vuorokauden.

  • Oletko pujottanut ahomansikoita heinänkorteen?
  • Onko sinulla ollut mansikkakuumetta?
  • Mistä marjasta pidät eniten?

Laulu Kotimaani ompi Suomi

LUONTO-kuvapakan kuva numero 1

Lisätietoja LuontoPortti

Kuva CC0 Pixabay Victor Khilchuk

 

Ahven Ahven Ahven

Perca fluviatilis

Ahven on Suomen yleisin kalalaji 
Se valittiin kansalliskalaksemme vuonna 1994.
Se elää kaikissa vesissä, missä on riittävästi happea.
Pilkillä on noussut jopa 60-senttinen ahven.

Kalakeittoon laitetaan kalojen lisäksi perunaa, porkkanaa, kermaa ja tilliä.
Kalojen savustaminen on monella kesämökillä perinne.
Ahvenista saa ruistaikinakuoreen kätkemällä ja monta tuntia paistamalla herkullisen ahvenkukon.

Syötäviä kalalajeja ovat ahven, ankerias, hauki, kampela, kirjolohi, kuha, lahna, lohi,
made, muikku, nahkiainen, nieriä, sei, siika, silakka, särki, säyne, taimen, toutain ja turska.

  • Oletko käynyt pilkkiongella? Saitko saalista?
  • Oletko pujottanut matoa koukkuun?
  • Oletko itse rakentanut mato-onkea?
  • Mitä kalaa syöt mieluiten?
  • Mitä sinulle tulee mieleen sanasta kalareissu?

Laulu Kalastaja Eemelin valssi & Kalastajan laulu        

Kalatalouden keskusliiton nettiosoite on ahven.fi.

LUONTO-kuvapakan kuva numero 12

Kuva CC0 Pixabay Vesa Leppänen

 

Graniitti Graniitti Graniitti

Suomen kallioperän yleisin kivilaji on graniitti.
Väriltään graniitti voi olla mustaa, harmaata tai punaista.
Se on kovaa ja kestävää kiveä.
Ei ihme, että graniitti on valittu yhdeksi Suomen kansallissymboleista.
Siitä tehdään hautakiviä ja pöytätasoja.
Vanhojen talojen perustuksissa on käytetty paljon luonnonkivistä ladottuja muureja.

Vanha hautausmaalaki määräsi,
että hautausmaa on erotettava aitauksella pyhäksi ja rauhalliseksi alueeksi.
Sillä oli myös symbolista merkitystä.
Vanhojen kirkkojen ja hautausmaiden ympärillä on edelleen massiivisia kiviaitoja,
jotka voivat olla 1,5 metriä leveitä ja yli metrin korkeita.
Monet niistä ovat kestäneet satoja vuosia.
Kiviaita ladotaan luonnonkivistä ilman laastia.
Useimmat Suomen kiviaidoista ovat 100–200 vuotta vanhoja.

  • Oletko kerännyt kiviä matkamuistoksi tai koristeeksi?
  • Oletko etsinyt malmi- tai korukiviä?

Laulu Sininen ja valkoinen

Lisätietoa kaiva.fi

LUONTO-kuvapakan kuva numero 20

Kuva CC0 Pixabay

 

Hiekkaranta Hiekkaranta Hiekkaranta

Tyhjäkin hiekkaranta kuhisee elämää: muurahaisia, hyppyhäntäisiä, hämähäkkejä, surviaisia, hyttysiä, mäkäräisiä ja kovakuoriaisia.

Monesta kansallismaisemasta löytyy hiekkaranta: Kalajoen hiekkasärkät, Yyteri Porissa,
Ruokolahden Huuhanranta Saimaan rannalla, Kokkolan Vattajanniemi Itämeren rannalla,
Pielisen hiekkasaaret Kolilla, Bealdojávri Muotkan erämaassa Inarissa,
Patvinsuon kansallispuiston Suomujärvi Lieksassa (24 km hiekkarantaa),
Hietajärvi Enontekiöllä Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa,
Venäjänhiekka Tiilikkajärven kansallispuistossa.

Rantakasveista kuivattaviksi sopivat monet heinät ja osmankäämit.

  • Oletko rakentanut hiekkalinnoja?
  • Oletko löytänyt aarteita hiekan seasta kuten hienoja simpukankuoria, erikoisia kiviä tai meripihkaa?
  • Miltä hiekka tuntuu varpaiden välissä ja jalkapohjan alla kuumana hellepäivänä
    tai sadepäivän jälkeen raskaana ja vettyneenä?
  • Oletko antanut jaloille hiekkakylpyjä?

Laulu Katson autiota hiekkarantaa & Saariston Sirkka & …rantaan, santaan, muistatkos viel,

LUONTO-kuvapakan kuva numero 39

Kuva CC0 Pixabay Sunny1976

 

Hirvi Hirvi Hirvi

Alces alces

Hirvi on Suomen metsien kookkain nisäkäs.
Sen pääravintoa kesäisin ovat pajut ja lehtipuiden oksat.
Suurta herkkua ovat maitohorsmat.
Syksyllä hirvi syö mustikoita, puolukoita ja varpuja.
Myöhemmin maistuu pihlajan, haavan ja katajan oksat
sekä talvella männyn versot.
Kookas eläin syö noin 20 kg vuorokaudessa,
joten se voi aiheuttaa metsälle isot tuhot.

Hirviurokselle kasvaa joka vuosi uudet sarvet.
Välillä se voi menettää sarvensa toisen uroksen kanssa mitellessä.

Hirvipaisti on terveellistä ja herkullista.
Metsästyksen sivutuotteena saadaan komeita taljoja.

Metsätuhojen lisäksi hirvistä on harmia maanteillä.
Hirvikolareita sattuu joka vuosi noin 2 000.

  • Oletko nähnyt hirveä?
  • Pidätkö hirven lihasta? Entä taljasta tai sarvista sisustuksessa?

Laulu Hirvenmetsästys & Hirvi ja karhu

LUONTO-kuvapakan kuva numero 17

Kuva CC0 Pixabay David Mark

 

Juhannusruusu eli pimpinellaruusu Juhannusruusu eli pimpinellaruusu Juhannusruusu eli pimpinellaruusu

Rosa spinosissima

Ruusuja on yli 100 lajia. Osa niistä – kuten juhannusruusu – tuoksuu hyvältä.

Monia merkkipäiviä juhlistetaan ruusuilla.

Ruusunmarjat ovat C-vitamiinipitoisia ja niistä voi tehdä ruusunmarjakeittoa.

Apteekit myyvät ruusun terälehdistä uutettua huumaavan tuoksuista ruusuvettä,
jota voi lorauttaa kylpyveteen, juomaan tai jälkiruokaan tai käyttää kasvovetenä.

  • Minkä värisistä ruusuista pidät eniten?

Laulu Juhannusaatto & Heilu keinuni korkealle & Yksi ruusu on kasvanut laaksossa & Ruusu

LUONTO-kuvapakan kuva numero 26

Kuva CC0 Pixabay Emmi Nummela

 

Jääpuikkoja katon reunalla Jääpuikkoja katon reunalla Jääpuikkoja katon reunalla

Jääpuikkoja syntyy räystäille, kun lumi sulaa vedeksi ja jäätyy uudelleen ennen kuin tipahtaa maahan.
Talvipakkasilla näkyvät jääpuikot paljastavat, että talon eristeet vuotavat ja lämpöä karkaa harakoille.
Keväällä aurinko sulattaa lunta ja synnyttää jääpuikkoja.
Monet ovat lapsena imeskelleet jääpuikkoja.
Katolta ja sadevesikouruista irtoaa kuitenkin linnunkakkaa ja muuta likaa,
jonka vuoksi katolta roikkuvia jääpuikkoja kannattaa vain katsella.

Avantouinti on harrastuksena yleistynyt. Se tekee hyvää verenkierrolle ja mielialalle.

Ennen sähkön yleistymistä järven jäästä sahattiin palasia, jotka säilytettiin sahanpurujen suojassa.
Näin jää säilyi sulamatta kesähelteilläkin.
Jääpalasia kaivettiin esiin tarpeen mukaan, ja niitä käytettiin mm. maidon jäähdyttämiseen maatiloilla.

Ensimmäiset jääkaapit olivat sähköttömiä jäälohkarekaappeja.
Niissä oli lokero, johon lisättiin jääpaloja muutaman päivän välein
ja sulamisvedet tyhjennettiin.

  • Oletko koskaan käynyt avannossa?
  • Oletko harrastanut luistelua?
  • Onko sinulla nastakenkiä tai piikillisiä kävelysauvoja?

Laulu Rati, riti, ralla

LUONTO-kuvapakan kuva nro 49

Kuva CC0 Pixabay Couleus

 

Kantarelli eli keltavahvero Kantarelli eli keltavahvero Kantarelli eli keltavahvero

Cantharellus cibarius

Kantarelli on herkullinen ruokasieni.
Sitä kuivataan ja pakastetaan.

Kantarelli kasvaa useimmiten koivun,
mutta myös männyn ja kuusen seurassa.

Kantarellista voi tehdä keittoa, piirakkaa ja risottoa.
Se sopii myös lihapullataikinaan.

Muita syötäviä sieniä ovat mm. haperot, huhtasieni, korvasieni, lampaankääpä,
mustatorvisieni, rouskut, suppilovahvero, tatit ja vaaleaorakas.
Ruokasienten paras keruuaika on elokuun lopulta syyskuun lopulle.
Suppilovahveroita löytää Etelä-Suomesta vielä lokakuun lopullakin.

  • Tunnistatko sieniä?
  • Tykkäätkö syödä sieniä? Keittona, kastikkeena, salaattina vai munakkaana?
  • Tykkäätkö sienestämisestä?

Laulu Sienilaulu & Maasta se sienikin

LUONTO-kuvapakan kuva numero 4

Lisätietoja LuontoPortti

Kuva CC0 Pixabay Barbro Forsberg

 

Karhu eli ruskeakarhu Karhu eli ruskeakarhu Karhu eli ruskeakarhu

Ursus arctos

Karhu on Euroopan suurin petoeläin ja Suomen kansalliseläin.
Se syö haaskoja, hirviä ja marjoja.

Citykarhut mellastavat mehiläistarhoilla
ja käyvät tonkimassa talojen roskalaatikoita.

Karhun lempinimiä ovat mesikämmen, otso, kontio, ohto, nalle ja metsän omena.
Itse asiassa ne ovat kaikki kiertoilmauksia.
Karhu on ollut metsästäjälle vaarallinen vastustaja,
ja siitä ei sen vuoksi haluttu puhua ”oikealla” nimellä.

Talvet karhu viettää unten mailla.
Talviunen aikana sille syntyvät pennut.

Karhun lihassa voi olla trikiinin toukkia kuten kaikkien raatoja syövien eläinten lihassa.
Siksi karhunliha täytyy kypsentää yli 70 asteessa.

Moni isovanhempi on leikkinyt lastenlastensa kanssa Karhu nukkuu -leikkiä.
Leikkiin kuuluu laulu, joka loppuu sanoihin: Eipäs nukukaan!
Silloin karhu herää peiton alta ja yrittää ottaa leikkijöitä kiinni.
Se, kenet hän saa kiinni ensimmäisenä, jää seuraavaksi karhuksi.

  • Onko sinulla ollut rakasta lelunallea?
  • Oletko maistanut karhun lihaa?
  • Oletko koskaan maannut karhuntaljalla?

Laulu Karhunpoika sairastaa & Nalle Puhin sadelaulu & Karhu nukkuu
& Metsämiehen laulu (Terve metsä, terve vuori)

LUONTO-kuvapakan kuva numero 18

Kuva CC0 Tapani Hellman

 

Ketunpoika eli punaketun poikanen Ketunpoika eli punaketun poikanen Ketunpoika eli punaketun poikanen

Vulpes vulpes

Kettu on onkaloissa asuva koiraeläin, jonka päävihollinen on kotka.

Kaikkiruokainen kettu on ollut turkiseläin.

Syyhypunkki aiheuttaa ketulle kapia, joka voi tarttua kotieläimiin ja ihmisiin.
Siksi kuolleeseen kettuun ei saa koskea paljain käsin.

Monissa kansansaduissa viekas kettu ottelee karhun ja jäniksen kanssa
viisaudesta, oveluudesta ja nopeudesta.

  • Oletko joskus onnistunut näkemään ketun luonnossa?
  • Millaisia tunteita kettu tai sen näkeminen sinussa herättää?

Laulu Mummon kanat & Kettu juoksi yli järven & Ketun joululaulu
& Kettu ja tähti & Kettu ja korppi

LUONTO-kuvapakan kuva numero 15

Kuva CC0 Pixabay Thomas Wilken

 

Kielo eli kellokielo Kielo eli kellokielo Kielo eli kellokielo

Convallaria majalis

Kaunis ja hyvältä tuoksuva, mutta myrkyllinen kielo valittiin kansanäänestyksellä Suomen kansalliskukaksi vuonna 1967.
Jos syö kielon kauniita punaisia marjoja yli 10 kappaletta, maksa voi vaurioitua pysyvästi.

Kalliokielo muistuttaa ulkonäöltään kieloa ja sekin on myrkyllinen.

Kymmenen pennin kolikossa, joka oli käytössä vuosina 1990–2001, oli kukkiva kielo.

  • Pidätkö kielon tuoksusta? Tuoko se muistoja mieleesi?

Laulu Juhannus on meillä herttainen & Valkoiset kielot & Kielon jäähyväiset & Sataa, sataa ropisee

LUONTO-kuvapakan kuva numero 29

Kuva CC0 Pixabay

 

Kilpisjärvi Kilpisjärvi Kilpisjärvi

Kilpisjärvi on kylä ja järvi Enontekiön kunnassa, Suomi-neidon käsivarren peukalossa,
alle 100 km päässä Jäämerestä.

Vuoden keskilämpötila on pakkasen puolella.
Kaamos kestää kaksi kuukautta eikä kesällä aurinko laske kahteen kuukauteen.

Kuvassa näkyy Koltalahti (Golddaluokta) ja Parras.
Kilpisjärven kylästä Koltalahteen kulkee Malla-laiva.
Koltalahdesta on vajaan kolmen kilometrin kävely kolmen valtakunnan rajapyykille.
Suomen, Ruotsin ja Norjan rajapyykki sijaitsee noin 11 km Kilpisjärven kylästä länteen.

  • Kuinka pohjoisessa olet käynyt?

Laulu Hiljaa, hiljaa, ilta on & Kilpisjärven mahtava Saana

LUONTO-kuvapakan kuva numero 42

Lisätietoa luontoon.fi, kilpisjarvi.fi

Kuva CC0 Pixabay MoonStation

 

Koivu Koivu Koivu

Betula

Suomessa kasvaa rauduskoivu, hieskoivu, vaivaiskoivu, tunturikoivu ja pirkkalankoivu.
Rauduskoivun lehdet ovat soikeammat ja hammastus isompi kuin hieskoivulla.
Sen lehdet ovat pyöreämmät.
Pirkkalankoivu on rauduskoivun muunnos. Sen lehdissä on voimakas sahalaita.
Rauduskoivu on yksi Suomen kansallissymboleista.

Mistä tahansa koivusta voi tulla visakoivu, jos runkoon tulee mutaatio.
Visakoivu jää matalaksi ja sen puuaines on kovaa.

Vaivaiskoivu on pensas, joka kasvaa vain napaan saakka.
Riippakoivuksi kutsutaan koivua, jonka oksat roikkuvat velttoina.

Vihta tehdään keskikesällä rauduskoivusta ja sidotaan vitsaksella.

Mahla alkaa virrata, kun keväällä vedet sulavat ja kasvien vesitalous käynnistyy.
Yhdestä koivusta voi keväällä laskea mahlaa satoja litroja.
Puu ei kärsi, kun huolehtii reiän suojaamisesta laskun jälkeen.

Koivun tuohi on sitkeää, taipuisaa, vedenkestävää ja hyvin säilyvää.
Siitä voi tehdä virsuja, kontteja, koreja, lippoja,
rapapalleja, sormuksia, talojen kattoja ja mämmiropeita.
Mämmille tuohi antaa omanlaisensa maun.
Tuohi on hyvä saunan sytyke.

  • Oletko syönyt mämmiä tuohisesta ropeesta?
  • Osaatko tehdä vihdan tai vastan? Kumman?

Laulu Koivun oksaan korkealle teki peippo pesän & Tuuli se taivutti koivun larvan
& Saunavihdat & Rantakoivun alla

LUONTO-kuvapakan kuva numero 22

Lisätietoa Luontoportti, Vihdan teko-ohjeita netissä: UPMMETSÄ, Suomen saunaseura, Youtube: vihta, yle: vihta

Kuva CC0 Pixabay

 

Koli ja Pielinen Koli ja Pielinen Koli ja Pielinen

Tämä on Suomen 27 kansallismaisemasta tunnetuin.
Koli kohoaa Pielisen rannalta.

Tämä maisema on innoittanut Jean Sibeliusta, Eero Järnefeltiä, Pekka Halosta, Juhani Ahoa ja montaa muuta taiteilijaa.

Kolin vaarat ovat muinaisen vuorijonon, Karelidien, jäänteitä.

Kolilla on eletty metsästämällä ja keräilemällä jo kivikaudella (8000–1900 eaa.).

Kolilla on Ukko-niminen luontokeskus.
Monissa Koli-kuvissa näkyy komea graniittikallio.

  • Mikä Kolin maisemassa puhuttelee?
  • Miksi arvelet taiteilijoiden innoittuneen maisemasta?

Laulu On suuri sun rantas autius & Orvon huokaus (Tääl yksinäni laulelen, kun ilta tullut on)
& Aamulaulu (Tuhanten rantain...)

LUONTO-kuvapakan kuva numero 41

Lisätietoa ymparisto.fi, luontoon.fi

Kuva CC0 Pixabay

 

Kuusenkerkkiä Kuusenkerkkiä Kuusenkerkkiä

Picea abies

Reilu kolmasosa Suomen puista on kuusia.
Kuusesta valmistetaan paperia, huonekaluja, pakkauksia ja soittimia.

Kuusi on ilon ja surun symboli. Se on yleinen puu hautausmailla.

Tuoreita, pehmeitä ja C-vitamiinipitoisia kuusenkerkkiä voi syödä sellaisenaan.
Kerkät sisältävät kivennäisaineita ja niitä on käytetty rohtona tuhansia vuosia.
Myös joulukuusen yllätyskasvuston voi kerätä salaatin joukkoon.

Punaruskeaa kuusenkerkkäsiirappia syntyy liottamalla
ja keittämällä kuusenkerkkiä ja lisäämällä sokeria.
Siirappi maistuu jäätelön ja marjojen kanssa.
Sitä voi lorauttaa rahkajälkiruokiin tai nauttia yskänlääkkeeksi.

  • Oletko syönyt kuusenkerkkiä tai keittänyt niistä teetä?
  • Oletko lapsena leikkinyt käpylehmillä?
  • Millaisista joulukuusen koristeista pidät?

Laulu Oravan pesä & Kuusi sanoi katajalle & Kuulkaa korpeimme kuiskintaa
& Joulupuu on rakennettu

LUONTO-kuvapakan kuva numero 23

Lisätietoa Luontoportti, Martat > kuusenkerkkäsiirappi

Kuva CC0 Pixabay

 

Käpytikka Käpytikka Käpytikka

Dendrocopos major

Käpytikka on Suomen yleisin tikka.
Ravinnokseen se käyttää hyönteisiä, joskus linnunpoikasia ja -munia.

Tikat kiipeilevät puissa etsien hyönteisiä koloista ja kaarnanraoista.
Ne pyydystävät hyönteisiä pitkällä kielellään.
Talvisaikaan käpytikka syö havupuiden siemeniä tai vierailee ripustetuissa talipalloissa.
Kuva on totuuden mukainen eli käpytikka voi yhdellä kerralla tarjoilla näin ison saaliin.

Tehometsätalous on vähentänyt tikkojen lukumäärää.
Nykyään kaikki tikat on Suomessa rauhoitettu.
Tikat ilmoittavat reviirinsä rummuttamalla.

  • Entisaikaan tikan ilmestyminen pihapiiriin oli huono enne.
    Muistatko muita lintuihin liittyviä uskomuksia?

Laulu Tilkin talkin tikka se hakkaa & Metsän laulajaiset

LUONTO-kuvapakan kuva numero 33

Kuva CC0 Pixabay Lee Youngku

 

Laulujoutsen Laulujoutsen Laulujoutsen

Cygnus cygnus

Suomessa pesii kolme joutsenlajia: laulujoutsen, kyhmyjoutsen ja pikkujoutsen.

Laulujoutsen on suuri valkoinen vesilintu.
Sen siipien kärkiväli on yli 2 m ja painoa 6,5–11,5 kg.

Sotien jälkeen laulujoutsenia oli vain vähän,
mutta nykyään se on yleisin joutsen ja valtaa muilta pesimäalaa.

Joutsen on pariuskollisuuden symboli.
Joutsen perustaa perheen vasta 3–5-vuotiaana pitkän seurustelun jälkeen.
Se etsii uuden kumppanin vain, jos se jää leskeksi.
Joutsenet palaavat joka vuosi tutulle reviirilleen.
Ne puolustavat pesäänsä ja reviiriään aggressiivisesti.

Laulujoutsen on yksi Suomen kansallissymboleista.
Se on rauhoitettu koko maassa.

Laulujoutsenesta YLE:n Elävässä arkistossa

  • Oletko nähnyt joutsenen pesän?
  • Mikä on mielestäsi kaunein lintulajimme?

Laulu Joutsen & Joutsenet & Kulkuri ja joutsen

LUONTO-kuvapakan kuva numero 35

Kuva CC0 Pixabay Schwoaze

 

Leskenlehti Leskenlehti Leskenlehti

Tussilago farfara

Leskenlehti on monivuotinen kasvi, joka kasvaa lähes koko Euroopan alueella.
Se voi kukkia jo maaliskuussa, usein kevään ensimmäisenä kasvina.
Se tarjoaa siten ruokapöydän kevään ensimmäisille perhosille, kimalaisille ja mehiläisille.

Leskenlehtiteetä on käytetty yskänrohtona ja keuhkoputkentulehdukseen.

  • Oletko poiminut leskenlehtiä?
  • Mikä on sinulle tärkeä kevään kukka?

Laulu Keväällä & Kevättuuli & Leskenlehti & Kevätsointuja

LUONTO-kuvapakan kuva numero 28

Kuva © Kirsi Alastalo

 

Linnunpesä Linnunpesä Linnunpesä

Kuvassa saattaa olla rastaan pesä.
Monen linnun poikaset näyttävät tässä vaiheessa samanlaisilta.

Yksi linnunpoikanen tarvitsee kasvaakseen satoja toukkia päivässä.

Mustarastas voi oppia matkimaan ambulanssin sireeniä, auton murtohälyttimen ulinaa,
kännykän soittoääniä, moottorisahaa ja vislausta.

Lintubongaus tarkoittaa sitä, että mennään katsomaan tiettyä lintua,
jonka tiedetään olevan tietyssä paikassa.

  • Oletko löytänyt luonnosta linnunpesää?
  • Tunnistatko lintujen ääniä?

Laulu Peipon pesä & Metsälintu & Pii, pii pikkuinen lintu & Aa-aa allin lasta

LUONTO-kuvapakan kuva numero 32

Kuva CC0 Pixabay Jan van Oosthuizen

 

Lumihanki Lumihanki Lumihanki

Pakkaslumi narskuu kävellessä, kun lumikiteiden sakarat murtuvat kengän alla.

Tykkylumeksi sanotaan puiden latvuksiin ja oksille kasaantuvaa raskasta lumikerrosta.
Se näyttää kauniilta, mutta aiheuttaa tuhoja puustolle ja haittaa sähkönjakelua.

Lumikengät ovat kenkien päälle kiinnitettävät lyhyet ja leveät ”sukset”.
Niillä voi kävellä hangen päällä uppoamatta.
Jos pohjassa on teräspiikit, lumikengillä pääsee kiipeämään jäistä rinnettä.

Lumi yleistyi tytön etunimenä 2000-luvun alussa. Lumin nimipäivä on helmikuussa.
Vuonna 2022 Me Naiset -lehden lukijat äänestivät kauneimmista etunimistä (2000 osallistui).
Naisten nimissä kolmanneksi tuli Lumi. Siihen mennessä nimi on annettu noin 4 690 naiselle
ja parille kymmenelle miehelle.

  • Pidätkö hiihtämisestä?
  • Mikä talvessa on mukavaa?

Laulu Suksimiesten laulu & Mäenlaskijain laulu & Hiihtäjä & Talven tullen

LUONTO-kuvapakan numero 50

Lisätietoja ilmatieteenlaitos.fi

Kuva CC0 Pixabay

 

Lumisade Lumisade Lumisade

Lumi syntyy ilmakehässä, kun vesihöyry tiivistyy pakkasessa.
Jos lunta sataa paljon ennen kovia pakkasia, maa ei routaannu.
Lumi on pääasiassa vettä, mutta se kerää ilmasta mukaansa monenlaisia epäpuhtauksia.

Vastasataneessa kuohkeassa lumessa on paljon ilmaa
ja lumikerroksen alla lämpötila voi olla nollan kieppeillä,
vaikka yläpuolella paukkuisi kova pakkanen.
Siksi pihakasveja peitellään lumella.

Tammikuussa vuonna 2016 Merikarvialla satoi
73 senttimetriä lunta yhden vuorokauden aikana.
Se on mittaushistorian suurin lukema.

Runsas lumisade ja liukkaus myöhästyttävät junia,
autoja voi juuttua lumipenkkaan ja tulee aiheettomia palohälytyksiä.

  • Oletko rakentanut lumilinnoja, lumiukkoja tai lyhtyjä?
  • Oletko koskaan nukkunut lumimajassa?
  • Oletko kokeillut pyydystää lumihiutaleita kielellä?
  • Leikitkö lapsena lumisotaa?

Laulu Pyry, pyry, pyry hei & Talven tullen

LUONTO-kuvapakan kuva numero 48

Lisätietoa Ilmatieteenlaitos.fi

Kuva CC0 Pixabay Couleur

 

 

 Maitohorsma eli palomaitohorsma eli ”rentun ruusu”  Maitohorsma eli palomaitohorsma eli ”rentun ruusu” Maitohorsma eli palomaitohorsma eli ”rentun ruusu”

Chamaenerion angustifolium

Maitohorsman lehdistä saa hyvää teetä, mutta ne sopivat myös salaatin joukkoon.
Horsman juuria on joskus kuivattu kahvinkorvikkeeksi.

Maitohorsma ja hyönteiset ovat toisilleen erittäin tärkeitä.
Maitohorsma tarvitsee hyönteisiä pölytykseen,
ja horsmien runsas kukinta taas takaa hyönteisille runsaasti mettä.

Maitohorsma on Etelä-Pohjanmaan maakuntakukka.

  • Onko jokin horsman lempinimi sinulle tuttu: horsmo, horsmu, hörsmä,
    hörsmy, forsma, palokukka, tulikukka, rumihinkukka tai rentunruusu?

Laulu Rentun ruusu

LUONTO-kuvapakan kuva numero 30

Kuva © Kirsi Alastalo

 

 

Mehiläisiä hunajakennolla Mehiläisiä hunajakennolla Mehiläisiä hunajakennolla

Apis mellifera

Mehiläisiä on Suomessa 235 eri lajia.
Tunnetuin on tarhamehiläinen. Se tuottaa hunajaa.

Heinäkuussa mehiläispesässä voi olla 80 000 mehiläistä.
Luonnossa mehiläiset viihtyvät mm. onttojen puiden uumenissa.

Mehiläisten toukat syövät siitepölyä.
Työläismehiläinen imee kärsällään kukista mettä,
varastoi pisarat kennoihin ja erittää päälle vahaa.
Mehiläisten eritteet ja kosteuden haihtuminen muuttavat meden hunajaksi.
Eri kasveista syntyy erimakuista hunajaa.
Ihminen kerää hunajat ja laittaa tilalle sokeria.

Kun mehiläiset palaavat kierrokseltaan pesään,
ne kertovat merkkikielellä, mistä ja minkä värisistä kukista saalis on haettu.

Runsaasti kukkivien niittyjen ja ketojen harventuessa mehiläisetkin vähenevät.

Mehiläisten avulla marja- ja hedelmäsato kaksinkertaistuvat ja laatu paranee.
Mehiläishoitajat tarjoavat viljelijöille pölytyspalvelua.
Mansikan ja vadelman harmaahomettakin torjutaan mehiläisten avulla.

  • Onko hunaja mielestäsi hyvän makuista? Mihin käytät sitä?
  • Onko sinua koskaan pistänyt ampiainen, mehiläinen tai kimalainen? Kuinka hoidit pistoa?

Laulu Käy mehiläisten piiriin

LUONTO-kuvapakan kuva numero 6

Lisätietoa Suomen Luonto ja Suomen mehiläishoitajain liitto

Kuva CC0 Pixabay Pexels

 

Meill on metsässä nuotiopiiri Meill on metsässä nuotiopiiri Meill on metsässä nuotiopiiri

Makkaranpaistoa nuotiolla

Retkeilyyn tarkoitettuihin maastoihin on usein tehty nuotiopaikkoja,
joissa on lupa tehdä avotuli esimerkiksi makkaranpaistoa tai kahvinkeittoa varten.

Jokamiehenoikeudella saa liikkua luonnossa jalan, hiihtäen ja pyöräillen
tai oleskella ja yöpyä tilapäisesti niillä alueilla, joilla liikkuminenkin on sallittua.
On lupa poimia luonnonmarjoja, sieniä ja rauhoittamattomia kasveja;
on lupa veneillä, uida ja kulkea jäällä.

Onkiminen ja pilkkiminenkin ovat yleisesti sallittuja – ellei niitä erikseen ole jollakin alueella kielletty.

Jokamiehenoikeudet eivät kata makkaranpaistoa eli toisen maalla ei saa tehdä avotulta,
ei ole lupa ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta, eikä lupa ottaa sammalta tai jäkälää.

  • Oletko juonut nokipannukahvia?
  • Oletko paistanut metsässä makkaraa?
  • Oletko käynyt kansallispuistoissa?
  • Oletko yöpynyt metsässä?
  • Oletko eksynyt metsään?
  • Osaatko sytyttää tulen ilman tulitikkuja?

Laulu Meil on metsässä nuotiopiiri & Iltanuotiolla & On reippaalla punaposki
& Iloisia yhteislauluja (10 kpl) iltanuotioille ja muuallekin

LUONTO-kuvapakan kuva numero 43

Lisätietoa laavu.org, luontoon.fi > jokamiehenoikeudet

Kuva CC0 Pixabay