Kuvalista

Kirjoita tähän, minkä aiheisia kuvia haet. Käytä hakusanoina kuvapankin omia kuva-aiheita (luettelo edellisellä sivulla).
Iloiset emaliset kahvipannut

Lähes kaikki keittivät kahvinsa kahvipannulla
60-luvun loppupuolelle saakka.
Vähitellen kahvipannut korvasi kahvinkeitin. 

Emaliastioiden kulta-aika alkoi 1950-luvulla.
Finelin tunnettuja värikkäitä emaliastioita
valmistettiin Järvenpään Emalissa.
Finel oli tuotemerkki, jota Wärtsilään kuuluva Arabia valmisti.
60-luvun jälkeen emalin suosio alkoi hiipua.
Teräs korvasi emalin.

Keltaisen kahvipannun mallin nimi on Messikalle
ja kuvio on nimeltään Primavera.
Punaisen kahvipannun mallin nimi on Onnimanni
ja kuvio on nimeltään Kehrä.
Finel valmisti näitä pannuja 60–70-luvulla.
Pienempien pannujen koristekuvion suunnitteli Raija Uosikkinen.

Isoon emalipannuun mahtuu 20 litraa kahvia.
Pannussa keitettiin kahvia suurissa juhlissa ja pidoissa.
Valmis kahvi kaadettiin pienempiin tarjoilukannuihin.

Millainen on sinun lempikahvipannusi?
Keitätkö vielä pannukahvia? Millaisissa tilanteissa?
Haluaisitko lähteä nokipannukahville nuotion äärelle?

Kuva kuuluu sarjaan Kahvimuseon aarteita.

Kuva © Kirsi Alastalo 2015. Kuvauspaikka Vilkkimäen kahvimuseo, Lieto.

 

Kahvinkeittimet porisivat 1970-luvulla

Kahvinkeittimet ja suodattimet
yleistyivät kodeissa 70-luvulla.

Suosittuja kahvimerkkejä 70-luvun Suomessa
olivat esimerkiksi Juhla Mokka, Kulta Katriina,
Presidentti, Café Hieno, Costa Rica, Columbia ja Saludo.

Koska sinun kotiisi hankittiin kahvinkeitin? Millainen se oli?
Kumpi maistuu mielestäsi paremmalta: suodatinkahvi vai pannukahvi?
Milloin aloit ostaa kaupasta puolen kilon kahvipaketteja?

Kuva kuuluu sarjaan Kahvimuseon aarteita.

 

Kuva © Kirsi Alastalo 2015. Kuvauspaikka Vilkkimäen kahvimuseo, Lieto.

 

Postiautoja

Postiautot eli Posti-ja telelaitoksen linja-autot kuljettivat sekä postia että ihmisiä vuosina 1921-1999. Postiautoliikenne aloitettiin ensimmäisenä Lapissa Rovaniemen ja Sodankylän välillä. Vilkkaimmillaan postiautoliikenne oli vuonna 1971. Silloin 420 oranssinväristä linja-autoa ajoi 222 linjaa eri puolilla Suomea. Nykyään posti kulkee rekkakyydeillä.

Yle Elävä arkisto: Pohjanmaata postiauton ikkunasta 1970-luvulla

Yle Elävä arkisto: Kiertomatka postiautolla Kainuussa ja Koillismaalla 1963

Teeman Elävä arkisto: Postiautolla laskettelemaan tai ladunpäähän. Nämä lyhytelokuvat esittelevät samalla Suomen eri paikkakuntien tärkeimpiä nähtävyyksiä (12min, 15min, 10min, 12min, 12min).

Sanonta: Kun Kusti polkee, niin posti kulkee.

 

Taululiituja
Tavaraluettelo 27: miesten muotia 1970

1970-luvulla vaatteissa oli käytössä monenlaista tyyliä,
vaikka miehen asun yleisilme tuntuu vuosien varrella vaihdelleen vain vähän.

Aikakausi on tunnistettavissa paitsi vaatteiden yksityiskohdista myös käytetyistä nimityksistä.
Tällä luettelon sivulla esitellään mm. nuorisopukua ja käyttöpukua.

1960-luvulla alkanut hippiliike vaikutti 70-luvun muotiin.
Lahkeet levenivät.
Tolppakorkoisia kenkiä oli sekä miehillä että naisilla.

Naisilla näki melkein nilkkoihin saakka ulottuvia hameita.
Sukkahousuissa ei ollut reiden yläosassa raitoja niin kuin pitkissä sukissa,
joten minihame saattoi lyhentyä mikrohameeksi.
Naiset käyttivät myös vähemmän naisellisia housupukuja.
Katukuvassa näkyi myös yhdistelmiä maxitakki ja mikroshortsit.

Kankaissa oli isoja graafisia kuvioita ja niissä voimakkaat värit.
Neonvärejäkin käytettiin.  
Joissakin vaatteissa oli hapsureunoja.

Silmälasit olivat suurilinssisiä ja paksusankaisia.

Kuten kuvasta näkyy,
vaaleanpunaisia miesten paitoja on ollut käytössä yli 40 vuotta.

 

Tavaraluettelo 28: minihameita 1970-luvulla

Minihameet olivat monessa maassa muotia 60-luvun puolivälistä 70-luvun puoliväliin.
Sen jälkeen tuli midi ja jopa maxi.

Muodin täytyy vaihdella, jotta kauppa käy.
Ihmiset ostavat uusia vaatteita,
kun huomaavat entisten menneen pois muodista.

 

Tavaraluettelo 29: Anttilan katalogin kansi vuodelta 1974

Kannessa Mona-Lisa Pursiainen ja Lasse Viren.

Kalle Anttila oli ajan hermolla, sillä Rooman Euroopanmestaruuskisoissa Suomi ylsi parhaaseen mitalisaaliseensa sitten 1940-luvun.

Pursiainen voitti hopeaa 4 × 400 metrin viestissä ja pronssia 200 metrin juoksussa (aika 23,17).
Sadalla metrillä hän oli kuudes ajalla 11,42.

Viren oli kaksi vuotta aiemmin voittanut Münchenin olympialaisissa sekä 5 000 metrin että 10 000 metrin juoksut.
Jälkimmäisellä matkalla hän rikkoi 7 vuotta voimassa olleen maailmanennätyksen vaikka kaatui matkalla.

Roomassa Viren juoksi jalkavaivaisena ja sijoittui 10 000 metrillä seitsemänneksi.
5 000 metrillä hän juoksi pronssille.

Montrealin olympialaisissa 1976 Viren teki historiaa uusimalla molemmat pitkien matkojen olympiavoittonsa.

 

Tavaraluettelo 30: takkimekko ja epolettiasuja

Lasten epolettijakku ja epolettimekko keväällä 1974.

Epoletti tarkoittaa alun perin upseerin juhlapuvun koristeellista olkainta,
joka on erillisestä kangaskappaleesta kiinni ommeltu.

Epoletteja käytettiin kauan sitten meriupseerien juhlapuvuissa ja paraatipuvuissa.

Naisella on päällään takkimekko.

Arvoitus Menet sisälle yhdestä reiästä ja tulet ulos kolmesta. Mitä teet?
                             Puseron pukeminen

 

Tavaraluettelo 31: raappahousut, välihousut ja reumahousut

Miesten alusasumuotia vuodelta 1974.

Raappahousuiksi kutsutaan puuvillaisia, lämpiä kalsareita, joiden sisäpinta on "raapattu" nukkamaiseksi.

Halpa-Halli-ketjun perustanut Esko Ylinen on aloittanut kauppiasuransa kiertämällä Pentti-veljensä kanssa
ovelta ovelle kaupittelemassa muun muassa kolmannen veljeksen valmistamia kerrastoja ja raappahousuja.

 

Tavaraluettelo 32: koruja syksyltä 1979

Kerro, minkälaisista korvakoruista, kaulakoruista, rannekoruista, rintaneuloista, hiuskoruista tai sormuksista sinä pidät.
Kerro, minkälaisista solmioneuloista tai kalvosinnapeista sinä pidät.

Onko sinulla:

Kalevala korua, Camee-korua, meripihkaista korua, timanttikorua, puista korua, kehitysmaassa tehtyä korua, kirpputorilta ostettua korua, hopeisia tai kultaisia koruja, itse tehtyä korua, kierrätyskorua kuten vanhoista lusikoista tai aikakauslehdistä tehtyä korua, kultasepän tekemää uniikkia korua, helmikorua, filigraanikorua, muovista tai nahkaista korua, strassikorua, tuohesta tai oljesta tehtyä korua, askartelumassasta muovailtua korua, suomalaisesta kivestä tehtyä korua, lapsenlapsen tai jonkun muun sukulaisen tekemää korua, nyplättyä tai virkattua korua, huovutettua tai silkkimaalattua korua, emalikorua, solmioneulaa tai kalvosinnappeja?

Oletko perinyt mitään korua? Keneltä? Milloin? Kerro siitä 
Millaiset korut sopii miehille?
Mitä ajattelet nenärenkaista, napakoruista tai nilkkakoruista?

 

Uudemmat makeutusaineet

Makeutusaine syklamaatti keksittiin 30-luvulla.
Se hyväksyttiin elintarvikekäyttöön 20 vuotta myöhemmin.
Aspartaami ja Asesulfaami-K keksittiin 60-luvun puolivälissä.
Myös ne hyväksyttiin elintarvikekäyttöön
20 vuotta keksimisen jälkeen.

Hermesetas-makeutusaineiden sisältö on vaihdellut.
Aluksi Hermesetas sisälsi puhdasta sakariinia.
60-luvulla sakariiniin lisättiin syklamaattia.
80-luvulta lähtien Hermesetas-merkillä myytiin myös
aspartaamin ja asesulfaami-K:n sekoitusta.

Nykyään makeutusaineiden kirjo on suuri.
Monet suomalaiset suosivat koivusokeria eli ksylitolia.
Kasvin lehdistä uutetun Stevian käyttö lisääntyy.

Mitä makeutusaineita olet käyttänyt?
Valitsetko kahviisi mieluummin sokeria tai makeutusainetta ?
Kerro lisää.

Kuva kuuluu sarjaan Kahvimuseon aarteita.