Kuvalista | Vahvike

Tulosta sivu

		14-vuotias kengänkiillottaja Kuvassa jo toista kesää Rautatientorin kulmalla työtään tekevä 14-vuotias kengänkiillottaja. Kesän jälkeen hän palasi koulun penkille yhteiskoulun kolmannelle luokalle. Sananlasku Työ tekijäänsä neuvoo. Työ tekijäänsä kiittää. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 28.8.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-27294_1.tif
		Airamin tunnetut termarit Eväsretket olivat suosittuja 1950–1960-luvulla. Kahvi pysyi lämpimänä termospullossa tai patenttikorkilla varustetussa limsapullossa, joka laitettiin villasukkien sisään. Työpaikoilla syötiin usein omia eväitä. Monella oli salkussaan Airamin termospullo ja voipaperiin käärittyjä voileipiä. Airamin punaisten termospullojen valmistus alkoi vuonna 1934. Niitä valmistettiin Helsingissä, ensin Punavuoressa ja myöhemmin Suutarilassa. Termoksen ulkonäkö on säilynyt lähes samana. Kahvi pysyy kuumana kahden lasipullon välissä olevan tyhjiön avulla. Aluksi korkki oli valmistettu korkkitammesta. Myöhemmin sen korvasi tiivis muovikorkki. Airamin termospullo on yli 80-vuotias klassikko. Millä keinolla olet saanut kuuman juoman pysymään kuumana? Entä kylmän juoman kylmänä? Onko sinulla muistoja, joihin liittyy Airamin termospullo? Haluatko jakaa sen? Kuva kuuluu sarjaan Kahvimuseon aarteita. Kuva © Kirsi Alastalo 2015. Kuvauspaikka Vilkkimäen kahvimuseo, Lieto.
		Aku Korhonen Näyttelijä Aku Korhonen yhdessä rooliasussaan (Helsinki 23.2.1960). Aku Korhonen (1892-1960) esiintyi mm. elokuvissa Asessorin naishuolet, Lapatossu, Pohjalaisia, Tulitikkuja lainaamassa, Särkelä itte ja Me tulemme taas. Kansallisteatterissa hän näytteli yli 30 vuotta. Kasku Eniten vaarissa pidän siitä, että hän on oma itsensä eikä yritä olla joku normaali ihminen. - Per-Ola 6 v. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Jyrki Pälviö/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-20416_1.tif
		Alennusmyynnissä Tammikuun alennusmyynnit vuonna 1961. Ostajien joukossa oli myös paljon miehiä, joita tuntuivat kiinnostavan vaate- ja lasitavarat. Sananlasku Nuttu nurin, onni oikein. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 13.1.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-23925_1.tif
		Alennusmyynnissä leninkejä Kuva tammikuun alennusmyynneistä vuodelta 1961. Leninkien hihat on vedetty langoilla koholle ja vyötäröt kiristetty. Sanonta - Makuasioista ei voi kiistellä. - Makuasioista ei voi kuin kiistellä. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 13.1 1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-23925_5.tif
		Alennusmyynti Joulun jälkeiset alennusmyynnit alkoivat 1960-luvulla vasta tammikuussa. Näyteikkunassa tarjouksia molemmilla kotimaisilla kielillä. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 13.1.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-23925_4.tif
		Ansa Ikonen Kansallisteatterin näyttelijä, kotimaisen elokuvan sankaritar Ansa Ikonen valmistautui 25-vuotistaiteilijajuhlaansa tarjoamalla kahvia lehdistölle (Helsinki 11.11.1960). Ikonen näytteli Kansallisteatterissa 44 vuotta. Ansa Ikonen (1913-1989) esiintyi yli 30 elokuvassa, mm. Vaimoke, Kulkurin valssi, Rakas lurjus, Kaikki rakastavat, Vaivaisukon morsian. Hän oli naimisissa näyttelijä Jalmari Rinteen (1893–1985) kanssa. Sekä heidän yhteisistä lapsistaan Katriinasta ja Marjatasta että Rinteen ensimmäisen avioliiton lapsista Tommista, Tiinasta ja Tanelista tuli kaikista näyttelijöitä. Sananlaskuja Kylmä kahvi kaunistaa. ...muttei sekään ihmeitä tee. ...mutta maha ei kestä niin paljoa kuin naama vaatisi. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-23214_1.tif
		Auringonottajia meren rannalla Kuva on otettu Eteläisellä Uunisaarella Uuninsuun rannalla Helsingissä. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N210571, Volker von Bonin, Helsingin kaupunginmuseo 1960.
		Auringonottajia rannalla Auringonottajia Helsingissä Eteläisellä Uunisaarella Uuninsuun rannalla. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N211516, Volker von Bonin, Helsingin kaupunginmuseo 1968.
		Auringonpimennyksen tarkastelua 15. helmikuuta 1961 Keski- ja Etelä-Euroopassa sattui täydellinen auringonpimennys. Suomessa se näkyi osittaisena. Poika seuraa auringonpimennystä ja suojaa silmiään mustaksi valotetulla filminkappaleella. Nykyään tiedetään, että yksinkertaisena se oli riittämätön suoja. Jos aurinkoa katselee ilman silmäsuojaa pitempään kuin muutamia sekunteja, syntyy pysyviä vaurioita. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa suosittelee hitsarinlaseja numero 14 tai erityisesti auringonpimennyksien katseluun myytäviä laseja. Auringonpimennyksessä kuu tulee auringon ja maan väliin ja näin peittää auringon näkymästä. Täydellinen auringonpimennys nähtiin Suomessa viimeksi vuonna 1990. Kuunpimennys syntyy, kun maa on auringon ja kuun välissä. Silloin kuu ei heijasta auringon säteitä. Neljästä kuuteen pimennystä tapahtuu joka vuosi. Ne osataan laskea kauan etukäteen. Seuraavan kerran aurinko pimenee täällä kokonaan vasta lokakuussa 2126. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Jyrki Pälviö/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 15.2.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-24323_1.tif
		Auto: Postiautoja Postiautot eli Posti-ja telelaitoksen linja-autot kuljettivat sekä postia että ihmisiä vuosina 1921-1999. Postiautoliikenne aloitettiin ensimmäisenä Lapissa Rovaniemen ja Sodankylän välillä. Vilkkaimmillaan postiautoliikenne oli vuonna 1971. Silloin 420 oranssinväristä linja-autoa ajoi 222 linjaa eri puolilla Suomea. Nykyään posti kulkee rekkakyydeillä. Yle Elävä arkisto: Pohjanmaata postiauton ikkunasta 1970-luvulla Yle Elävä arkisto: Kiertomatka postiautolla Kainuussa ja Koillismaalla 1963 Teeman Elävä arkisto: Postiautolla laskettelemaan tai ladunpäähän. Nämä lyhytelokuvat esittelevät samalla Suomen eri paikkakuntien tärkeimpiä nähtävyyksiä (12min, 15min, 10min, 12min, 12min). Sanonta: Kun Kusti polkee, niin posti kulkee. Kuva © Sastamala Visual Oy
		Eduskunnan puhelinkeskus vuonna 1961 Syysistuntokauden alkaessa eduskunnan puhelinkeskus oli taas kiireisenä, kun vilkasliikkeisiä kansanedustajia piti etsiä eri puolilta taloa. Puhelinkeskuksen hoitaja Hymy Haapalainen työssään syyskuussa 1961. Lankapuhelinverkon viimeiset käsivälitteiset keskukset lopetettiin 1980. Sanastoa: Sentraali-Santra, telefooniyhtymä, puhelinpylväs, puhelinosuuskunta, puhelinlinja, tietotekniikka, puhelinkoppi, puhelinkortti, näppäinpuhelin, GSM-puhelin, känny, autopuhelin, älykänny, palvelunumero, Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaaja Martti Halme/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 12.9.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-27473_1.tif
		Enso-Gutzeitin toimitalo Helmikuussa 1961 arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema Enso-Gutzeitin toimitalon rakentaminen oli edennyt harjannostajaisiin saakka. Rakennus on tässä kuvattuna kanavan takaa. Rakennuksen takana näkyy Uspenskin katedraalin kupoli. Sitaatti Arkkitehtuuri on jähmettynyttä musiikkia. - Johann Wolfgang von Goethe (1749 - 1832) Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 9.2.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-24250_2.tif
		Georg Ots Virolainen laulaja Georg Ots vieraili Danilona Operettiteatterin "Iloisessa leskessä" 1960-luvulla (Helsinki 1.2.1962). Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Arto Jousi/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r62-29843_1.tif
		Heiniä seipäille 3/6 Maatalousharjoittelijat nostavat heinää seipäille Helsingin Malminkartanon pelloilla heinäkuussa 1962. Heinänteko alkoi eteläisessä Suomessa pari viikkoa myöhässä. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Reijo Forsberg/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 4.7.1962. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r62-40966_5.tif
		Heiniä seipäille Vantaalla 1960-luvulla Heinäpoudat ovat alkaneet, niin myös heinätyöt Vantaan Hämeenkylässä Toivolan tilalla. Heinä nousee seipäälle, kun haravalla nostaa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto
		Heiniä seipäillä vantaalaisilla pelloilla 60-luvulla Heinä on saatu korjattua seipäille Vantaan Hämeenkylässä Toivolan tilalla kesäkuun lopussa 1960. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Vantaa 29.6.1960. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-21802_9.tif
		Hellekesän riemuja hiekkarannalla Kuva on otettu Helsingissä Pihlajasaaren hiekkarannalla. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N211672, Volker von Bonin, Helsingin kaupunginmuseo 1969.
		Helsinkiläinen taksikuski Taksinkuljettaja työssään helteisenä päivänä vuonna 1960. Huomaa virkalakki. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/ Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 16.7.1960. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-21929_7.tif
		Helsinkiläisiä puluja (Columba livia domestica) Kaksi sopuisaa pulua eli kesykyyhkyä Esplanadin puiston nurmikolla. Helsinki 18.5.1960. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kasku - Kuinka kyyhkysiä pyydystetään? - Ollaan hiljaa kyykyssä ja leikitään leivänmurua. * * * Puluäiti huomasi poikasen kakkineen pesään ja sanoi: - Enkö ole monta kertaa sanonut, että olet jo niin iso, että osaat mennä Runebergin patsaalle kakkimaan! * * * Alakoululainen selitti sanan romanssi: - Toinen pitää toisesta ja se on semmoista. Kuva cc Valokuvaaja Seppo Saves. Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma.Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-21410_7.tif http://kuviakaikille.valokuvataiteenmuseo.fi/
		Hevosen rattaat Helsingissä 60-luvulla Pihaidylliä Helsingin vanhassa Hermannissa Violankadulla (Violankatu 2) vuonna 1961. Tallissa hirnui hevonen, rattaat odottivat pihalla. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Eero Häyrinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 18.1.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-23974b_7.tif
		Hotelli Tornin baari Hotelli Torniin avattiin vuonna 1960 uusi mannermainen American Bar, jossa asiakkaita palvelllaan salin keskelle sijoitetulta pyöreältä baaritiskiltä. Kuvassa juuri avattu baari. Helsinki 20.7.1960. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Jyrki Pälviö/Suomen valokuvataiteen museo/ Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-21942_2.tif
		Igor Stravinsky Säveltäjä Igor Stravinsky (1882 – 1971) haastateltavana hotelli Palacessa. Venäläissyntyinen, USA:ssa asuva säveltäjä Igor Stravinsky johti Radion Sinfoniaorkesterin vuoden 1961 syyskauden ensimmäisessä tiistaikonsertissa omia sävellyksiään. (Helsinki 11.9.1961). Arvoitus Mikä on neulassa, ovessa ja ihmisen päässä? (silmä) Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Mauri Vuorinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-27458_1.tif
		Iloiset emaliset kahvipannut Lähes kaikki keittivät kahvinsa kahvipannulla 60-luvun loppupuolelle saakka. Vähitellen kahvipannut korvasi kahvinkeitin. Emaliastioiden kulta-aika alkoi 1950-luvulla. Finelin tunnettuja värikkäitä emaliastioita valmistettiin Järvenpään Emalissa. Finel oli tuotemerkki, jota Wärtsilään kuuluva Arabia valmisti. 60-luvun jälkeen emalin suosio alkoi hiipua. Teräs korvasi emalin. Keltaisen kahvipannun mallin nimi on Messikalle ja kuvio on nimeltään Primavera. Punaisen kahvipannun mallin nimi on Onnimanni ja kuvio on nimeltään Kehrä. Finel valmisti näitä pannuja 60–70-luvulla. Pienempien pannujen koristekuvion suunnitteli Raija Uosikkinen. Isoon emalipannuun mahtuu 20 litraa kahvia. Pannussa keitettiin kahvia suurissa juhlissa ja pidoissa. Valmis kahvi kaadettiin pienempiin tarjoilukannuihin. Millainen on sinun lempikahvipannusi? Keitätkö vielä pannukahvia? Millaisissa tilanteissa? Haluaisitko lähteä nokipannukahville nuotion äärelle? Kuva kuuluu sarjaan Kahvimuseon aarteita. Kuva © Kirsi Alastalo 2015. Kuvauspaikka Vilkkimäen kahvimuseo, Lieto.
		Isiä ja lapsia hiekkarannalla Kuva on otettu Pihlajasaaren hiekkarannalla Helsingissä. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. Kuva CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N211429, Volker von Bonin, Helsingin kaupunginmuseo 1966.