Kuvalista | Vahvike

Tulosta sivu

		Linja-auto Scania-Vabis Helsingin kaupungilla oli 1950-luvulla käytössään monenmallisia autoja. Yksi ryhmä oli tämän näköisiä Scania-Vabis -autoja. Näitä linja-autoja hankittiin 1950-luvun alkupuolella Helsingin kaupungille 40 kappaletta. Kuvassa on Scania-Vabis B62 / Helko vuosimalli 1954. Helsingin kaupungin liikennelaitos 172. Kasku Savolaisukko seisoi tien reunassa kilometripylvään kohdalla. Pylväässä oli numero kolme. Auto pysähtyi ukon kohdalla ja kuski kysyi: - Mihin tästä mahtaa olla tuo kolme kilometriä? Ukko vilkaisi ympärilleen ja totesi: - Eiköhän tuo liene ihan joka suuntaan. Kuva cc Bo Ahlnäs
		"Maitotyttöjä" Helsingissä oli 1950 -luvun loppupuolella useana syksynä pulaa maidosta. Varsinkaan lauantaisin ei maito tahtonut riittää. Maidon kuljetusmatkat olivat pulan vuoksi pidentyneet. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 24.10.1958. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r58-13608_1.tiff
		"Nuori kapinallinen" Elokuva "Nuori kapinallinen" ("Rebel Without a Cause") tähtinään James Dean ja Natalie Wood oli maailmanmenestys. Suomen ensi-ilta oli Helsingissä 26.10.1956 elokuvateatteri Reassa. Elokuvan teemana oli sukupolvien välinen kuilu. Se kertoi tunteisiin vetoavalla tavalla kolmesta lukiolaisesta. Amerikkalainen näyttelijä James Byron Dean (1931 – 1955) näytteli pääosaa kolmessa Hollywood-elokuvassa: Eedenistä itään (1955), Nuori kapinallinen (1955) ja Jättiläinen (1956). Dean harrasti autoilua. Hän mursi niskansa ja kuoli auto-onnettomuudessa 24-vuotiaana ajaessaan uutta Porscheaan ylinopeutta. SITAATTI Unelmoi kuin eläisit ikuisesti. Elä kuin kuolisit tänään. - James Dean Kasku Blondi on elokuvateatterin lippuluukulla. - Miten te nyt taas olette ostamassa lippua? Olen myynyt jo kaksi tähän samaan elokuvaan. - Joku tyyppi ovella repii aina sen lipun! Kuva on Muistoissamme 50-luku -kirjassa sivulla 80. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto cc Valokuvaaja Eero Makkonen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 11.12.1956. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-7450_1.tif
		Aapisia ja lukukirjoja Ensimmäisenä koulupäivänä ekaluokkalaiset saivat aapisen. Siitä opeteltiin ensin vokaalit A, E, U, I ja O ja niistä muodostuvia tavuja. Usein ensimmäisenä konsonanttina opeteltiin S. Aapisissa ja lukukirjoissa oli paljon runoja ja loruja, jotka syöpyivät syvälle lasten muistiin. Kansakoulunopettaja Immi Hellenin yli tuhannesta runosta monen muistissa on vielä Aamukahvin ääressä runo Kukko: Hyvää huomenta, punahilkka! Miltäs se maistuu kahvitilkka? Kana: Ah, se on aivan liian kuumaa, kieltäni polttaa, päätäni huumaa. Kukko: Kahvi on hyvää – mitä mä kuulen? Huonolla tuulella, rouvani, luulen. Kana: Eipä se olisi kumma lainkaan, voi mitä unissa nähdä sainkaan! Kukko: Kerro se mulle, kullanmuru, kertoen aina haihtuu suru. Kana: Mull’ oli piilossa pesä uusi, munia siinä jo viisi, kuusi. Lapset sen löysivät, ai, ai, ai! Rintani haikean haavan sai. Kukko: Rauhoitu, rauhoitu, armas Lotta, eihän se ollut edes totta. Hellén, Immi 1930: Lasten runokirja: Suomen pojille ja tytöille omistettu. Valistus, Helsinki. Paljon käytettyjä aapisia 50-luvulla olivat Meidän lasten aapinen, Lasten oma aapinen, Suomen lasten aapinen ja Kultainen aapinen. Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 20. Kuva © Kirsi Alastalo
		Afrikan tähti -peli Afrikan tähti -lautapeli on ollut yksi Suomen myydyimmistä lautapeleistä jo yli 60 vuotta. Sen kehitti 19-vuotiaana Kari Mannerla vuonna 1951. Peliä valmistetaan edelleen. Pelissä on tavoitteena löytää Afrikan tähti -jalokivi. Jokainen pelaaja saa alussa 300 puntaa. Pelaajat etenevät Afrikan kartalla nopan silmäluvun mukaisesti. Matkalla käännetään pahvikiekkoja ja tehdään kauppaa. Yksi kiekoista on Afrikan tähti, lopuissa on rubiineja, smaragdeja ja topaaseja, rosvoja ja hevosenkenkiä. Osa kiekoista on tyhjiä. Pelaaja voi edetä maata tai meritietä pitkin hitaasti ilmaiseksi tai maksua vastaan nopeammin. Lentotie on nopein ja kallein. Kun pelaaja löytää Afrikan tähden, hänen pitää viedä se Tangeriin tai Kairoon. Kymmenet tuhannet suomalaislapset ovat pelanneet Afrikan tähteä ja kiinnostuneet samalla kaukaisesta maanosasta. Peli on synnyttänyt positiivisia mielikuvia. Afrikan tähteä on myyty miljoonia kappaleita. Se on käännetty yli kuudelletoista kielelle. Pelistä on tehty myös digitaalinen versio. Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 12. Kuvauspaikka: Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä, Näyttelykeskus Weegee Kuva © Kirsi Alastalo
		Ahkeruuslaatikko Ahkeruuslaatikko Alakansakoulun askarteluvälineitä Lukemisen ja laskemiseen opetteluun. MIRRIT KOULUSSA Tässä on taulut ja tässä on sienet, ja tässä on opissa ystävät pienet. Nyt sietäs olla sukkelat tuumat, Mirrillä aivan on korvat kuumat. Tästäpä tulee lystikäs juttu: aa, aa, aa – se on vanha tuttu. Mutta sitten se tuleekin tenä, voi, sua pikkuinen nykerönenä! Mikä ne kaikki koukerot kummat? Niin ne on eessä kuin pilvet tummat. Alku on hankala, ahkera voittaa – kyllähän Missukat parhaansa koittaa. Keiltä vain läksy liukkaasti luistaa, sille se kukkokin munia muistaa. - Immi Hellén. Lasten runokirja: Suomen pojille ja tytöille omistettu. 1930. Valistus, Helsinki. Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki, Ahkeruuslaatikko, Napialan Wanha koulu, Janakkala
		Aikakauslehtiä 50-luvulla Kotiliesi on ilmestynyt vuodesta 1922. Sen irtonumero vuonna 1953 maksoi 60 mk. Kotiliesi sisältää nimensä mukaisesti asiaa kodista, ruoasta, sisustuksesta, perheen arkisista asioista sekä perhejuhlien järjestämisestä, terveydestä ja hyvinvoinnista, pukeutumisesta, puutarhanhoidosta ja käsitöistä. Kotilieden Kummikerho auttoi vähäosaisia perheitä. Suomen Kuvalehti on ilmestynyt vuodesta 1916. Lehti on keskittynyt ajankohtaisiin kotimaan ja ulkomaan tapahtumiin, yhteiskunnallisiin asioihin, talouden ja politiikan aiheisiin sekä kulttuuri-ilmiöihin. Ensimmäinen Seura ilmestyi 1934. Seura on tuonut julkisuuden henkilöiden elämää lähelle tavallista lukijaa. 50-luvulla Kotiliesi oli selvästi suunnattu perheenemännille, Suomen Kuvalehti virkamiesisännille ja Seura koko perheelle. Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 34. Kuva © Kirsi Alastalo
		Airamin tunnetut termarit Eväsretket olivat suosittuja 1950–1960-luvulla. Kahvi pysyi lämpimänä termospullossa tai patenttikorkilla varustetussa limsapullossa, joka laitettiin villasukkien sisään. Työpaikoilla syötiin usein omia eväitä. Monella oli salkussaan Airamin termospullo ja voipaperiin käärittyjä voileipiä. Airamin punaisten termospullojen valmistus alkoi vuonna 1934. Niitä valmistettiin Helsingissä, ensin Punavuoressa ja myöhemmin Suutarilassa. Termoksen ulkonäkö on säilynyt lähes samana. Kahvi pysyy kuumana kahden lasipullon välissä olevan tyhjiön avulla. Aluksi korkki oli valmistettu korkkitammesta. Myöhemmin sen korvasi tiivis muovikorkki. Airamin termospullo on yli 80-vuotias klassikko. Millä keinolla olet saanut kuuman juoman pysymään kuumana? Entä kylmän juoman kylmänä? Onko sinulla muistoja, joihin liittyy Airamin termospullo? Haluatko jakaa sen? Kuva kuuluu sarjaan Kahvimuseon aarteita. Kuva © Kirsi Alastalo 2015. Kuvauspaikka Vilkkimäen kahvimuseo, Lieto.
		Aku Korhonen Kansallisteatterin näyttelijä, lukuisissa elokuvissa esiintynyt Aku Korhonen vietti 45-vuotistaiteilijajuhlaansa vuonna 1959. Helsinki 5.2.1959. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Reijo Forsberg/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-14801_2.tif
		Alakansakoulun kotiseutuopin käsikirja Bertta Välilän kirja vuodelta 1951 liittyi professori Aukusti Salon teokseen "Ensimmäisen ja toisen kouluvuoden opetussuunnitelma". Kirja sisälsi 28 kuvaryhmää (94 kuvaa) ja 8 värikuvaryhmää (27 kuvaa), jotka toimivat opettajalle malleina, kun hän piirsi liiduilla taululle kuvia. Esimerkkejä: Kahvista ja teestä Kaaliperhonen, käenrieska ja sammakko Joulu ja uusi vuosi Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki, Napialan Wanha koulu, Janakkala
		Alakoulu juhlii Raittiuskansan Kirjapaino Oy 1951 ALKUSANAT "Koulujuhlat ovat kautta aikojen tuottaneet iloa ja virkistystä koululaisen useinkin yksitoikkoiseen ja raskaaseen arkeen. Opettajaa ne myös ovat virkistäneet ja lähentäneet oppilaisiin. Alakoululle sopivan juhlaohjelman löytäminen tai keksiminen on kuitenkin tuottanut opettajalle suurta päänvaivaa. On täytynyt selailla lastenlehtiä ja monenlaisia kirjoja löytääkseen edes jonkin alakouluasteelle sopivan runon tai vuuorokeskustelun." Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki, Napialan Wanha koulu, Janakkala
		Alakoululaisten touhuja Ympäristöoppiin liittyvä alakoululaisten kertomus- ja satukirja KJ Gummerus, Jyväskylä 1952 Sanalasku Luulo ei ole koskaan tiedon väärti. Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki, Napialan Wanha koulu, Janakkala
		Alli ja Juho Kusti Paasikivi Tasavallan seitsemäs presidentti J.K. Paasikivi (1870-1956) ja rouva Alli Paasikivi tutustuvat Ateneumissa avattuun Albert Edelfeltin satavuotisnäyttelyyn. Oppaina tohtori Aune Lindström (toinen oik.) ja rehtori Aarne Heinonen (oik.). Paasikiven presidenttikausi oli 1946–1956. Helsinki 1.10.1954. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r54-2446_1.tif
		Armi Kuusela Armi Kuusela Helsingissä kesällä 1952 Hotelli Vaakunan edustalla. Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 29 luvussa 9. Armi. Kuva CC0 Wikimedia Commons
		Armi Kuusela 1952 Armi Kuusela ravintola Vaakunan terassilla 1952 Helsinki, Mannerheimintie 9 Kuva CC BY 4.0 Helsingin kaupunginmuseo, Inventaarionro N182639, Finna
		Armi Kuusela ja Tauno Palo Jussi-gaalassa Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 31 luvussa 9. Armi. Kuva CC0 Wikimedia Commons
		Armi saapuu Kukkaisjuhlaansa Miss Universum Armi Kuusela saapuu Töölön Pallokentälle hänen kunniakseen järjestettyyn Kukkaisjuhlaan Helsingin olympialaisten päättäjäisiltana 03.08.1952 Urheilukatu 5. Paavo Nurmen tie 2. Armin takana portailla samaan Suomen Neito -kilpailuun osallistuneita kansallispukuisia nuoria. Elo-syyskuussa 1952 Armi esiintyi Sotainvalidien Veljesliiton järjestämällä kiertueella 35 paikkakunnalla eri puolilla Suomea yhteensä 60 tilaisuudessa eli saman päivän aikana saattoi olla useita tilaisuuksia ja useilla eri paikkakunnilla. CC BY 4.0 Olympia-kuva Oy, Helsingin kaupunginmuseo, Inventaarionro XLVIII-299, Finna
		Asusteiden ja korujen myyjä Osuusliike Elannon myyjä työnsä ääressä myymässä asusteita ja koruja vuonna 1951 CC BY 4.0 Helsingin kaupunginmuseo, Inventaarionro N92056
		Asusteliikkeessä Myyjä ja asiakas Malmin Elannossa 50-luvulla. Kirkonkyläntie 2. - Kaupparaitti 21, Helsinki CC BY-ND 4.0 Helsingin kaupunginmuseo, inventaarionro N93432, FINNA
		Auringonottoa meren rannalla Naiset ottamassa aurinkoa kalliolla meren rannalla. Oikealla Jutta Zilliacus, vasemmalla valokuvaajan vaimo Gisela von Bonin. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N210749, Volker von Bonin, Helsingin kaupunginmuseo, 1952.
		Auto- ja moottoripyöräkuvien keräilykansio
		Auto- ja moottoripyöräkuvien keräilykansio Kuva CC0 Outi Mäki
		Auto: Moskvitsh Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 72 kappaleessa 19. Henkilöautot. Kuva © Kirsi Alastalo
		Auto: Popeda Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 72 kappaleessa 19. Henkilöautot. Kuva © Kirsi Alastalo
		Avaruus-Kippari keräilypurukumia Kuva CC0 Outi Mäki

1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
…
seuraava ›
viimeinen »