Valitse haluamasi kuvat rastittamalla
Kuva-aiheet
- 1920-luku ja aiemmin (11)
- 1930-luku (38)
- 1940-luku (87)
- 1950-luku (407)
- 1960-luku (132)
- 1970-luku (30)
- 1980-luku (2)
- ammatit (117)
- auto (76)
- eläin (179)
- esine (51)
- evakot (7)
- hevonen (15)
- hygienia (8)
- ilta (32)
- isovanhemmat (16)
- isä (13)
- jauho (4)
- joulu (42)
- juhla (9)
- järvi (92)
- kahvi (50)
- kala (9)
- kalastus (16)
- kauppa (37)
- kesä (222)
- kevät (23)
- kissa (45)
- koira (43)
- koti (14)
- kotityöt (54)
- koulu (64)
- kukka (80)
- kuvataide (2)
- käsityö (35)
- lammas (8)
- lapsi (177)
- leipä (37)
- lelu ja leikki (80)
- lintu (57)
- luonto (141)
- LUONTO-kuvakortit (50)
- maaseutu (40)
- maatila (60)
- maisema (73)
- marja (75)
- matelija (2)
- metsä (39)
- metsästys (3)
- metsätyöt (7)
- mies (140)
- musiikki (17)
- nainen (114)
- nuoruus (23)
- näyttelijä (30)
- opetustaulu (66)
- perhonen (5)
- perinne (17)
- pihapiiri (1)
- postikortti (30)
- presidentti (35)
- puu (47)
- puuteollisuus (1)
- puutyöt (8)
- rakennus (49)
- ruoka (115)
- ryhmä (12)
- sanataide (2)
- sanonta (17)
- sato (7)
- sauna (6)
- sota (18)
- suru (4)
- syksy (74)
- sää (50)
- Taide (346)
- talvi (96)
- tapahtuma (20)
- teknologia (26)
- terveys (10)
- terveys ja sairaus (60)
- tilaisuus (7)
- työnteko (24)
- uni (19)
- urheilu (36)
- vaatehuolto (31)
- vene (36)
- yksinäisyys (13)
- ystävyys (49)
- yö (9)
- äiti (22)
Kuvat
Suomen kieli 50-luvulla

Arvoitus Mikä sana on jokaisessa sanakirjassa kirjoitettu väärin?
sana väärin
Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 70
kappaleessa 18. Kieli
Kuva © Kirsi Alastalo / Rudolf Koivun piirros
Luokkahuone

Tyypillisen luokkahuoneen etuosassa oli opettajan koroke eli kateederi,
liitutaulu, helmitaulu, karttateline ja karttakeppi, iso puinen viivoitin, taulusieni ja liidut.
Nurkassa seisoi urkuharmoni
ja seinälle oli ripustettu piirrettyjä pahvisia opetustauluja ja karttoja.
Oppilaita oli paljon ja pulpetit tiheässä.
Silti monen koulun luokkahuoneissa myös syötiin ja voimisteltiin.
Puiset pulpetit olivat yksin tai kaksin istuttavia.
Pulpetin kannen alla tavarat olivat siistissä järjestyksessä.
Alaluokilla tarkastettiin lähes päivittäin, että jokaisella oli taskussa nenäliina.
Kynsien puhtautta seurattiin myös.
50-luvun alkupuolella esiliinat olivat kouluissa tytöille pakollisia
ja vielä vuosikymmenen puolivälistä on paljon luokkakuvia,
joissa melkein kaikilla rusettipäisillä tytöillä on esiliinat edessä.
Esiliinoja tehtiin myös koulukäsityönä.
Kansakouluntarkastajat kiersivät kuuntelemassa oppitunteja.
Kuri oli tiukka.
Vähäisestäkin supattelusta joutui nurkkaan seisomaan.
Karttakeppi saattoi läpsähtää sormille,
jos kädet eivät pysyneet paikoillaan pulpetilla.
Vastatessa ja opettajan luokkaan tullessa noustiin seisomaan ja opettajaa teititeltiin.
Koulu alkoi syksyllä aina 1. syyskuuta.
Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 19.
Muistoissamme 50-luku -kirjassa sivulla 66
luvussa 17. Koulu.
22-sivuinen kirja kansakoulujen vanhoista opetustauluista:
Talvitie, Outi (2015): Suomikuvan rakentajat – kansakoulun kuvataulut.
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 9.
Kuva © Kirsi Alastalo
Aapisia ja lukukirjoja

Ensimmäisenä koulupäivänä ekaluokkalaiset saivat aapisen.
Siitä opeteltiin ensin vokaalit A, E, U, I ja O ja niistä muodostuvia tavuja.
Usein ensimmäisenä konsonanttina opeteltiin S.
Aapisissa ja lukukirjoissa oli paljon runoja ja loruja,
jotka syöpyivät syvälle lasten muistiin.
Kansakoulunopettaja Immi Hellenin yli tuhannesta runosta
monen muistissa on vielä Aamukahvin ääressä runo
Kukko:
Hyvää huomenta, punahilkka!
Miltäs se maistuu kahvitilkka?
Kana:
Ah, se on aivan liian kuumaa,
kieltäni polttaa, päätäni huumaa.
Kukko:
Kahvi on hyvää – mitä mä kuulen?
Huonolla tuulella, rouvani, luulen.
Kana:
Eipä se olisi kumma lainkaan,
voi mitä unissa nähdä sainkaan!
Kukko:
Kerro se mulle, kullanmuru,
kertoen aina haihtuu suru.
Kana:
Mull’ oli piilossa pesä uusi,
munia siinä jo viisi, kuusi.
Lapset sen löysivät, ai, ai, ai!
Rintani haikean haavan sai.
Kukko:
Rauhoitu, rauhoitu, armas Lotta,
eihän se ollut edes totta.
Hellén, Immi 1930: Lasten runokirja:
Suomen pojille ja tytöille omistettu. Valistus, Helsinki.
Paljon käytettyjä aapisia 50-luvulla olivat Meidän lasten aapinen,
Lasten oma aapinen, Suomen lasten aapinen ja Kultainen aapinen.
Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 20.
Kuva © Kirsi Alastalo
Kaunokirjoitusvälineitä

Kauniin käsialan opettelemiseen uhrattiin paljon aikaa.
Kirjoittamaan opeteltiin Toivo Salervon suunnitteleman mallikirjoituksen mukaan.
Kirjoitusvälineitä olivat mustepullo, mustekynä, imupaperi ja tilkuista koottu mustekynänpyyhin.
Koska kynässä ei vielä ollut mustesäiliötä,
terä kastettiin pieneen mustepulloon.
Muste valui kynän uraa pitkin vähitellen,
ja joskus jälki oli ohutta, joskus paksua.
Tahrat kuivattiin imupaperilla.
Pulpetin päällä pidetty pieni mustepullo kaatui tai tippui lattialle helposti.
Siksi pulpettien kanteen tehtiin pullolle sopiva reikä.
Ennen kuin musteella kirjoittamista harjoiteltiin, tehtiin kynänpyyhin.
Siinä oli pyöreitä kangaspaloja päällekkäin,
ja pakka ommeltiin yhteen keskeltä.
Tilkkupakan molemmille puolille ommeltiin nappi.
Tilkut ja napit tuotiin yleensä kotoa.
Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 21.
Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 60.
Kuva © Kirsi Alastalo
Mallipiirroksia liitutauluille

Alakansakoulujen opettajia varten oli oppaita,
joissa oli valmiita mallipiirroksia liitutaululle piirtämistä varten.
Havaintovälineenä käytettiin sarjapiirroksia eli kuvasarjoja.
Ne oli koetettu saada niin yksinkertaisiksi,
että jokainen opettaja onnistui piirtämään ne opetuksen yhteydessä liitutaululle.
Suuritöiset piirrokset opettajan piti piirtää ennen tunnin alkua.
Kuvasarjoissa kuvattiin esimerkiksi juhlatapoja, kasveja, eläimiä, työtä ja työvälineitä.
Oppilaat ihmettelivät, kuinka opettaja oli niin hyvä piirtäjä.
Kuva on Bertta Välilän kirjasta Alakansakoulun kotiseutuopin käsikirja vuodelta 1951.
Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 22.
Kuva © Kirsi Alastalo
Koululaisen astiat

Kaikki kansakoululaiset saivat maksuttoman ja lämpimän ruoan vuodesta 1948 alkaen.
Kansakoulussa syötiin yleensä omassa luokassa,
joten ensimmäisen luokan käsitöissä tehty ruokaliina pulpetilla tuli tarpeeseen.
Joissakin kaupunkikouluissa mentiin syömään ruokalaan,
jossa syötiin seisaaltaan ja takki päällä.
Ruokatunti saattoi olla niin pitkä,
että oppilaat ehtivät käydä kotona syömässä.
Yleisiä kouluruokia olivat keitot ja vellit: peruna-, makaroni-, ohra- ja kauravelli,
herne-, peruna- ja kaalikeitto.
Ruoka syötiin valkeista emalikupeista tai kuvassa näkyviltä lautasilta.
Leivät ja maitopullo tuotiin pitkään kotoa.
Koululaiset toivat myös itse keräämiään marjoja kouluun.
Syrjäseudulla koulun ruoka saatettiin vielä 40-luvulla valmistaa saunan muuripadassa.
Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 23.
Kuva © Kirsi Alastalo
Potkukelkkoja ja suksia koulun pihalla 1955

Potkukelkka oli ennen yleinen kulkuväline talviaikaan.
Sillä saattoi kuljettaa tavaroita ja yhtä ihmistä.
Postinkantajatkin käyttivät potkukelkkaa.
Pilkkionkijat pääsivät liikkumaan potkukelkalla jäällä nopeasti ja
kelkan päällä oli mukava onkiessa istua.
Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_10196A
Kouluradion nauhoitus 1956

Kouluradion ohjelman äänitys käynnissä.
Alkuperäinen kuvateksti Kuluttajain lehdessä 1956:
"Tässä siirtyvät 'Kuningas Patamobiuksen' moninaiset seikailut ääninauhalle
- ne, jotka ovat sattuneet kuuntelemaan Kouluradiota, tietävät,
että seikkailun henkilöt ovat kaikki vedeneläviä.
Heistä näemme vasemmalta mateen (Oiva Sala),
itsensä rapu Patamobiuksen (Holger Salin), särjen (Hillevi Lagerstam)
ja salakan (Sirkka Hirvonen)."
(Kuluttajain lehti 18/1956, s. 8)
Kouluradiolähetykset alkoivat jo vuonna 1934.
Niissä kuultiin esimerkiksi raittiusviikon ohjelmaa,
kuulokuvia apostoli Pietarin elämänvaiheista ja kielitunteja.
Kouluikäiset lapset kuuntelivat radiosta myös kuunnelmia
Kalle Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen seikkailuista.
Pienemmille lapsille oli radiossa Markus-sedän
eli Markus Raution lastenohjelma nimeltä Lastentunti.
Rautio teki ohjelmaa peräti 30 vuotta (1926-56).
Ohjelmassa vastattiin lasten lähettämiin kirjeisiin,
esitettiin satunäytelmiä ja soitettiin lasten omaa ohjelmaa.
Rautio vieraili monilla paikkakunnilla ja jututti paikallisia lapsia.
Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, kuvaaja: Kalle Kultala,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_11116H
Koululääkäri työssään

Koulun kevättodistukset

Sananlasku Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa. Ei niin huonoa, ettei jostakin hyvä. Ei niin hyvä, ettei jostakin huono.
Koululaisten hassuja koevastauksia ja lausahduksia (19 sivua). Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Ilkka Leino/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 31.5.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-25862_1.tifSyksyn ensimmäinen koulupäivä

Sananlasku - Ei oppi ojahan kaada eikä tieto tieltä työnnä, neuvo syrjähän syseä. - Hurratkaa katupojat, koulu palaa. - Jota koulu kovempi, sitä oppi selkeämpi. - Kokemus on paras koulu. - Tyvestä puuhun noustaan. Kannustusta opettelun alussa. - Alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo. - Ei kukaan ole seppä syntyessään. - Oppia ikä kaikki. - Nuorena on vitsa väännettävä. - Jonka nuorena oppii, sen vanhana taitaa. - Kuriton koulu on kuin vedetön mylly. - Neuvoilla työt tehdään, ei väen paljoudella. - Ei kukaan kirves kädessä synny.
Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. 1.9.1956. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-6496_2.tifKansakoulun ruokalassa

Vuonna 1955 Helsingin kansakoulujen ruokailussa siirryttiin uuteen vaiheeseen.
Ruokalistoja alettiin suunnitella kahdeksi viikoksi eteenpäin
ja aterialla tarjottiin lämpimän ruuan lisäksi kaksi desiä maitoa ja pala kovaa leipää.
Suomessa toimi 6-vuotinen kansakoulu vuodesta 1866 peruskoulun tuloon eli 1970-luvulle asti.
Vuodesta 1948 lähtien kuntien oli järjestettävä kaikille oppilaille maksuton ateria jokaisena koulupäivänä.
Siihen asti oppilaat olivat tuoneet kotoa omat eväät.
Vähävaraisten perheiden lapsilla ne olivat usein hyvin puutteelliset.
Suomen käsityön museo lainaa Muistelusalkkua kansakouluajoista,
jonka mallin mukaisesti kannattaa koota uusia salkkuja vaikka joka hoivakotiin.
Vanha uskomus
Jos veitsi putoaa, se tarkoittaa miesvierasta.
Jos haarukka putoaa, se tarkoittaa naisvierasta.
Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 15.11.1955.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r55-4320_1.tif
Penkinpainajaiset 1956

Vuonna 1956 noin 5000 abiturienttia
212 yliopistoon johtavasta oppikoulusta
oli viettämässä penkinpainajaisia ympäri Suomea.
Ressulaisten penkinpainajaisriemua Helsingin keskustassa.
Aforismi
Älä anna sen, mitä et osaa tehdä,
häiritä sitä, mitä osaat tehdä.
- John Wooden
Sitaatti
On hauskaa, kun nuoret napisee:
uus helkkää, vanha rapisee.
- Johann Wolfgang von Goethe (1749 - 1832)
Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 17.12.1956.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-5004_2-2.tif
Lapset läksyjen parissa

Esiliina etehesi lapsonen laita, liasta se mekkosi varjella taitaa. Sitten on tyttöseni sievä ja siisti, eikä hän esiliinaa sotkea viitsi.
Tytöillä oli tavallisesti pitkät hiukset ja ne pidettiin leteillä, jotkasidottiin silkkinauhalla. Polkkatukan leikkaamisen syy saattoi olla täiden häätämisen helpottaminen. Pojilla ei ollut koskaan pitkiä hiuksia ja monen pojan pää ajeltiin kesäksi vallan kaljuksi. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r40-49-131_5.tif