Perunanistutusta
Perunanistutusta Nikkilän mallitilalla Sipoossa toukokuussa 1945.
Perunasta tehdään monenlaisia ruokia: muusia, uuniperunoita, perunakeittoa, paistinperunoita, keitettyjä perunoita, ranskalaisia perunoita – jopa perunapuuroa ja perunaleivoksia.
Sananlasku
– Ahkeruus kovankin onnen voittaa.
– Eihän nämä perunat maistu hongalta eikä haavalta.
– Mitä pöljempi isäntä, sitä isommat perunat.
– Lesken lempi on kuin lämmitetty perunasoppa.
– Peruna on puoli leipää.
– Mikkelistä akat tupiin, perunat kellariin.
– Anna maalle, kyllä maa antaa takaisin
Sanontoja
– Jokin asia on ”kuuma peruna”.
– Kukkiihan se perunakin.
– Ei keitetty peruna idä.
Perunan viljelyä on ohjeistettu näin:
Alakuulla alas, yläkuulla ylös.
Alakuulla istutetaan, että kasvu lähtee alas mukuloihin, eikä tee vartta.
Alakuulla istutetun perunan siemenperuna mätänee paremmin pois
ja tulee enemmän uusia perunoita.
Yläkuulla nostettu peruna säilyy paremmin.
Tällaisiin ohjeisiin liittyy tuttu sanonta ”odottaa kuin kuuta nousevaa”.
Vanha kansa nimittäin tiesi,
ettei tiettyjä töitä kannata tehdä laskevan kuun aikaan,
koska silloin tulos on paljon huonompi.
Kun kuu on nouseva, niin kasvuvoima luonnossa nousee ylös.
Samaan perinnetietoon nojaa ohje:
Syyskuussa yläkuussa kannattaa lähteä sienimetsään.
Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto
cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Sipoo 7.5.1945. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_45-550_2.tiff
Luokka: 1940-luku, maatila, nuoruus, työnteko