Kerrostalojen sisäpihalla
Pyykkinaru paljasti perheiden elämästä joskus monia asioita.
Kun pyykit kuivattiin avoimesti naruille ripustettuina,
näki heti, koska johonkin perheeseen oli syntynyt uusi vauva.
Isomman lapsen ikä ja sukupuoli selvisivät helposti.
Pyykkinaru juorusi myös, oliko perhe matkoilla. Silloin naru pysyi tyhjänä.
Usein ammatitkin pystyi pyykistä päättelemään.
Ennen pyykkien ripustamista naru pyyhittiin kostealla kankaalla,
jos oli syytä epäillä, että se oli jostakin syystä likaantunut
ja jättäisi puhtoisiin vaatteisiin vaikka nokea tai linnunkakkaa.
Kostea vaate lyötiin ensin ilmassa auki ja oikaistiin kevyesti.
Pyykit kiinnitettiin naruihin puisilla pyykkipojilla.
Jokaisella oli omat pyykkipoikansa.
Niitä varten emännillä oli vyötäisillään pyykkipoikaessuja.
Pyykkipoikia ei jätetty narulle odottamaan seuraavaa pyykkiä,
vaikka niitä tiheästi tarvittiinkin.
Vierekkäisille vaatteille riitti rajakohtaan yksi pyykkipoika,
kun vaatteet laitettiin vähän päällekkäin.
Vaatteita ei ripustettu mihin sattuu järjestykseen
vaan kuten tästäkin kuvasta näkyy
valkoiset lakanat olivat omana ryhmänään. Ne ripustettiin ensin.
Lakanat ja pyyhkeet ripustettiin usein uloimpaan linjaan,
jolloin intiimimpää pikkupyykkiä oli mahdollista ripustaa niiden keskelle
piiloon uteliailta katseilta.
Ripustamisessa noudatettiin usein tarkkoja sääntöjä.
Puseroa ja paitaa ei sopinut ripustaa hartioista vaan helmasta.
Housut ripustettiin yleensä lahkeiden suista eikä vyötäröltä.
Sukat ripustettiin suistaan vain yhdeltä reunalta.
Vaikka lämpötila olisi ollut nollan alapuolella,
pyykit ripustettiin narulle ja kerättiin kangistuneina pois.
Pakkasellakin vettä kuitenkin haihtui.
Sunnuntaisin eivät pyykit naruilla liehuneet vaan pidettiin huoli,
että viikolla pesty pyykki oli siihen mennessä kerätty pois.
Kun vaatteet kerättiin narulta,
ne taitettiin siististi vaatekoriin ja olivat nyt valmiina silitettäviksi.
Nykyään monet kuivaavat pyykkinsä kuivausrummussa tai
sisälle levitettävässä telineessä, jossa on monta ”narua” vierekkäin.
Silloin pyykkiin ei tartu siitepölyä,
mutta ei myöskään sitä puhtaan pyykin raikasta tuoksua,
joka tarttuu vain ulkona.
Kuva on helsinkiläiseltä sisäpihalta 50-luvulla.
Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 40
luvussa 12. Koti ja asuminen.
Pyykkipoikakilpailu
Ripusta naru sopivalle korkeudelle ja siihen pyykkipoikia tasaisin välein.
Se, joka pystyy sovitussa ajassa keräämään eniten pyykkipoikia
ja kiinnittämään ne omiin vaatteisiinsa on voittaja.
Pelistä ei putoa, vaikka pyykkipoika putoaisi.
Vain omiin, päällä oleviin, vaatteisiin kiinnitetyt pyykkipojat lasketaan.
Keskustelunaihe
Kuinka erilaiset vaatteet pestään oikein, miten ne pitää kuivata ja silittää.
Valkopyykin keittäminen ja järvessä huuhtominen
Pyykkilaudat, itse keitetty pyykkisaippua
Pyykin silittäminen ilman sähköä
CC BY 4.0 Valokuvaaja tuntematon 1950–1959, Helsingin kaupunginmuseo, Finna