Runot ja lorut

Kansakouluissa luettiin ennen paljon runoja ulkoa. Niitä esitettiin sekä tunneilla että juhlissa. Monet iäkkäät ihmiset osaavat ulkoa useita runoja. Vahvikkeen kuvakansiossa on joidenkin kuvien yhteydessä runoja.

• Runosto on harrastelijavoimin ylläpidetty sivusto, joka sisältää yli tuhat vanhaa suomalaista runoa: Aleksis Kivi, Eino Leino, Kanteletar, Saima Harmaja.
• Myös Wikiaineisto sisältää paljon runoja: Kaaro Sarkia.
• Muista, että laulujen sanatkin ovat runoutta, laulurunoutta.
• Suomen Kansan Vanhat Runot -tietokannasta voi etsiä runoja haluamistaan aiheista.
• Sanataideyhdistys Yöstäjän runorobotilla voi tehdä haikuja.

Tulosta runoja

• Saima Harmaja (1913 – 1937) Runoja (9 kpl),
• Immi Hellen (1861 – 1937) Illan rauha & Tää nuorten iloinen koulutie & Äiti leipoo
• Uuno Kailas (1901 – 1933) Onni & Paljain jaloin
• Larin Kyöstieli Karl Gustaf Larson (1873 – 1948) Heilani on kuin helluntai
• Eino Leino (1878 – 1926) Ajan, paikankin taa & Elegia &Hymyilevä Apollo & Kauppasopimus & Lapin kesä & Laulu onnesta & Laulajan laulu & Maantiellä & Ma metsän polkua kuljen & Marjamaani & Nocturne & Pieni tarina & Sininen tuli & Sua katson vaan & Sydämeni talvi & Syyslaulu neidolleni & Yksin hiihtäjä & Vapaa mies & Väinämöisen laulu
• Kaarlo Sarkia (1902 – 1945) Elämän malja & Ihmismeressä & Jalo taistelu & Kova koetus & Kyynel, Läheisyys & Älä elämää pelkää
• Katri Vala (1901 – 1944) Kukkiva maa

Kollektiivinen runo

Hoivakodin asukkaiden lausahduksia voi pitkältä ajalta kerätä talteen paperille ja koostaa niistä yhteiseen tapahtumaan tai juhlaan runon.
Isohkossakin ryhmässä voidaan kirjoittaa runoja. Tulosta ohjeet:

• Tehdään yhdessä runo Topeliuksen tapaan (kuva >).
• Kirjoitetaan yhdessä runo Aleksis Kiven tapaan

Kollektiivinen runo syntyy myös, kun kokoontumisen lopuksi, ikään kuin päiväkirjaksi tapaamisen tunnelmista ja tapahtumista kukin ryhmäläinen sanoo vuorollaan jotain, mitä on jäänyt tästä päivästä mieleen. Ryhmän ohjaaja kirjaa sanoja ja lyhyitä lauseita ylös paperille. Nämä lauseet ja sanat muodostavat runon siinä järjestyksessä ja muodossa, kuin ne on kirjoitettu. Kahdentoista ohjatun Ystäväpiirin jälkeen kootaan nämä runot kuvien kera yksiin kansiin, ja jokainen ryhmän jäsen saa kirjan muistoksi yhdessä kuljetusta matkasta. Esimerkki Outi Korkalaisen ohjaamasta Ystäväpiiri-ryhmästä:

Päivän tunnelmia
Tänään oli mukavaa.
Musisoitiin,
alkoi tanssijalkaa vipattaa.
Puhuttiin tulevasta retkestä,
minua alkoi jännittää.
Taas sai nauraa murheet ja vaivat pois.
Ystävältä sain vielä halauksen.
Nyt on hyvä näin.

Loruja

Suomen Kirjainstituutti on julkaissut tulostettavat lorukortit, jotka sisältävät perinteisiä kansanloruja sekä muutaman uudemman runolorun; yhteensä 28 kpl.

Vanhoja hyppynaruloruja (3 sivua) voi käyttää myös hyppimättä: taputtamalla rytmikkäästi käsiä yhteen tai vuoroon käsiin-polviin tai nostelemalla polvia istuessa tai polkemalla jalkaa seisten. Kiihdyttämällä tahtia tai monipuolistamalla koreografiaa syntyy hyvä aivojumppa ja erilaisilla polkukoreografioilla tasapainoharjoitus. Naruhyppelyt olivat kansakouluissa hyvin yleistä välituntitekemistä, joten näihin loruihin on helppo liittää muistelutuokioita (esimerkki).

Leikkaa-liimaa-runot

Leikkaa käytöstä poistetuista kirjoista, lehdistä ja esitteistä erilaisia sanoja – varsinkin niitä, jotka liittyvät jotenkin ohjaamaasi ryhmään. Sanat järjestellään ensin pöydällä mieleiseksi mietelmäksi tai runoksi ja liimataan sitten paperille tai kartongille. Jääkaappirunous tarkoittaa myynnissä olevia magneettitaustaisia sanoja, joita voi ryhmitellä esimerkiksi jääkaapiin oveen.

Korvarunot ovat Turun Sanataideyhdistyksen kehittämä menetelmä, jossa runo tehdään kahdestaan tai pienessä ryhmässä. Valitaan aihe, esimerkiksi lapsuusmuisto. Sanataiteilija (ohjaaja) esittää kysymyksiä, johdattelee ja kirjaa vanhuksen puheen muistiin sanasta sanaan. Teksti ryhmitellään uudelleen runoksi. TarkemminAnu Taivaisen ja Helena Malmivirran kirjassa Hymykuopat sivulla 4.

Myynnissä

• Sanariihen runokortit ovat syntyneet yhteistyössä muistisairaiden kanssa. Kortit sisältävät 20 lyhyttä runoa postikortin kokoisilla kartongeilla, toisella puolella nelivärikuva sekä ideaopas, jonka avulla voi kuka tahansa toteuttaa erilaisia runotuokioita pienryhmässä tai kahdestaan oman läheisen kanssa.
• Takala, Tuija (2016): Kierrän vuoden -selkorunokokoelma. Opike.
• Takala, Tuija (2017): Onnen asioita -selkorunokokoelma sisältää teemat Koti, Sää, Metsä, Äänet, Silmät, Kosketus, Matka ja Tie.
• Ollaranta, Jorma (2009):runokokoelma Poimintoja polun varrelta,RUNOVERSO. Sisältää runoja ja riimejä arkeen ja juhlaan sekämerkkihenkilöarvoituksia mm. kuuluisista suomalaisista säveltäjistä, kuvataiteilijoista ja kirjailijoista. [runokortteja]
• Myyryläinen Marja (2001): Kahdesti lapsi – runoja. Skripta-kustannus
• Runoyhdistys Nihil Interitin tuottama Runopakka sisältää kymmeneen eri aihealueeseen liittyvää runopolku- ja teoriakorttia yhteensä 105 kpl. Kortit auttavat havainnoimaan ympäristöä ja tutustumaan runon tehokeinoihin. Pakasta löytyy paljon ideoita sekä suoraan että soveltaen käytettäviksi.
• Keski-Suomen Muistiyhdistyksen Keuruun alaosasto onkoostanut ja myy Lorumuistot cd-levyä, joka sisältää 30 monelle tuttua, muistoja herättelevää, laulua ja lorua (kuva >).