Haasteet

Tänne kerätään keinoja, joilla voi ratkaista ryhmän jäseniin ja resursseihin liittyviä haasteita.

 

RYHMÄN JÄSENIIN LIITTYVIÄ HAASTEITA JA NIIDEN RATKAISUJA

  • Ryhmän jäseniin liittyviä haasteita ovat mm. dominoivat, vetäytyvät ja ripustautuvat henkilöt
  • Ryhmän jäsenten kuntoon liittyviä haasteita ovat liikkumiseen, hienomotoriikkaan, näkö- ja kuuloaistiin sekä muistiin liittyvät ongelmat    Kuulonäkövammainen ryhmässä

Silloinkin, kun ryhmä koostuu samanhenkisistä ja samoista asioista kiinnostuneista henkilöistä, ohjaaja voi kokea vaativana erilaisten ihmisten tasapuolisen kohtelun ja jokaisen huomioon ottamisen. Tavoitteena on, että silloinkin, kun ohjaaja käyttää ns. osallistavia menetelmiä, osallistuja kokee osallistuvansa itse ja olevansa aidosti osallinen eikä olevansa osallistamisen kohteena eli osallistettu.
Seuraavassa esimerkki ryhmärooleista liikuntaryhmässä:

  • Johtaja
  • Kriitikko, ryhmän tunteiden ilmaisin, kapinoitsija
  • Kiittäjä, palautteen antaja, me-hengen luoja
  • Ujo, hiljainen, herkkä, avautuja
  • Ulkopuolinen sivullinen, erillinen tarkkailija
  • Dominoiva, puhelias
  • Hauskuuttaja, vitsiniekka
  • Myötäilijä
  • Hoivattava

(Pitkälä, Routasalo, Blomqvist & Mäntyranta: Ryhmäilmiöitä ikääntyneiden taide- ja virikeryhmissä. Teoksessa Pitkälä, K., Routasalo, P. & Blomqvist, L. (toim. 2007): Ikääntyneiden yksinäisyys. Taide- ja virikeryhmät psykososiaalisena kuntoutuksena. Tutkimusraportti 5. Vanhustyön keskusliitto. Sivu 91)

 

MUISTISAIRAUDET

Burakoff, Katja & Haapala, Peppi (2012): Kohdaten - Opas vuorovaikutukseen muistisairaan ihmisen kanssa. Tikoteekki. Oivalla vuorovaikutukseen -hanke. Papunet -verkkosivustolle on koottu työvälineitä muistisairaan ihmisen hyvään kohtaamiseen Sanat katoavat - löydä ihminen.

Käytä YouTubessa hakusanana Naomi Feil. Feil on kehittänyt Validaatio®-terapian haasteellisten vanhusten kohtaamiseen. Menetelmä soveltuu myös muistisairaille.

TunteVa® -vuorovaikutusmenetelmä on Suomessa Validaation pohjalta kehitetty menetelmä nimenomaan muistisairaiden henkilöiden kanssa käytettäväksi. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus TunteVa-menetelmästä:  Jokinen, Marketta (2012): TunteVa-menetelmän käyttö dementoituvien vanhusten disorientaation eri vaiheissa. Hyvinvointiosaamisen koulutus- ja tutkimuskeskus. Hämeen ammattikorkeakoulu.

 

AFASIA eli AIVOPERÄINEN PUHEHÄIRIö

Afasia merkitsee vaikeutta ymmärtää tai tuottaa puhuttua tai kirjoitettua kieltä. Usein molemmat oireet esiintyvät yhtä aikaa. Syynä on aivojen vaurio, yleensä vasemman aivopuoliskon alueella. Afasian yleisin syy on aivoverenkiertohäiriö (AVH). RyhmäRengin Ryhmänohjaus ja afasia -sivulla on käytännön vinkkejä ryhmätoiminnan suunnitteluun ja ryhmänohjaukseen silloin, kun ryhmän jäsenellä on afasia. Juttu-tuvan juttusalkku sisältää tekemistä ryhmille, joissa juttu ei aina luista pelkästään puhutun kielen keinoin. Peleissä ja tehtävissä on sanojen lisäksi kuvia, ja niissä käytetään puheen ohella eleitä, ilmeitä, ääniä, piirtämistä ja osoittamista. Näiden käyttäminen tukee myös ryhmään osallistujien lähimuistia ja auttaa keskittymään. Pelit ja tehtävät ovat syntyneet Aivoliiton Juttu-tupa-toiminnan ja RyhmäRengin yhteistyön tuloksena.

 

RESURSSEIHIN LIITTYVIÄ HAASTEITA JA NIIDEN RATKAISUJA

Resursseihin liittyviä haasteita ovat mm. materiaalit (tylsyyden torjuntavälineet), tilat, välineet, henkilökohtaiset avustajat ja tulkit sekä liikkuminen.

Oikealla Laitilan kirjastoon tulostettua ja laminoitua materiaalia lainattavaksi Ystäväpiiri-ohjaajille ja muille ryhmiä ohjaaville kuin myös kotihoitoon, hoivakoteihin ja muihin tarpeisiin itseilmaisun ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tueksi.