Tutkimustuloksia

Musiikkiin sitoutuu tunteita ja muistoja
Jokaisella kuulevalla ihmisellä musiikkiin sitoutuu tunteita ja muistoja. Musiikki auttaa käsittelemään emootioita, minäkuvaa ja identiteettiä. Sen avulla voidaan käydä läpi kokemuksia ja muistoja. Musiikki vaikuttaa meihin halusimme sitä tai emme. Se tunkeutuu nukkuvankin ihmisen aivoihin ja muuttaa aivosähkökäyrää toisin kuin puhe, jota ei unen läpi rekisteröidä. Musiikki voi tehostaa opiskeltavan asian tallentamista pitkäkestoiseen muistiin. Laulaminen stimuloi aivojen eri alueita kuin puhe. Musiikkiin on tallentunut aikaa ja tuntemuksia, kokonaisia tarinoita elämän tärkeistä jaksoista. Musiikin kuuntelua tai sen avulla kommunikointia käytetään fyysisen ja psyykkisen terveyden palauttamiseen, ylläpitoon ja parantamiseen. Aihohalvauksessa puhekykynsä osittain menettänyt henkilö saattaa laulaa täysin virheettä.

Musiikin avulla voidaan vähentää lihasjännitystä, lisätä rentoutta ja jopa vähentää kipulääkkeiden tarvetta ihan musiikkia kuuntelemalla tai ääniresonanssia eli värähtelyä hyväksi käyttämällä. Tuotetun äänen korkeudesta ja voimakkuudesta riippuen keho värähtelee eri paikoista. Eri vokaalitkin vaikuttavat kukin eri tavalla.  Ääni voi tuntua rintakehässä, huulissa tai muualla kehossa. Se on kuin sisäistä hierontaa. Mieleisen musiikin kuuntelu alentaa verenpainetta ja vaikuttaa hengitysnopeuteen. Laulaminen harjoittaa kurkunpäätä ja äänihuulia. Musiikki voi auttaa saamaan yhteyden omaan sisäiseen minään. Se voi luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta ja laukaista lukkiutuneita tunnetiloja. Musiikin harrastaminen ylläpitää itsetuntoa ja pystyvyyden kokemusta sekä ehkäisee yksinäisyyttä. Mieluinen musiikki parantaa muistia ja mielialaa. Musiikin harrastaminen, soittaminen tai tanssiminen vähentävät dementoitumisriskia.

Mieluinen musiikki aktivoi aivoja laajalti sekä vaikuttaa positiivisesti mielialaan, stressin kokemiseen ja kognitiiviseen suorituskykyyn. Musiikki saattaa edistää kuntoutumista aivoinfarktista toipumisen alkuvaiheessa.

Varsinkin kuorolaulusta on positiivisia tutkimustuloksia. Se lisää subjektiivisesti koettua terveyttä ja hyvinvointia sekä parantaa elämänlaatua.

Musiikki-instrumenttien soittaminen on erinomaista aivojumppaa ja sitä voi alkaa opetella minkä ikäisenä tahansa. Itsesoittaminen on kaikkein kuntouttavin tapa käyttää musiikkia.

Luokkanen, Maritta (2017): Musiikin vaikutus ihmisen hyvinvointiin. Opinnäyte Oulun ammattikorkeakoulun Musiikin tutkinto-ohjelmassa. Työhön on kerätty tutkimustuloksia, jotka osoittavat, että musiikki vaikuttaa mm. verenpaineeseen, sydämen sykkeeseen, aineenvaihduntaan, aivojen verenkiertoon, lihasjännitykseen ja siten kiputiloihin; musiikin avulla voi nostaa esiin ja siten purkaa tukahdutettuja tunteita. Työssä esitellään eri musiikkiterapiamuotoja: improvisaatio, musiikin ryhmä- ja yksilöterapia, toiminnallinen musiikkiterapia, yksilöllinen soittoterapia ja ääniterapia (lauluterapia), musiikkiterapia orkesteriharjoitusten kautta sekä kuunteluterapia.

 

Musiikki ja muistisairaudet
Muistisairauksiin kohdistuvissa tutkimuksissa on selvitetty laulamista, instrumenttien soittamista, tanssimista ja musiikkiliikuntaa, musiikkipelejä, improvisaatiota ja säveltämistä (Brotons, 1994) sekä taustamusiikin vaikutuksia (mm. Gerdner & Swanson, 1993). Musiikissa vaikuttavat niin melodia kuin rytmi, dynamiikka ja käytetyt instrumentit (Silber, 1999). Useiden tutkimusten pohjalta näyttää siltä, että musiikilla voidaan onnistua vähentämään muistisairauden aiheuttamia emotionaalisia, sosiaalisia, kommunikatiivisia ja fyysisiä ongelmia (Kneafsey, 1997). Lukuisten positiivisten tutkimustulosten ja hyvien kokemusten pohjalta Brown & co lanseerasivat uuden termin music-therapeutic caregiving (MTC) kuvaamaan musiikin aktiivista käyttöä hoitotyössä (Brown ym. 2001). Dementiassa ei ole kyseessä oikeastaan muistojen menettäminen, vaan se, että menetetään yhteys niihin - ja musiikin avulla voidaan ennen kaikkea saada uudelleen aikaan pääsy muistoihin, luoda avain, jonka avulla avataan ovi menneisyyteen, ovi, joka ei vie vain joihinkin tiettyihin mielentiloihin ja muistoihin, vaan koko menneeseen ajatusrakenteeseen ja persoonallisuuteen. (Sacks, 1991)

Lääketieteellisen aikakauskirja Duodecimin systemaattisessa katsauksessa koottiin kaikki kontrolloidut tutkimukset, jotka selvittivät musiikin vaikuttavuutta muistisairauksien hoidossa tai kuntoutuksessa. Julkaistu oli 17 kontrolloitua tutkimusta, joiden aineistossa oli mukana yhteensä 857 muistisairasta. Systemaattisen katsauksen perusteella voidaan sanoa, että musiikilla on moninaisia aktivoivia ja positiivisia vaikutuksia muistisairaan terveyteen. Osana kuntoutusta musiikki vähentää käytöshäiriöitä, lisää keskittymiskykyä, parantaa muistin toimintaa ja mielialaa sekä vähentää sekavuutta ja ahdistuneisuutta. (Sihvonen, A. J., Leo, V., Särkämö, T. & Soinila, S. 2014. Musiikin vaikuttavuus aivojen kuntoutuksessa. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 2014;130(18):1852-53. )

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä kokosi Muistisairauksien Käypä hoito -suosituksen (julkaistu 27.1.2017). Siinä on taulukkoon tiivistetty muistisairauksiin liittyvien ns. käytösoireiden tutkimuksiin pohjautuvia lääkkeettömiä hoitomahdollisuuksia, joista musiikki on yksi.

Särkämö, Teppo ; Laitinen,  Sari; Numminen, Ava ; Tervaniemi, Mari; Kurki, Merja & Rantanen, Pekka  (2011): Muistaakseni laulan: musiikin käyttö muistisairaiden mielialan, elämänlaadun ja kognitiivisen toimintakyvyn tukemisessa. Miina Sillanpään säätiön julkaisuja A:10.

Useat tieteenalat ovat olleet kiinnostuneita niiden aivoalueiden kartoittamisesta, jotka osallistuvat musiikin hahmottamiseen, kokemiseen ja tuottamiseen. On etsitty tietoa, miten musiikin harjoitteleminen voisi muokata aivojen rakennetta ja toimintaa ja miten tietoa voisi hyödyntää erilaisissa neurologisissa häiriöissä. On löydetty keinoja, miten musiikkia voi käyttää kuntoutuksessa ja hoidossa. Tässä artikkelissa on lyhyt katsaus musiikin käsittelyyn osallistuvien aivoalueiden rakenteista, sekä keskeisiä musiikkiin liittyviä tutkimuksia, joissa on tarkasteltu musiikin käyttöä aivohalvauksen, Alzheimerin taudin ja Parkinsonin taudin kuntoutuksessa ja hoidossa. Musiikin herättämät tunteet ja muistot ovat kuin saareke aivojen etuotsalohkon sisäpinnalla. Siellä Alzheimerin tautiin liittyvä kudostuho tapahtuu viimeisenä. Siitä seuraa, että musiikin kuuntelua ja laulamista voidaan käyttää muistisairaiden kuntoutuksessa ja hoitamisessa koko sairauden ajan. (Särkämö Teppo & Sihvonen Aleksi J (2018): Golden oldies and silver brains: Deficits, preservation, learning, and rehabilitation effects of music in ageing-related neurological disorders. Cortex. 2018 Dec; 109:104-123. doi: 10.1016/j.cortex.2018.08.034. Epub 2018 Sep 19.)

Musiikkiterapia paransi AV-kuntoutujien suoriutumista kognitiivisissa testeissä, jotka mittasivat toiminnanohjaustaitoja kokonaisuutena sekä tiettyjä toimintoja, kuten toimintamallin joustavaa vaihtamista ja työmuistin päivittämistä. Tutkimukseen osallistui 40 AV-kuntoutujaa ja 6 kk:n seurantajakso toteutui heistä 34:llä.  

Särkämö, Teppo & työryhmä (2017): Soittavat ja toipuvat aivot: Musiikkiterapia aivovammojen laaja-alaisessa kuntoutuksessa. Loppuraportti (hanke Dnro 18/26/2013). Helsingin yliopisto, Psykologian ja logopedian osasto, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö (CBRU). Tutkimuksen tilaaja KELA.

Tutkimuksissa musiikkia on käytetty myös ääniympäristön luomiseen (taustamusiikki rauhoittamiseen tai stimulointiin) tai muista hoitotilanteista irrallisena terapeuttisena menetelmänä (musiikkiterapia).

Helsingin yliopiston Psykologian ja logopedian osaston Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä on menossa Teppo Särkämön johtama tutkimus (päättyy 30.06.2021) musiikin aiheuttamien tunteiden ja muistojen säilyttämisestä Alzheimerin tautipotilailla: Preservation of music-evoked emotions and memories in Alzheimer's disease.

 

Musiikin kuuntelu aktivoi
”Musiikin kuuntelu aktivoi laajan bilateraalisen aivojen verkoston, joka käsittelee mm. tarkkaavaisuutta, muistia, motorisia toimintoja ja emootioita. Musiikin avulla voidaan virkistää dementoituneen potilaan aivotoimintaa avaamalla ovet tutun musiikin kautta ensin aivojen emootioita käsitteleviin osiin. Päivittäisen musiikin kuuntelun on osoitettu edistävän myös aivohalvauspotilaiden kognitiivista toipumista. Varsin vahvaa näyttöä on myös musiikkiterapian tehosta depression hoidon osana. Suomalaiset tutkijat ovat osoittaneet standardihoitoon liitetyn yksilöidyn musiikkiterapian lisäävän hoidon vaikuttavuutta niin depression oireiden, ahdistuksen kuin toimintakyvynkin osalta.”
LKT, professori Eija Kalso, HUS:n kipuklinikan ylilääkäri: Musiikin voima. Potilaan lääkärilehti 30.7.2014.

Emotionaalisesti koskettavan musiikin kuulemiseen liittyy useiden syvien aivoalueiden, kuten keskiaivojen, tyvitumakkeiden, amygdalan, hippokampuksen, otsalohkon alaosan sekä pihtipoimun aktivaatio.
Koelsch S. (2010) Towards a neural basis of music-evoked emotions. Trends Cogn Sci 2010;14:131-7, sit. Särkämö & Huotilainen, 2012, Musiikkia aivoille läpi elämän. Suomen Lääkärilehti 17/2012, 1335.

 

Musiikki tunteiden säätelijänä
Suvi Saarikallio selvitti väitöstutkimuksessaan musiikin psykologisia merkityksiä ja musiikin käyttöä tunteiden säätelynä nuorten arkielämässä. Musiikki osoittautui keinoksi edistää nuoruuden psykososiaaliseen kehitykseen liittyviä tavoitteita neljällä osa-alueella: identiteetin rakentumisessa, itsemääräämisen ja hallinnan kokemuksissa, ihmissuhteiden muutoksissa sekä tunnekokemuksissa ja tunteiden säätelyssä. Saarikallio määritteli seitsemän musiikin avulla tehtävän tunteiden säätelyn strategiaa: viihdyke, elpyminen, elämykset, irtautuminen, purkaminen, mielikuvatyöskentely ja lohtu. Tunteiden säätelyn näkökulmasta merkittävimmäksi musiikilliseksi toiminnaksi osoittautui musiikin kuuntelu. Saarikallio, Suvi (2007): Music as mood regulation in adolescence. JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 67.
Musiikin käyttö vanhuudessa on siten muistojen kautta yhteydessä em. nuoruuden prosesseihin.

Leikkauspotilailla musiikin kuuleminen laskee sykettä, vakauttaa verenpainetta ja vähentää levottomuutta. Musiikkia on käytetty hyvin tuloksin saattohoidossa ja vastasyntyneiden teho-osastolla.

 

Musiikki parantaa kirurgin työ laatua
Leikkaussaleissa soitetaan usein musiikkia. Tutkimuksessa, jossa 15 plastiikkakirurgia sulkivat samanlaiset haavat lempimusiikkia kuunnellen ja ilman musiikkia, haavan sulku nopeutui musiikin kera 10% ja henkilökunnan arvioiden mukaan suljetut haavat olivat laadullisesti parempia. (SR Lies & Zhang AY (‎2015): Prospective Randomized Study of the Effect of Music on the Efficiency of Surgical Closures. [Randomized Controlled Trial] Aesthet Surg J. 2015 Sep;35(7):858-63.))

 

Laulaminen
Vaikka äänen laatu iän myötä muuttuu ja sävelkorkeus laskee, melodia ja rytmiikka ovat usein kohdallaan. Hyvin usein myös laulujen sanat muistuvat kohtuullisen oikein. Tuttujen laulujen laulaminen nostaa mieleen kaukaisia muistoja, joka voidaan kokea hyvin mielihyvää tuottavana. Tunnistettava ja kokemuksia herättävä musiikki tukee kokemusta omasta itsestä eheänä kokonaisuutena. Äänellinen ja sanallinen osallistuminen yhteislaulutilanteessa on aktiivisempaa kuin keskustelutilanteessa (Millard & Smith, 1989). Muistisairaalle musiikkikokemus tarjoaa keinon itsetutkiskeluun ja minuuden aktivoitumiseen muistojen ja mielikuvien kautta.

Sanonta "Kirkkokuorolaiset elävät muita pitempään", ei ole tuulesta temmattu lause.
Virsien laulaminen rakentaa yhteisöllisyyttä, jolla on yhtymäkohtia sekä perinteisiin että nykypäivään. Laulut voivat tukea toipumisprosesseja, kuten päihteistä vapautumista. Spiritualiteetilla on vaikutusta kuntoutumisprosessiin, mutta hengelliset laulut ovat Lundin tutkimuksen mukaan tuoneet erityistä henkilökohtaista merkitystä kunkin omaan elämäntarinaan. (Innanen, Tapani & Salminen, Veli-Matti (2016) Hymn, Song, Society. Teoksen artikkelit pohjautuvat kansainvälisen hymnologian alan konferenssin esitelmiin, joka järjestettiin Espoossa syksyllä 2014)

Laulujen vaikutus
Leo, Vera (2020): Effects of vocal music on verbal learning and long-term recovery after stroke. (Lauletun musiikin vaikutus AVH:n jälkeiseen kielelliseen oppimiseen sekä pitkäaikaiseen AVH:sta toipumiseen) Väitöskirja Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. ”Musiikki on tärkeä nautinnon ja hyvinvoinnin lähde ja monipuolinen virike, joka miellyttää, palkitsee ja aktivoi aivoja laajalti. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että päivittäinen musiikin kuuntelu AVH:n jälkeisten kuukausien aikana tehostaa kognitiivisten toimintojen ja mielialan kuntoutumista ja saa aikaan toiminnallista ja rakenteellista muovautuvuutta otsa- ja ohimolohkoalueilla sekä limbisillä alueilla, ja että laulut toimivat kielellisen oppimisen tukena terveillä henkilöillä. Tässä väitöskirjassa tarkastellaan erityisesti lauletun musiikin vaikutusta kielelliseen oppimiseen sekä pitkäkestoiseen toipumiseen… Laulumusiikilla oli voimakkain vaikutus sekä puheen että muistin kuntoutumiseen etenkin afasiapotilailla. Laulumusiikin kuuntelu lisäsi harmaan aineen tilavuutta vasemmalla ohimolohkolla ja toiminnallista konnektiivisuutta oletustilaverkostossa 6 kk aikana. Tämän väitöskirjan tulokset tuovat lisää näyttöä päivittäisen musiikin kuuntelun positiivisesta vaikutuksesta ja tukevat sen käyttöä toimivana, helppona ja edullisena työkaluna, joka edistää AVH:n jälkeistä kognitiivista ja emotionaalista toipumista.”

 

Kansakoululaulujen tärkeä merkitys
Tammela, Annika (2018): Ajankuva kansakoululauluissa1940-ja 1950-luvuilla; ikäihmisten lapsuuden musiikkimuistoja. Maisterintutkielma Jyväskylän yliopiston musiikin, taiteen ja kulttuurintutkimuksen laitoksella. Tutkielmassa kerrotaan, millaisia lauluja 1940- ja 1950-lukujen eli sota- ja jälleenrakennusajan kansakouluissa laulettiin ja miksi sekä millaisia lauluja tuolloin kansakoulua käyneet muistavat lapsuusajoiltaan ja miksi. Sota-ajalla vallitsevia kasvatuksellisia arvoja olivat isänmaanrakkaus ja luterilainen kristillisyys, jälleenrakennusajalla kansalaiskasvatus ja demokratia. Laulukirjoissa oli eniten luontoon, isänmaallisuuteen ja hengellisyyteen liittyvää materiaalia. 
Haastateltavat eivät olleet kokeneet koulun lauluilmapiiriä patrioottiseksi, vaikka he muistavat useita isänmaallisia ja maakuntalauluja. Sota-aika väritti vielä 1950-luvulla kotien ilmapiiriä, ja hengellisyys läpileikkasi aikaa laulumuistoissa. Luontoon liittyviä, hengellisiä, joulu- sekä lastenlauluja koettiin tärkeiksi. Iäkkäät ihmiset siis muistavat vielä muistisairaanakin juuri näitä lauluja. Lapsuuden musiikkikokemukset sisältävät niin vahvoja tunteita, että ne säilyvät muistissa vaikeasta muistisairaudesta huolimatta. Siksi ikäihmisten laulattamisessa tulisi entistä enemmän ottaa mukaan laulatettavien lapsuuden ajan koululauluja, vaikka laulattaja itse ei niistä välittäisi.

 

Mielimusiikkia tunti päivässä
”Nykytiedon perusteella näyttää siltä, että musiikin käyttö kuntoutuksessa voi tehostaa esimerkiksi Parkinson- ja aivoinfarktipotilaiden motoriikan säätelyä, tehostaa aivoinfarktin jälkeisen puhehäiriön ja kognitiivisten häiriöiden paranemista ja vähentää muistisairaiden neuropsykiatrisia ja -kognitiivisia oireita, hän kertoo. Suomen Akatemian tutkijatohtorin Teppo Särkämön mukaan mielenkiintoinen ja myönteinen havainto on, että musiikki kuntouttaa niitäkin, joilla ei ole ollut musiikkiharrastusta. Yksi ehto kuitenkin on olemassa. Potilaan pitäisi nauttia musiikin kuuntelusta.”…Näyttää siltä, että toipumisen alkuvaiheessa jo tunnin päivittäinen musiikin kuuntelu kohentaa aivotoimintoja ja psyykkistä tilaa…Tutkimustemme mukaan musiikin kuuntelusta voi olla hyötyä esimerkiksi muistisairaille ja aivoinfarktin saaneille. Emme ole huomanneet, että musiikin kuuntelusta olisi mitään haittaa. Oleellista toipumisessa on se, että potilas nauttii musiikin kuuntelusta. Omaisen pitäisi siis selvittää, mikä on potilaan mielimusiikkia. Alzheimerin tautia sairastava näyttäisi hyötyvän eniten siitä, että hänen kanssaan lauletaan menneisyydestä tuttuja lauluja.” Toimittaja Johanna Nykopp: Musiikista apua aivosairauksista kuntoutumiseen. Potilaan lääkärilehti 17.6.2015.

 

Yhteinen sävel -tutkimus- ja kehittämishankkeen loppuraportti (2015) kotona asuvan muistisairaan teknologia-avusteisesta kuntoutuksesta. Miina Sillanpään Säätiön julkaisusarja. Tulossa luettavaksi myös nettiin.

 

Musiikin tohtori, psykologi, laulunopettaja Ava Numminen (2011): Musiikin merkitys muistisairaan hyvinvoinnin edistäjänä. Esitys Pirkanmaan muistiyhdistyksen Huittisten osaston juhlaseminaarissa 20.10.2011 (28 erinomaista diaa).

 

YLE Areena
Musiikki muovaa muusikon aivoja (12 min haastattelu sarjassa Aivot - tärkein pääomasi) ”Musiikki vaikuttaa meidän fysiologiseen tilaamme”, kertoo aivotutkija Minna Huotilainen Turun yliopistosta. Huotilaisen mukaan voidaan sanoa, että musiikki on ensimmäinen kielemme. Miten musiikki vaikuttaa meihin? Millaiset ovat muusikon aivot verrattuna muiden aivoihin?

 

Tutkimuksia liittyen musiikkiin, ikääntymiseen ja kuntoutukseen voi seurata Helsingin yliopiston MART-ryhmän sivustolla. Musiikki, ikääntyminen ja kuntoutus -ryhmässä (englanniksi Music, Ageing and Rehabilitation Team) tutkitaan musiikin voimaa havainnon ja toiminnan, mielihyvän ja palkitsevuuden, motivaation ja oppimisen sekä elämän rikastamisen ja kuntoutuksen kannalta, sekä normaalissa ikääntymisessä että ikääntymiseen liittyvissä neurologisissa sairauksissa. Tiimi on osa Aivot, musiikki ja oppiminen –ryhmää, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikköä ja Psykologian ja logopedian osastoa Helsingin yliopiston Lääketieteellisessä tiedekunnassa.